Lue keskustelun säännöt.
Ystävä tullut uskoon, ei enää muusta puhukaan
22.03.2017 |
Ystävällä on ollut elämässään paljon kriisejä, joiden myötä tai niiden seurauksena hän on tullut uskoon. Tämä ei olisi noin muuten mikään ongelma, mutta kun hän ei enää muusta puhukaan. Jumala on suuri, siunausta sinulle, armoa tuolle. Joka keskustelussa, joka päivä. Olen huomannut, että itse alan vetäytyä hänen seurastaan, sillä koen, että hän yrittää jatkuvasti käännyttää minua, vaikka hän ei ehkä tee sitä tarkoituksella. Itse en siis usko mihinkään, joten tällainen jatkuva julistaminen on minulle vierasta, outoa ja ok, ehkä vähän vastenmielistäkin.
Onko kenelläkään kokemusta siitä, miten ystävän uskoon tulo vaikutti ystävyyssuhteeseen? Meneekö uskoon tulleen hurmoksellisuus ohi? Voinko pyytää ystävää hillitsemään sanan julistusta itseni seurassa vai olenko täysin kohtuuton?
Kommentit (18)
Useimmilla tuo on vain alkuhurahdus joka menee ohi. Samoin kuin vastarakastunut voi joskus olla ärsyttävän sen rakkaan ympärille kietoutunut, puhuu vain siitä jne. Sitten kun usko arkistuu niin useimmat osaavat taas puhua muistakin asioista kuten ennenkin.
Meillä uskoon tuli mies, entinen agnostikko. Meni helluntaiseurakuntaan kasteelle aikuisena jne. Vuoden verran se kesti tuo ärsyttävä hurahdus, sen jälkeen on taas ollut ihan normaali ja osaa miettiä kenen kanssa kannattaa yleensä niistä uskonasioista puhua ja kenen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyytäisin lopettamaan käännytyksen ja lakkaamaan julistamisen. Muistuttaisin kaksi kertaa jos ei heti usko ja sitten feidaisin koko ihmisen. Ei kestäisi hermot, valitettavasti.
Niin, ystäväni on muutenkin sellainen persoona, että hän innostuu helposti, mutta tämä on kyllä ihan eri tasolla aikaisempaan verrattuna. Hän ei siis millään tavalla ole tuomitseva ei-uskovia kohtaan, mutta selkeästi kokee, että hänen täytyy puhua uskostaan myös ja etenkin meille ei-uskoville ystäville (kehotti meitä ei-uskovia pitämään sydämet auki jne). Tähän asti olen yrittänyt sulkea siltä korvat ja antaa olla, mutta en tiedä, kuinka kauan tätä jaksaa. -AP
Minulla on myös Facebookissa pari sukulaista, jotka ovat jossain jeesuskurmoksessa, olleet jo pidemmän aikaa. Joka ikinen päivitys kertoo jeesuksesta ja jumalan armosta ja siitä kuinka rukous tuo voimaa ja auttaa yms. Aivan käsittämättömän sekopäistä ja rasittavaa.
Minun kaveri on ollut jo useamman vuoden uskossa ja ne jutut on vaan niin vanhanaikaisia että olen alkanut välttelemään häntä. Uskoo kaikenlaisiin salaliittoteorioihin. Odottaa ylöstempausta. Ja Facebookissa jakaa pelkkiä raamatunkohtia joista monet ovat jotain "niin suuri on Herra että antaa minulle syntiselle anteeksi". On todella raskas ihminen. En kehtaa sanoa että en halua nähdä tuon uskovaisuuden takia. Keksin sina tekosyitä kun hän ehdottaa kahvittelua. Hänellä ollut ihan normaaleja vastoin käymisiä. Luulen että jokin mielenterveysongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurahdusvaihe voi mennä ohi, mutta voi olla menemättäkin. Riippuu kaverisi persoonallisuudesta, siitä kuinka hörhöön seurakuntaan on liittynyt ja jos on isompi porukka, niin millaisia ihmisiä sieltä löytää. Toisissa paikoissa rauhoitellaan, toisissa oikein kannustetaan "evankelioimaan" ja "julistamaan".
