Kuinka voi olla lasten kanssa näin paljon hommaa,

Sitä saa mitä tilaa, jos haluaa olla rauhassa, ei varmaan kannata ensimmäiseksi alkaa kersoja pusaamaan ja louskuleukaa tilaamaan....

Mikähän siinä on, että lapset riehuvat iltaisin vain silloin kun isä ei ole paikalla. Kun isä ilmestyy ovelle, tilanne rauhoittuu siinä paikassa. Isä ei siis voi käsittää, millaista meno on, kun hän on poissa, eikä siksi ymmärrä minun väsymystäni.

Vierailija kirjoitti:

ihan pyörryksissä olen. Yksin olen ollut taas monta iltaa kun mies tekee iltavuoroa. Kaikki hokee, että kyllä se siitä helpottaa kun lapset kasvaa, ei siltä näytä. 10v on jatkuvasti jossain ja saa soitella perään, 7v kiukuttelee kotitehtävien kanssa ja sitoo minua niillä kun ei pysty keskittymään. 4v riehuu muuten vaan.

Eikö kerkii pyöriin somessa ja fasebookissa ....

Kannattaa yrittää pitää rytmi päivässä, myös itsellä. Eli ruoka- ja nukkumaanmenoajat suht samat joka päivä. Ulkoilu vähintään kerran päivässä ja jos on kauhean paha keli niin sit jotain muuta vastaavaa toimintaa. Mikäli harrastukset tuntuvat kuormittavilta niin niistä kannattaa luopua. Lapsetkin tarvitsevat koulu- ja tarhapäivän jälkeen lepoa sekä rauhallista aikaa vanhempien kanssa. Elämä on usein sellaista miksi sen itse luo, välillä on hyvä pysähtyä miettimään.

Ei se kaikilla ihan yhtä vaikeaa ole. Meillä asiat sujuivat suht hyvin kunnes yksi kaunis päivä meillä oli niin asperger diagnoosia (autismin kirjoa nykyään), add:ta sekä aistiyliherkkyyttä eri lapsilla. Perheneuvolakäyntejä, nuorisopsykiatrian käyntejä, kuntoutusta ja toimintaterapiaa. Ja siis myös itse töissä kävin. Joidenkin mielestä varmaan oma vika kun lapsia hankkii, mutta ei näitä etukäteen arvaa. Ja niille jotka ei diagnooseista piittaa, laittaisin sellaiset terveiset että niiden mukana tuli mielen rauha, tieto vähensi tuskaa ja antoi selkeitä ohjeita sujuvampaan arkeen. Nyt iloitaan siitä, jos kullakin on kerrallaan yksi mielekäs harrastus. Koulultakin saadaan melko hienoa tukea. Tsemppiä. Äläkä huutelijoista piittaa. Niitä on aina. Hae apua esim. perheneuvolasta. Sinun jaksamisella on väliä.