Lue keskustelun säännöt.
Lapset, joita hoidetaan kotona ennen kouluikää voivat selvästi paremmin kuin lapset, jotka laitetaan ennen kouluikää päiväkotiin
23.03.2017 |
Lapsi, joka laitetaan päiväkotiin, sosiaalistetaan jo pienestä pitäen totalitaarisen koneiston osaksi, hänet riisutaan identiteetistään, pakotetaan tahdottomaksi laumaeläimeksi, jätetään vaille aitoa lämpöä ja hellyyttä jne.
Sensijaan lapsi, joka saa viettää elämänsä ensimmäiset vuodet kotona ennen kouluunmenoa, oppii ilmentämään omia lahjakkuuksiaan paremmin, näyttämään paremmin tuntemaan, kasvaa empaattisemmaksi, luovemmaksi, itsenäiseen ajatteluun, päättelyyn ja harkintakykyyn kykenevämmäksi, hänelle kehittyy parempi itsetunto jne.
Kommentit (14)
Ilmeisesti minä olin sitten siinä vähemmän onnekkaassa vähemmistössä. Olin kotihoidossa esikouluikäiseksi asti, tuloksena heikot sosiaaliset taidot ja surkea itsetunto. Veli pääsi tarhaan nuorempana, on sosiaalisesti tosi lahjakas, hänellä on paljon ystäviä ja hyvä itsetunto.
Itse aion laittaa lapseni päivähoitoon hyvissä ajoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin kotihoidossa eskariin asti luonnevikaisen äitini hoivissa. Voin sanoa, että minun kohdallani tarha ja täysjärkiset aikuiset ympärillä olisi olleet huomattavasti parempi vaihtoehto.
Tutkimukset osoittavat päinvastaista.
Mitähän varten lapseni puheterapeutti vaatimalla vaati että lapsi on laitettava pienryhmään koska on jäljessä puheen tuotossa! Tätä mieltä olivat kaikki muutkin lapsen tutkineet terapeutit psykologit neuvolan tädit jne..
Trololoo!
Ihminen on sosiaalinen eläin. Jos kotona saa paljon virikkeitä muista lapsista ja lapsen kanssa vietetään paljon aikaa, niin toki se on varmasti parempi kuin johonkin huonoon tarhaan iskeminen puolivuotiaana.
Mutta jos lapsi ei saa vaikutteita ympäristöstä ja samanikäisistä lapsista, niin tietenkin sellaisella on sosiaalisesti heikommat eväät pärjätä koulussa, kuin laadukasta päiväkotihoitoa saanut lapsi.
Muiden ympärillä olevien samanikäisten merkitys alkaa siitä kolmesta vuodesta eteenpäin. Sitä ennen kotona on paras, mutta ketään ei voi syyllistää siitä, jos joutuu viemään lapsen hoitoon jo 9kk iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onnellisuudesta en tiedä, mutta kotimaisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatus ja päiväkoti tukee itsesäätelykyvyn kehittymistä. Itsesäätelykyky on keskeisin elämässä pärjäämiseen liittyvä tekijä, edes älykkyydellä ei ole siinä yhtä keskeistä merkitystä. Toisaalta taas tutkimusten mukaan mitä pidempään lapsi on käynyt päiväkotia, sitä enemmän on aggressiivisuutta - kun siis puhutaan keskimääristä, tämä ei koske tietenkään jokaista yksilöä. Jotkut temperamentit soveltuvat päiväkotikasvatukseen paremmin kuin toiset ja se näkyy stressialttiutena, missä määrin stressaantuu päiväkotiympäristössä. Kotihoitoa ja päiväkotihoitoa ei voi yksioikoisesti arvioida ja laittaa peremmuusjärjestykseen koska lapsia ja aikuisia on niin erilaisia, on olemassa erilaisia koteja ja kotihoitoa, kasvatusta ja opetusta sekä päiväkoteja ja siellä tarjottavaa hoitoa, kasvatusta ja opetusta. Kotona on (toivottavasti) rakastavat vanhemmat, päiväkodissa (toivottavasti) eettisesti toimivat lapsen parasta ajatellen toimivat kasvattajat ja lapselle tärkeä vertaisryhmä, muut lapset. Ilman lapsiryhmässä toimimista (leikki-ikäisestä alkaen) lapsi jää kyllä tärkeästä oppimisympäristöstä paitsi.
