Kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa 2.krs ylemmäs?
Asun omakotitalossa ja tuttavaperhe on ostamassa ensimmäistä asuntoa, pienten lasten kanssa löysivät sitten unelma-asuntonsa neljännestä kerroksesta! Siis lasten metelöinti, töminä, äänet, putoamisriski... En vain ymmärrä millainen ihminen ei ota huomioon tällaisia seikkoja. Jos lapsiperheen on pakko asua kerrostalossa, niin ekan kerroksen vielä jotenkin ymmärrän tai sen puutteessa toisen, jos on jo isompi ja rauhallinen lapsi mutta onhan tuo muuten silkkaa hulluutta. Luulisi käyvän omillekin hermoille jatkuva lasten hyssyttely, joisssin kerrostaloissa seinät ovat kuin paperia ja kaikki äänet kuuluu naapuriin.
Kommentit (52)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten se 4. krs eroaa huolesi suhteen 2. kerroksesta? Voin vakuuttaa, että meille kakkoskerroksessa asuville ei kuulu 4. kerroksen asukkaiden töminä ja tavaroiden pudottelu.
Vaikka se, että jos pikkulapsi putoaa ikkunasta se todennäköisesti pysyy hengissä? Järkyttävää että isommat perheasunnot on usein ylemmissä kerroksissa. En pystyisi stressaamatta kyllä asumaan siten monestakaan syystä kuten mainitsin aloituksessa enkä kyllä ymmärrä kuka niitä ostaa jos on pieniä lapsia. Ap
Kuinka ne nyt sieltä putoilee? Eihän ikkunoita nyt levällään pidetä, jos on pieniä lapsia. Meillä oli ikkunat laitettu niin, että aukenivat vain muutaman sentin. Ollaan asuttu kolmen lapsen kanssa neljännessä kerroksessa ja tuollaista huolta ei ollut koskaan. Lapset pitää opettaa myös siihen, että pattereita ei hakata ja muutenkin turhaa melua vältetään. Normaalit äänet saavat kuulua kerrostalossa.
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kyllä sanoa - ihan aiheellisesti - että kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa taloon, jonka sisällä on portaat. Portaat ovat ne todellinen surmanloukku ja joka päivä useaan otteeseen on riski vammautua, halvaantua tai kuolla. Ja ihan aikuisten oikeasti.
Tämä porraskammo on tosi outo. Suomessa on vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja ollut 2- tai 3-kerroksisia pientaloja. Lisäksi monissa hieman vanhemmissa muutaman kerroksen kerrostaloissa ei välttämättä ole tai ole ainakaan alun perin ollut hissejä. Aina tällaisissa taloissa on kuitenkin asunut lapsiperheitä.
Kun minä synnyin, asuimme tällaisessa hissittömässä kerrostalossa 2. kerroksessa. Kun olin 2-vuotias, muutimme kaksikerroksiseen rivitaloasuntoon. Uudessa kodissa ensimmäisenä iltana tulin portaat pää edellä alas. Itkuhan siitä tuli. En muista sitä tosin itse. Yksi kuperkeikkalaskeutuminen kuitenkin riitti. Portaat kotona kouluttavat lasta. Ei kukaan miettinyt siihen aikaan mitään turvaportteja. Lapset kulkivat portaissa ja olivat motorisesti taitavampia sekä myös fyysisesti paljon aktiivisempia kuin nykyään. Toki myös leikittiin ulkona. Ei ollut videoita, tietokoneita, kännyköitä tai iPadeja. Nythän tosi monia lapsia ylisuojellaan fyysiseltä rasitukselta ja fyysisten taitojen harjoittelulta. Aluksi tietysti on aikuisen tehtävä ohjata lasta portaissa, mutta se ei ole suuri eikä pitkäaikainen vaiva. Ja pienikin lapsi voi tutustua portaisiin vähän omatoimisemmin laskemalla pyllymäkeä tai konttaamalla ylöspäin. Opeta lasta kulkemaan portaiden leveässä laidassa. Kapeassa laidassa kulkeminen (kiertyvissä portaissa) on riski aikuisellekin.
Olen töissä lastentarhanopettajana kunnallisessa 2-kerroksisessa päiväkodissa, jossa yläkerran ryhmien sisäänkäynti on 2. kerroksessa. Pihalta noustaan portaat yläterassille. Päiväkodin ollessa auki portaisiin on vapaa kulku, portit ovat auki. 3-5-vuotiaiden ryhmässämme ei ole yhtään lasta, joka ei osaisi kulkea portaissa yksin, ilman aikuisen tukea. Pienimmät saattavat ottaa kädellä tukea kaiteesta, mutta osaavat kävellä itse. Uusia lapsia valvotaan portaissa ensimmäisinä päivinä tarkemmin. Mutta ikinä kukaan lapsi ei ole telonut portaissa itseään. Alle 3-vuotiaiden ryhmä on alakerrassa. Portaiden portit pidetään suljettuna kyllä silloin, kun päiväkoti on kiinni, mutta porttien tarkoitus on estää asiaton kulku yläterassille.
