Lue keskustelun säännöt.
Ihastuminen työkaveriin on vallannut elämäni
27.03.2017 |
En voi ajatella mitään muuta. En halua ketään muuta. Kellekään en voi tietenkään puhua mitään koska olen perheellinen ja niin on hänkin. Yritän elää elämääni mutta hän on mielessäni joka päivä ja joka yö, aina kun on hetki jolloin on ajatuksissa tilaa niin hän on siellä. Milloin tämä kidutus loppuu? Tätä on jo jatkunut pitkään. Olen petturi ja huono ihminen ja vaikka tajuan sen, se ei saa sydäntäni rauhoittumaan.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Se polte on ihana ja kamala. Nauti siitä ja kärsi siitä, mutta älä tee mitään, mitä joutuisit katumaan. Ihastuminen on aivoille niin hurja stressitila, ettei se voi jatkua ikuisesti, maksimissaan kaksi vuotta joudut siis kärvistelemään. Auttaa myös, jos puhut asiasta hyvälle ystävälle. Mitä kauemmin joudut pitämään tunnetta salaisuutena, sitä suuremmaksi se saa piilossa kasvaa.
Ei ole niin hyvää ystävää jolle voisin tämän kertoa. Kukaan ei uskoisi tällaista minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö teillä noissa pitkäaikaisissa ihastuksissa tule vastaan jotain, mikä heikentäisi ihastusta? Olin ihastunut yhteen tuttuun mieheen samaan aikaan kuin tapasin mieheni. Mieheni toki vei jalat altani ja yhdessäolo oli niin mutkatonta, että aloimme aika pian seurustella ja menimme naimisiin, mutta silti välillä seurustelun aikana mietin, että entäpä se toinen ihastus, millaista olisi ollut seurustella hänen kanssaan. Tuolloinen ihastus on todella mukava ja komea mies, ja hän on nykyisin ystävä minulle ja miehelleni. Ihastustunteet eivät ole enää lähteneet lentoon, kun tunnen tuota ystävää paremmin - en kuvittele häntä mitenkään ihmeelliseksi ja hänellä on joitain tapoja (esim. tupakointi), joista en yhtään pidä.
Ei tule. Ainoastaan avaimen liukuminen lukkoon erilaisissa asennoissa ja usein voisi ehkä vaikuttaa tilanteeseen muuttavasti.
t. yksi meistä.
Olettepa te helvetin tyhmiä. Minä tajusin heti mitä tuo "olen petturi" tarkoitti. HENKISELLÄ TASOLLA, NIIN SANOTUSTI JNE.
Vierailija kirjoitti:
Olettepa te helvetin tyhmiä. Minä tajusin heti mitä tuo "olen petturi" tarkoitti. HENKISELLÄ TASOLLA, NIIN SANOTUSTI JNE.
Et sä mitään tajunnut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...En mä ole pettämässä. En pystyisi ikinä tekemään niin perheelleni. Enkä harkitse eroakaan. Enkä oikeasti edes tiedä mitä hän tuntee minua kohtaan vai kuvittelenko vain tuntevan edes jotain.. Haluaisin vain tämän tunteen hallintaani. Alkuun se oli piristävää ja ihanaa mutta nyt.. Tunteiden sisällä pitäminen hänen seurassaan on vaikeaa ja kosketuksen kaipuu on kamalaa. Ja tuska tirisee näppäimistöllä vai miten se oli nro1 ?!
Vaikuttaa jo siltä, että ihastus on kohta muuttumassa himoksi. Been there done that
Ei vaan pakkomielteeksi. Eikös usein himo syty jo ennen ihastusta, jos tarkkoja ollaan?
Ap, olet tilanteessa, jossa jokunen muukin on ollut. Alkuun antauduit haaveksimaan ja hormonit ottivat ylivallan ja olet satimessa. Olet koukussa dopamiinin ja muiden hormonien ansiosta. Ei siitä ole helppoa päästä pois, mutta helppoa on, jos pystyt nostamaan itsesi hetkeksi ulos jollain syyllä tuosta kuplasta. Ihastuminen voi rapista pois todellakin nopeasti, jos tulee eteen riittävä syy. Koitapa kaivella sellainen riittävä syy jostain ja yhtäkkiä näet miehen ihan tavallisena rivikansalaisena. On hyvä lähteä vaikka ajattelemaan konkreettisesti miehen vaimoa ja hänelle ja miehen lapsille aiheuttamaasi tuskaa. Voit myös ajatella tilannetta, että miehellesi selviää mitä mielessäsi liikkuu ja hän jättää sinut. Etkö yhtään sääli ihanaa miestäsi? Entä jos hän löytää uuden ja jättää sinut ollessasi sokeana hormonipökkyrässä? Ja samalla toinen mies laittaa uuden lapsen tulille vaimonsa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma kirjoitti:
Ihastuksia tulee ja menee. Se mitä sinä teet asialle, se on sinun asia. Toki koti asiat vaikuttaa asiaan, jos kotona on "kaikki hyvin" niin hankalampi ihastuksen on päästä iholle. Ja ei pitkissä suhteissa oma enää herätä sellaista huumaa, kuin sinulla nyt on. Sinähän tunnet puolisosi täysin. Ei siinä ole enää mitään jännitystä.
