Miten joku voi kokea epäonnistuvansa työhaastattelussa?

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole koskaan osannut jännittää haastatteluja sen enempää kuin tuntemattomien tapaamista ylipäätään. Varmaan siksi, etten koskaan yritä tehdä toiseen vaikutusta. Haluan vain antaa työnantajalle mahdollisuuden oppia vähän tuntemaan minua ja samalla koettaa etsi kuulostella, olisiko tämä paikka minua varten. En oikein tiedä, miten tuossa voisi varsinaisesti epäonnistua.

Nyt kyllä tekeydyt ehkä hieman tietämättömämmäksi kuin olet tai sitten sinulla erittäin vähän kokemusta työnhausta. Työhaastattelussa "epäonnistuminen" tarkoittaa tyypillisesti sitä, että jäi hieman huono maku tilaisuudesta, syystä tai toisesta. Esim. ei vain synkannut haastattelijan kanssa. Tottakai se voi olla joskus merkki siitä, ettei se työ sitten soveltunutkaan, mutta myös joskus ainoastaan siitä, että tosiaan ei vain ajatukset osuneet yksiin juuri tämän haastattelijan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse en ole koskaan osannut jännittää haastatteluja sen enempää kuin tuntemattomien tapaamista ylipäätään. Varmaan siksi, etten koskaan yritä tehdä toiseen vaikutusta. Haluan vain antaa työnantajalle mahdollisuuden oppia vähän tuntemaan minua ja samalla koettaa etsi kuulostella, olisiko tämä paikka minua varten. En oikein tiedä, miten tuossa voisi varsinaisesti epäonnistua.

Nyt kyllä tekeydyt ehkä hieman tietämättömämmäksi kuin olet tai sitten sinulla erittäin vähän kokemusta työnhausta. Työhaastattelussa "epäonnistuminen" tarkoittaa tyypillisesti sitä, että jäi hieman huono maku tilaisuudesta, syystä tai toisesta. Esim. ei vain synkannut haastattelijan kanssa. Tottakai se voi olla joskus merkki siitä, ettei se työ sitten soveltunutkaan, mutta myös joskus ainoastaan siitä, että tosiaan ei vain ajatukset osuneet yksiin juuri tämän haastattelijan kanssa. 

Jos tapaat kaverisi kaverin, ettekä tulekaan juttuun niin hyvin kuin kaverisi olisi toivonut, koetko epäonistuneesi?

Jos olet Tinder-treffeillä, eikä keskinäistä kemiaa löydy, koetko epäonnistuneesi?

Jos koetat heittää Siwan kassalle vitsiä, ja kassa ei ymmärrä tai noteeraa, koetko epäonnistuneesi?

Maailma on täynnä erilaisia vuorovaikutustilanteita, ja jos niihin alkaa suhtautua suorituskeskeisesti mahdollisuuksina onnistua tai epäonnistua, alkaa vanne puristaa otsaa aika pian. Näin siis minun mielestäni, enkä ole vielä löytänyt syitä vaihtaa kantaani. AP

Mun käy kateeksi tuollaisia ap:n kaltaisia rationaalisia, "lehmänhermoisia" tyyppejä jotka osaavat olla rauhallsiesti, koska se on tarkoituksenmukaista.

Itse en osaa. Tiedän kyllä että jännittäminen vain huonontaa mahdollisuuksia onnistua, ja sille ei ole mitään syytä, mutta silti sydän hakkaa tuhatta ja sataa, vatsa menee sekaisin, sönkötän ja änkytän paniikissa. Ja tämä tapahtuu silti vaikkei työpaikka olisi edes kovin kiinnostava eikä sillä olisi paljoakaan väliä jos en saa paikkaa. Jännitän myös kampaajakäyntiä, puhelimella soittamista, ja miljoonaa muuta sosiaalista tilannetta.

Alkaa ketuttamaan koko haastattelu ja mieli sanoa että pitäkää tunkkinne, heippa!