Tuollainen hurahdus on usein vastaus johonkin psykologiseen tarpeeseen. Jos tuo tarve on vain tarve rakastua tai kokea itsensä vähän erityiseksi, se menee helposti ohi kun uskovien ja uskonnon ikävät piirteet alkavat selvitä. Jos tarve on jokin isompi tyhjiö elämässä, yksinäisyys tms. on vaikeampaa koska tavallaan hurahdus on siihen lääke, ainoastaan sellainen lääke missä on kaameat sivuvaikutukset. Silloin tilanne muistuttaa addiktiota: niin kauan kuin "lääke" toimii, ei ole tarvetta lähteä korjaamaan ongelman perussyytä, joten addiktiosta eroon pääseminen tarkoittaa usein vain yhden koukuttajan korvaamista toisella. Tästä syystä herätyskristillisissä piireissä pyörii paljon ex-alkoholisteja...
Taas keskustelu samasta aiheesta..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen hurahdus on usein vastaus johonkin psykologiseen tarpeeseen. Jos tuo tarve on vain tarve rakastua tai kokea itsensä vähän erityiseksi, se menee helposti ohi kun uskovien ja uskonnon ikävät piirteet alkavat selvitä. Jos tarve on jokin isompi tyhjiö elämässä, yksinäisyys tms. on vaikeampaa koska tavallaan hurahdus on siihen lääke, ainoastaan sellainen lääke missä on kaameat sivuvaikutukset.
Itsekin olen jotain tämäntapaista miettinyt, että hän nyt yrittää etsiä lohtua ja rakkautta sieltä uskosta. Tästä syystä olen tavallaan iloinen, että on löytänyt jotain, joka tuo sitä lohtua, mutta kun se on niin täysivaltaista ja hurmoksellista. Ehkäpä se sitten tasaantuu, kun hän tuntee saaneensa ns. sisäisen rauhan. Toivottavasti. -AP
Mun ystävä keikahti vegaaniksi. Aika samantyyppistä muuten kuin uskoontulo. Yrittää koko ajan "pelastaa" meitä sekasyöjiä. Kaikki puheenaiheet hän saa käännettyä vegaaninäkökulmaan. Jakaa fb:ssä vain vegaaniasiaa - jotenkin tuntuu, että hänen oma ratkaisunsa ei riitä, vaan saa varman pelastuksen vain jos saarnaa tuomiota sekasyöjille. Eikä tokene, vaikka yrittää asiasta huomauttaa ensin nätimmin ja sitten jo vähän vakavammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässäkin ketjussa se nähdään, että nykyihminen oikeen haluamalla haluaa päästä helvettiin.
Mulla on omakohtaista kokemusta. Itsekin olin alkuun varmasti välillä rasittavaa seuraa, kun puhuin tai nostin keskusteluissa esille niitä asioita. Nykyään tilanne lähes päin vastainen, vastaan jos kysytään tai toinen henkilö itse haluaa puhua uskoon liittyvistä asioista. Ymmärrän että se on manipulointia ja hengellistä väkivaltaa yrittää väkisin ja koko ajan käännyttää toisia. Sanoisin että Jumala kutsuu tavalla ja toisella ihmisiä, ja kun oma kiinnostus herää, silloin haluaakin puhua näistä asioista, näin siis itse uskon. Varmaan myös liika "hengellistäminen" johtuu siitä ettei vielä pysty kohtaamaan joitakin tosiasioita itsessä tai ympäröivässä maailmassa ja verhoaa ne hengellisyydellä ts. ylihengellistää. Parasta varmaan olla rehellinen ja kertoa toiselle, ettei jaksa kuunnella näitä juttuja koko ajan ja haluaa puhua muustakin =pyytää toista kunnioittamaan muunlaistakin vakaumusta tai maailmankatsomusta. Jos tämä ei toimi, niin sitten vaan reilusti etäisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen varmasti tosi rasittava. Perustelen asiani ja tekoni Jeesuksen opetuksien mukaan. Ihme kyllä pari ateistiystävääni kestävät minua kaikesta huolimatta. Avarakatseisuutta hyvät ihmiset asioihin. <3
Ymmärrättekö te, että Jeesus on todellinen, hyvin elävä, ja se on jotain niin suurta ja ihmeellistä, kun saa kohdata elävän Vapahtajan.
