Lue keskustelun säännöt.
Millaista on kun on ADHD? Kuvitelkaa..
20.03.2017 |
Kuvittele itsesi vaikka töihin tai kouluun tilanteeseen missä joku pitää luentoa ja sinun täytyy kuunnella. Mitä tapahtuu adhd-ihmisen päässä?
Aluksi sitä asiaa kuunteleekin, sitten tulee mieleen, että pitikö kaupasta ostaa tomaatteja. Sitten joku yskäisee ja ajatus katkeaa, hetken aikaa pystyy kuuntelemaan mitä luennoitsija sanoo, sitten silmät huomaa siniset verhot josta tulee ajatus että auto pitäisi käyttää pestävänä, mistä tulee mieleen viime kesän autoreissu lappiin ja teltassa nukuttu yö, tulikoha laitettua se teltta muuten kuivumaan sen jälkeen? Mihinhän laitoin makuupussin?
Yhtäkkiä huomaat, että et ole kuunnellut mitään mitä luennoitsija sanoo, nyt se kysyy jotakin yrität muiden vastauksista päätellä mistä on kyse, mutta se ei selviä, tulet levottomaksi, et ole enää yhtään kärryillä mistä puhutaan, mitä teet? Aloitat liikehtimään, naputat kynällä, liikutat jalkojasi, katseesi harhailee ympäri huonetta, korvasi kuulevat jokaisen äänen mitä huoneessa kuuluu: Kynät rapisee paperia vasten, jonkun nenä vinkuu, vesiputkista kuuluu suhinaa, ulkona kuuluu autojen ääntä, mikähän lintu siellä laulaa?, samaan aikaan mietit että onpa kirkas valaistus ja mielenkiintoisia tauluja seinillä, tuolla on joku pahvilaatikko, mitähän siellä on? Alkaa tulla nälkä ja jano, milloinhan pääsee syömään? Onkohan pissahätäkin?
Sitten luennoitsija käskee lukemaan kappaleen luentomateriaalistasi: Ryhdyt lukemaan, mutta ajatus lähtee taas harhailemaan, luet saman lauseen 5 kertaa, viimeisellä kerralla oikein pinnistät että myös ajattelet mitä luet, pääset seuraavaan lauseeseen ja taas ajatus harhailee jne. lopulta luennoitsija jatkaa luentoaan ja olet edelleen täysin pihalla siitä mistä puhutaan.
Sellaista on kun on adhd, eikä vain tuo hetki vaan elämä on jatkuvasti sellaista, joka hetki minkä pystyy keskittymään on suuren pinnistyksen takana, tavallinen työpäivä voi olla uuvuttava urakka, mutta kotonakin pitäisi vielä jaksaa keskittyä ja tehdä asioita, esim. siivota, aiotkin siivota, kunhan ensin istahdat hieman koneelle lepäämään ja luet vauva-palstaa, välillä käy mielessä ajatus, että pitäisi siivota, mutta jumitut palstalle, ajatukset ovat täysin siellä, ylikeskityt eikä päähäsi mahdu mitään muuta kuin keskustelupalstan lukeminen. Pään sisällä käy koko ajan jatkuva "kohina", kaikki ärsykkeet ovat yhtä voimakkaita, sieltä pitäisi poimia yksi ärsyke johon keskittyä ja myös pitää ajatus siinä.
Kuvitelkaa millaista on lapsilla, jotka eivät kykene hillitsemään oireita senkään vertaa kuin aikuiset, heitä pidetään häirikköinä, tyhminä, laiskoina, toivottomina tapauksina, ärsyttävinä, vaikka heidän päidensä sisällä on kaaos jota he eivät kykene hallitsemaan.