Ja 3-5-vuotiaat lapset ymmärtävät ja osaavat hienosti noudattaa sääntöä, joka on, että portaita saa lähteä alas vain ulkoiluaikaan ja aikuisen luvalla. Ulko-ovesta ei tietenkään poistuta omalla luvalla, ei ylä- eikä alakerrassa.
Ylisuojeleminen altistaa lapsia tapaturmille.
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kyllä sanoa - ihan aiheellisesti - että kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa taloon, jonka sisällä on portaat. Portaat ovat ne todellinen surmanloukku ja joka päivä useaan otteeseen on riski vammautua, halvaantua tai kuolla. Ja ihan aikuisten oikeasti.
Kuulehan nyt, kuka tahansa voi (valitettavasti) koska tahansa vammautua, halvaantua tai kuolla. Emme ajattele sitä jokapäiväisessä elämässä, mutta niin voi tapahtua koska tahansa esim. ajaessa autoa tai kävellessä suojatiellä, liukkaalla talvikelillä jne. Omassa kodissa vammautuminen on erittäin harvinaista, koska kotona ihmiset osaavat liikkua. Myös lapset. Portaissakin.
Ja sitä paitsi, kuinka usein itse kuljet portaissa? Kuinka usein kaadut portaissa? Oletko joskus satuttanut itsesi portaissa pahastikin? Peruuttamattomasti? Useimmat meistä kävelevät portaita kotona, koulussa, työpaikalla tai kaupassa, metrossa jne. joka päivä. Useimmat meistä eivät koskaan satuta itseään pahasti.
Lapset oppivat nopeasti, kaatuvat kävelemään opetellessaan usein, mutta vammautuvat tämän opettelun tuloksena tuskin koskaan. Lapsi on rakennettu siten, että terve keho kestää harjoittelun.
Ja miten sinä koskaan opit itse kävelemään portaissa? Minkäikäisen lapsen antaisit treenata sitä taitoa? Aloititko itse vasta teini-ikäisenä? Jos lasta ei päästä portaisiin, hän ei koskaan voi oppia. Minulta on joskus kysytty, minkä ikäinen lapsi osaa ottaa pallon kiinni, jos heittää. Vastaan siihenkin, että pallon kiinni ottaminen kuuluu n. 4-vuotiaan ikätasoisiin taitoihin, mutta ei 6-vuotiaskaan osaa ottaa koppia, jos kukaan ei ole koskaan heittänyt palloa hänelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kyllä sanoa - ihan aiheellisesti - että kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa taloon, jonka sisällä on portaat. Portaat ovat ne todellinen surmanloukku ja joka päivä useaan otteeseen on riski vammautua, halvaantua tai kuolla. Ja ihan aikuisten oikeasti.
Kuulehan nyt, kuka tahansa voi (valitettavasti) koska tahansa vammautua, halvaantua tai kuolla. Emme ajattele sitä jokapäiväisessä elämässä, mutta niin voi tapahtua koska tahansa esim. ajaessa autoa tai kävellessä suojatiellä, liukkaalla talvikelillä jne. Omassa kodissa vammautuminen on erittäin harvinaista, koska kotona ihmiset osaavat liikkua. Myös lapset. Portaissakin.
Ja sitä paitsi, kuinka usein itse kuljet portaissa? Kuinka usein kaadut portaissa? Oletko joskus satuttanut itsesi portaissa pahastikin? Peruuttamattomasti? Useimmat meistä kävelevät portaita kotona, koulussa, työpaikalla tai kaupassa, metrossa jne. joka päivä. Useimmat meistä eivät koskaan satuta itseään pahasti.
Lapset oppivat nopeasti, kaatuvat kävelemään opetellessaan usein, mutta vammautuvat tämän opettelun tuloksena tuskin koskaan. Lapsi on rakennettu siten, että terve keho kestää harjoittelun.
Ja miten sinä koskaan opit itse kävelemään portaissa? Minkäikäisen lapsen antaisit treenata sitä taitoa? Aloititko itse vasta teini-ikäisenä? Jos lasta ei päästä portaisiin, hän ei koskaan voi oppia. Minulta on joskus kysytty, minkä ikäinen lapsi osaa ottaa pallon kiinni, jos heittää. Vastaan siihenkin, että pallon kiinni ottaminen kuuluu n. 4-vuotiaan ikätasoisiin taitoihin, mutta ei 6-vuotiaskaan osaa ottaa koppia, jos kukaan ei ole koskaan heittänyt palloa hänelle.
No just näin! Vanhemmat on nykään ihan hysteerisiä. Ei ihme, että lapset on huonossa kunnossa fyysisestikin.
