Mikä on syrjäisin Perähikiä, missä olette koskaan olleet?
Kommentit (1429)
Muotoillaan kysymys toisin: kuka on yöpynyt vakituisessa asunnossa jossa talvella tai myöhään syksyllä ei pilvisenä yönä näe omaa kättään pihalla kun talosta sammuttaa valot. Mökkejä ei lasketa vaan ihan vakituisessa asunnossa.
On muuten melkoinen saavutus etelässä kun jossain on aina sen verran läheisen kaupungin valosaastetta joka heijastuu pilvistä tai ihan suoraa valoa naapuritaloista.
Olen kerran ollut kylässä tällaisessa aivan oikeasti keskellä ei-mitään sijaitsevassa maalaistalossa jossain Mynämäen ja Säkylän puolivälissä eli ainoastaan kolme varttia Turusta.
Pilvettömällä pakkaskelillä tähtitaivas oli jotain sellaista että meinasi selälleen lentää. Kun etelän taajamien laidoillakin näkee yhden tähden valo- ja ilmansaasteen takia niin tuolla niitä erottui miljoona.
Kerran menin metrolla Mellunmäkeen. Se.
Sysmä on henkisesti pahin perähikiä, missä olen asunut.
EIRA, sieltä ei ole kuin poislähteviä reittejä
Iitin Kausala, ihmettelen ihmisten pahoinvoinnin keskittymistä ja miten kielteiset ja negatiiviset luonteenpiirteet ovat monen kohdalla vallitsevia. Millaisessa arvotyhjiössä eletään. Every day another drama.
Varmaan Siperiassa erään Tatjana Rakopaljanan kanssa persepanolla.
Missään ei voi olla niin yksin kuin yksiössä Helsingin keskustassa.
Nyt olen saaressa, hiljasta ja ihanaa täällä.
Kummassa on enemmän syrjässä?
A) käsivarren Lapissa autiotuvassa kaukana teiltä, mutta polkumatkan päässä paikassa jossa käy useita satoja ihmisiä vuodessa
B) Etelä-Suomessa jonkun yksityisen metsässä valtatien lähellä jossa saat nököttää teltassa vaikka vuoden putkeen näkemättä yhtään ihmistä
Monrovia ehdottomasti perslävein paikka missä itse olen käynyt.
^No jos on tupakin, niin kai siinäkin käy satoja ihmisiä edes kurkkimassa sisään? Mutta kyllä mun mielestä vaikka Haltikin on perähikiä, huolimatta valtatiestä sinne.
Helsinki. Se ei oo ihmisten paikka.
Öllölä tai Möhkö