Ota huomioon myös puolison tunteet sitten kun pettämiset tulee esiin. Mitäs sitten? Entäs työpaikan juorut? Kannattaa punnita näitäkin asioita siinä huumassa...En mä ole pettämässä. En pystyisi ikinä tekemään niin perheelleni. Enkä harkitse eroakaan. Enkä oikeasti edes tiedä mitä hän tuntee minua kohtaan vai kuvittelenko vain tuntevan edes jotain.. Haluaisin vain tämän tunteen hallintaani. Alkuun se oli piristävää ja ihanaa mutta nyt.. Tunteiden sisällä pitäminen hänen seurassaan on vaikeaa ja kosketuksen kaipuu on kamalaa. Ja tuska tirisee näppäimistöllä vai miten se oli nro1 ?!
Vaikuttaa jo siltä, että ihastus on kohta muuttumassa himoksi. Been there done that
Ei vaan pakkomielteeksi. Eikös usein himo syty jo ennen ihastusta, jos tarkkoja ollaan?
Ap, olet tilanteessa, jossa jokunen muukin on ollut. Alkuun antauduit haaveksimaan ja hormonit ottivat ylivallan ja olet satimessa. Olet koukussa dopamiinin ja muiden hormonien ansiosta. Ei siitä ole helppoa päästä pois, mutta helppoa on, jos pystyt nostamaan itsesi hetkeksi ulos jollain syyllä tuosta kuplasta. Ihastuminen voi rapista pois todellakin nopeasti, jos tulee eteen riittävä syy. Koitapa kaivella sellainen riittävä syy jostain ja yhtäkkiä näet miehen ihan tavallisena rivikansalaisena. On hyvä lähteä vaikka ajattelemaan konkreettisesti miehen vaimoa ja hänelle ja miehen lapsille aiheuttamaasi tuskaa. Voit myös ajatella tilannetta, että miehellesi selviää mitä mielessäsi liikkuu ja hän jättää sinut. Etkö yhtään sääli ihanaa miestäsi? Entä jos hän löytää uuden ja jättää sinut ollessasi sokeana hormonipökkyrässä? Ja samalla toinen mies laittaa uuden lapsen tulille vaimonsa kanssa.
Sä olet nyt vähän pihalla, kun juuri noiden em. syiden takia mitään ei ole vielä tapahtunut. t. ohis, yksi monista.
Eikä me nähdä läheskään joka päivä. Silloin kun nähdään päivittäin, on todella vaikeaa. Mutta vaikka välillä on ollut pari kuukaudenkin pätkää jolloin ei olla nähty ja ei se ole tunnetta haalistanut.. Tuntuu että voimistuu tunteet koko ajan vaikka yritän välttää niiden ruokkimista.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap sun kirjoitus vois olla mun kirjoitus.
Sama tilanne täällä mut ihastusta ylikolme vuotta takana.
Samassa tilanteessa olen. Olen kertonut parhaalle ystävälleni mutta hän tietää parisuhteeni tilan ja sen että suhteemme ei ole kunnossa. Ihastus on ehkä hieman helpottanut muutamassa vuodessa ja alan pikku hiljaa ymmärtää etten koskaan voi olla minkäänlaisessa suhteessa tämän ihmisen kanssa. Olen kuitenkin tiedostanut että jos parisuhteeni olisi hyvä en koskaan ihastuisi näin keneenkään toiseen ja luultavasti sille asialle täytyisi tehdä jotain sen sijaan että haaveilee ihmisestä jota ei voi milloinkaan saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nonni sanoista tekoihin siitä! <3
Vierailija kirjoitti:
Nanao kirjoitti:
Miksi naiset tuntevat aina syyllisyyttä ihastumisesta? Miehenne on ihan varmasti ihastunut myös johonkin toiseen.
Olisikohan näin. En uskoisi, tai uskoisin näkeväni muutoksen jos näin olisi. Hän ei ole tunteellinen ihminen enkä usko että hän on koskaan tavannut ketään johon olisi hulluna rakkaudesta. Ei meillä ollut sellaista aluksikaan. Joten jos mies sen nyt kokisi niin näkisin sen varmaan hänestä?
Huh taas yksi hyväuskoinen mamma,et kyllä näkisi.
Huomaan hänessä kyllä myös "negatiivisia" piirteitä. Ulkoisesti ja luonteellisesti. Enhän minäkään täydellinen ole niin miksi hän olisi? Mutta aika kevyt ihastus saisi olla jos kaatuisi pariin ylimääräiseen kiloon tai johonkin mielestäni tylsään mielenkiinnonkohteeseen.