Ihan miten vaan ap. Uskottele itsellesi mitä haluat, jos se saa sinut nukkumaan paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettajana täytyy sanoa, että häiriöherkimpiä ja omaa vuoroa tärkeimpinä pitävät ovat kotonahoidettuja. Eskari onneksi tasoittaa akateemisissa taidoissa, mutta oma täysin epävirallinen mielipiteeni on, että viimeistään 5-vuotiaana lapset päivähoitoon, edes 4h/pvä.
Lapsesta joka kasvatetaan kotona tulee itkekeskeinen narsistinen mulkku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai jaa. Ystäväpiirissä ne lapset jotka on kotona hoidettu 6v saakka on juuri niitä sopeutumattomia mölliköitä. Vielä pahempi tilanne jos ei ole matkusteltu tai vietetty sosiaalista elämää ollenkaan. Kaksikielisessä yhteisössä täysin yksikielisiä mikä on aiheuttanut lisäongelmia koulussa. Eivät vastaa tervehdittäessä vaan mulkoilevat kulmien alta. Ja kuitenkin vanhemmat ihan koulutettuja ja hyvissä ammateissa. Sääli
Mulla on 4 lasta jotka on olleet päiväkodissa 12-16 kuisesta saakka. Sosiaalisia, kielitaitoisia, rohkeita ja ennakkoluulottomia. Matkustelleet pienen ikänsä, hankkineet ekan työn 15v:nä ja opiskelleet itselleen hyvän koulutuksen. Kaikki täyspäisiä ja vakitöissä , kuopus vielä koulussa.
Ap on oikeassa.
Jos ihmislapsi olisi tarkoitettu kasvamaan isossa laumassa, vauvoja syntyisi 20 kerrallaan.
Ei lasten joukkotarhaaminen ja päiväkodeissa säilöminen ole hyväksi kehitykselle.
Stressi, pakollinen yhdessäolo ja armeijakuri ei sosiaalista,
se vain opettaa nöyrtymään ja pelkäämään,
ja olemaan aggressiivinen muille ihmisille.
Sukulaislapset, ne vauvasta asti tarhatut,
ovat inhottavia, aggressiivisia happamia kakaroita,
joilla ei ole lainkaan aloitekykyä.
Kotona kasvatetut lapset erottuvat edukseen,
ovat kekseliäitä, onnellisia ja aloitekykyisiä.
Oma lapseni saa ehdottomasti kasvaa kotona ensimmäiset 7 vuotta.
Moni tuttuni, ne joilla on onnelliset,
hyvinkasvatetut lapset,
pitää lapselleen itse esikoulun kotona.
Heillä on tukena seurakunnan päiväkerho pari kertaa viikossa sekä muuta mukavaa tekemistä kodin ulkopuolella.
Tarhassa säilöminen isossa lapsiryhmässä ei mitenkään aateloi lasta sosiaalisesti kyvykkääksi - asia on ihan päinvastoin.
Itse jouduin tarhaan jo 3-kuukautisena,
en ollut koskaan kotihoidossa ja ennenkuin olin pitkällä murrosiässä,
olin täysi häirikkö, äärimmäisen stressaantunut ja lyhytpinnainem lapsi.
Olin kateellinen
iloisille, rakastetuille lapsille,
joita oma äiti viitsi hoitaa kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä. Laitan lapseni vasta kouluiässä päiväkotiin.
Aika provosoiva aloitus. Haen popkornit ja bissen.
Ja mikä pahinta, päiväkodissa joutuu käyttämään kurahousuja! Kotona voi käyttää reimateccejä.