Olen itekkin saanut kohdata, ja Jeesus on kaikki kaikessa. Ilman Jeesusta mulla ei ois mitään. Jeesuksesta mä haluan puhua ja laulaa Hänelle.
Tavalliset rakkauslaulutkaan ei ole mitään jos ne ei liity Jeesukseen. Jos niitä ei saa laulaa Hänelle.
Jeesus on mun elämän suurin rakkaus.
Ja tietäkää tämä: Jeesus on tulossa hakemaan omansa tästä maailmasta. Meillä on lupa ja jopa velvollisuus odottaa Häntä.
Jos sinäkin kohtaisit Jeesuksen, et haluaisi enää muusta puhuakkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jeesus on koko elämäni kirjoitti:
Ymmärrättekö te, että Jeesus on todellinen, hyvin elävä, ja se on jotain niin suurta ja ihmeellistä, kun saa kohdata elävän Vapahtajan.
Olen itekkin saanut kohdata, ja Jeesus on kaikki kaikessa. Ilman Jeesusta mulla ei ois mitään. Jeesuksesta mä haluan puhua ja laulaa Hänelle.
Tavalliset rakkauslaulutkaan ei ole mitään jos ne ei liity Jeesukseen. Jos niitä ei saa laulaa Hänelle.
Jeesus on mun elämän suurin rakkaus.Ja tietäkää tämä: Jeesus on tulossa hakemaan omansa tästä maailmasta. Meillä on lupa ja jopa velvollisuus odottaa Häntä.
Jos sinäkin kohtaisit Jeesuksen, et haluaisi enää muusta puhuakkaan.
Ystäväni puheet kuulostavat juuri tällaisilta. Omaan korvaan ne kuulostavat vähän ulkoaopetelluilta ja siltä, että ne eivät tule ystävän suusta ihan luonnostaan. -AP
Vierailija kirjoitti:
Itse olen varmasti tosi rasittava. Perustelen asiani ja tekoni Jeesuksen opetuksien mukaan. Ihme kyllä pari ateistiystävääni kestävät minua kaikesta huolimatta. Avarakatseisuutta hyvät ihmiset asioihin. <3
Jeesus on tosi symppis hahmo raamatussa! Mutta kun uskovaiset ei yleensä ymmärrä sitä Jeesuksen sanomaa. Sillloin se käy rasittavavaksi. T. Ateisti :)
Jeesus on koko elämäni kirjoitti:
Ymmärrättekö te, että Jeesus on todellinen, hyvin elävä, ja se on jotain niin suurta ja ihmeellistä, kun saa kohdata elävän Vapahtajan.
Olen itekkin saanut kohdata, ja Jeesus on kaikki kaikessa. Ilman Jeesusta mulla ei ois mitään. Jeesuksesta mä haluan puhua ja laulaa Hänelle.
Tavalliset rakkauslaulutkaan ei ole mitään jos ne ei liity Jeesukseen. Jos niitä ei saa laulaa Hänelle.
Jeesus on mun elämän suurin rakkaus.Ja tietäkää tämä: Jeesus on tulossa hakemaan omansa tästä maailmasta. Meillä on lupa ja jopa velvollisuus odottaa Häntä.
Jos sinäkin kohtaisit Jeesuksen, et haluaisi enää muusta puhuakkaan.
Voisitko kertoa, miten tämä kohtaaminen on käytännössä tapahtunut?
Oon joutunut tässä parin viime päivän aikana pohdiskelemaan kovasti sitä, miksi ystävän uskonnosta puhuminen aiheuttaa minussa niin valtavan suuren vastareaktion. Tähän asti olen purrut kieltäni enkä ole alkanut väittelemään tai kertomaan omia näkemyksiä, mutta mieli tekisi. En tiedä, johtuuko se siitä, että ystävän puheet kuulostaa niin lapsenuskoisilta ja naiiveilta vai pelottaako minua se, että usko vie ystäväni kokonaan. -AP
Voit pyytää. Jos ja kun tuo käännytys on häiritsevää ja loukkaavaa, siitä kannattaa sanoa asiallisesti, ennen kuin menettää hermonsa ja laukoo rumasti.
Ateisti Abu Dhabista