No trollihan tämä on :(
Lapseton ap nauraa partoihinsa siellä viidennessä kerroksessa ja haaveilee perheestä.
Tämä porraskammoinen ei tod. näk. ole trollaaja. Se kuvastaa mielestäni kyllä kuvaavasti nykypäivän nuorten vanhempien ajatuksia. Opettelevatko lapset kypärä päässä kävelemään?
"Kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa 2.krs ylemmäs?"
No minä hullu uskallan. Ei minulla kyllä mitään psyyken ongelmaa ole diagnosoitu tai edes epäilty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kyllä sanoa - ihan aiheellisesti - että kuka hullu uskaltaa muuttaa lasten kanssa taloon, jonka sisällä on portaat. Portaat ovat ne todellinen surmanloukku ja joka päivä useaan otteeseen on riski vammautua, halvaantua tai kuolla. Ja ihan aikuisten oikeasti.
Tämä porraskammo on tosi outo. Suomessa on vuosikymmeniä tai jopa vuosisatoja ollut 2- tai 3-kerroksisia pientaloja. Lisäksi monissa hieman vanhemmissa muutaman kerroksen kerrostaloissa ei välttämättä ole tai ole ainakaan alun perin ollut hissejä. Aina tällaisissa taloissa on kuitenkin asunut lapsiperheitä.
Kun minä synnyin, asuimme tällaisessa hissittömässä kerrostalossa 2. kerroksessa. Kun olin 2-vuotias, muutimme kaksikerroksiseen rivitaloasuntoon. Uudessa kodissa ensimmäisenä iltana tulin portaat pää edellä alas. Itkuhan siitä tuli. En muista sitä tosin itse. Yksi kuperkeikkalaskeutuminen kuitenkin riitti. Portaat kotona kouluttavat lasta. Ei kukaan miettinyt siihen aikaan mitään turvaportteja. Lapset kulkivat portaissa ja olivat motorisesti taitavampia sekä myös fyysisesti paljon aktiivisempia kuin nykyään. Toki myös leikittiin ulkona. Ei ollut videoita, tietokoneita, kännyköitä tai iPadeja. Nythän tosi monia lapsia ylisuojellaan fyysiseltä rasitukselta ja fyysisten taitojen harjoittelulta. Aluksi tietysti on aikuisen tehtävä ohjata lasta portaissa, mutta se ei ole suuri eikä pitkäaikainen vaiva. Ja pienikin lapsi voi tutustua portaisiin vähän omatoimisemmin laskemalla pyllymäkeä tai konttaamalla ylöspäin. Opeta lasta kulkemaan portaiden leveässä laidassa. Kapeassa laidassa kulkeminen (kiertyvissä portaissa) on riski aikuisellekin.
Olen töissä lastentarhanopettajana kunnallisessa 2-kerroksisessa päiväkodissa, jossa yläkerran ryhmien sisäänkäynti on 2. kerroksessa. Pihalta noustaan portaat yläterassille. Päiväkodin ollessa auki portaisiin on vapaa kulku, portit ovat auki. 3-5-vuotiaiden ryhmässämme ei ole yhtään lasta, joka ei osaisi kulkea portaissa yksin, ilman aikuisen tukea. Pienimmät saattavat ottaa kädellä tukea kaiteesta, mutta osaavat kävellä itse. Uusia lapsia valvotaan portaissa ensimmäisinä päivinä tarkemmin. Mutta ikinä kukaan lapsi ei ole telonut portaissa itseään. Alle 3-vuotiaiden ryhmä on alakerrassa. Portaiden portit pidetään suljettuna kyllä silloin, kun päiväkoti on kiinni, mutta porttien tarkoitus on estää asiaton kulku yläterassille.
Ja 3-5-vuotiaat lapset ymmärtävät ja osaavat hienosti noudattaa sääntöä, joka on, että portaita saa lähteä alas vain ulkoiluaikaan ja aikuisen luvalla. Ulko-ovesta ei tietenkään poistuta omalla luvalla, ei ylä- eikä alakerrassa.
Ylisuojeleminen altistaa lapsia tapaturmille.
Mä en pelkää portaita, mutta rehellisesti tämä ap:n kerrostalopelko on mielestäni vielä omituisempaa. Sisäportaissa kuitenkin loukkaantuu ihmisiä jonkin verran.
Kuka PÄHKÄHULLU muuttaa lasten kanssa asuntoon, jonne tulee sähkö? Lapsi työntää välittömästi sormet töpseliin ja siihen loppuu pienen lapsosen elämä!
Itse asun saaressa puuhun rakennetussa majassa sähköltä turvassa!
Ap ei varmaan koskaan ole nähnyt kerrostaloa tai käynyt sisällä, sillä hänen faktansa ovat niin pielessä.