Jotkut sanovat ettei adhd:ta ole olemassakaan, eivät sanoisi niin, jos itse kärsisivät kyseisestä häiriöstä.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi sitä asiaa kuunteleekin, sitten tulee mieleen, että pitikö kaupasta ostaa tomaatteja. Sitten joku yskäisee ja ajatus katkeaa, hetken aikaa pystyy kuuntelemaan mitä luennoitsija sanoo, sitten silmät huomaa siniset verhot josta tulee ajatus että auto pitäisi käyttää pestävänä, mistä tulee mieleen viime kesän autoreissu lappiin ja teltassa nukuttu yö, tulikoha laitettua se teltta muuten kuivumaan sen jälkeen? Mihinhän laitoin makuupussin?
Yhtäkkiä huomaat, että et ole kuunnellut mitään mitä luennoitsija sanoo, nyt se kysyy jotakin yrität muiden vastauksista päätellä mistä on kyse, mutta se ei selviä, tulet levottomaksi, et ole enää yhtään kärryillä mistä puhutaan, mitä teet? Aloitat liikehtimään, naputat kynällä, liikutat jalkojasi, katseesi harhailee ympäri huonetta, korvasi kuulevat jokaisen äänen mitä huoneessa kuuluu: Kynät rapisee paperia vasten, jonkun nenä vinkuu, vesiputkista kuuluu suhinaa, ulkona kuuluu autojen ääntä, mikähän lintu siellä laulaa?, samaan aikaan mietit että onpa kirkas valaistus ja mielenkiintoisia tauluja seinillä, tuolla on joku pahvilaatikko, mitähän siellä on? Alkaa tulla nälkä ja jano, milloinhan pääsee syömään? Onkohan pissahätäkin?
Sitten luennoitsija käskee lukemaan kappaleen luentomateriaalistasi: Ryhdyt lukemaan, mutta ajatus lähtee taas harhailemaan, luet saman lauseen 5 kertaa, viimeisellä kerralla oikein pinnistät että myös ajattelet mitä luet, pääset seuraavaan lauseeseen ja taas ajatus harhailee jne. lopulta luennoitsija jatkaa luentoaan ja olet edelleen täysin pihalla siitä mistä puhutaan.
Sori vaan, mutta tuollaista elämä on meillä kaikilla.
Ei ainakaan minulla ja opiskelutovereillani ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oon kyllä samaa mieltä tosta itsensä hillitsemisestä. Jos on ongelmia että jää nettiin roikkumaan, monien ei ole kai ihan pakko kuulua facebookiin (ymmärrän jos joskus vaikka koulun takia on pakko) tai voi laittaa itselleen nettiajan tai kiellon av:lle välillä. Itse olen koukuttanut itseni soittamiseen, että olisi jokin hyödyllinenkin riippuvuus.
Mulle vaikeinta on unohtelu ja tavaroiden hukkaaminen, koska karhulaskut, parkkisakot ja uudet avaimet ja linkkukortit tulee kalliiksi. Tähänkin voi itse vaikuttaa, esim siten ettei tilaa mitään klarna - laskuilla. Sitten on vaan pakolliset laskut.Ahahaha :D Just tästä näkee ettei ihmisillä ole mitään hajua toisten ajatuksista :D Olin kesällä kuukauden ilman nettiä, sinä varmaan luulet, että ilman nettiä koko jumiutumisongelma katosi puff-vain ilmaan? Ei kadonnut vaan päädyin lukemaan kirjoja netin selailun edestä, olis varmaan pitänyt kieltää kirjanlukeminenkin tai laittaa kirja-aika? Sitten olis tullut tilalle joku muu, ihan sama mikä, katsos kun se ongelma ei ole se huomion kohde vaan ongelma on neurologinen poikkeavuus aivoissa. En ikinä laittaisi itselleni mitään "tietokoneaikoja" tms. Hömpötyksiä, koska elämästä pitää saada kuitenkin nauttiakkin. Olen keksinyt muut keinot pitää asunnon siistinä ja kohtuullisen hyvin onnistunutkin siinä.
Itse et tajunnut, että tajusin? Niinhän mäkin oon koukuttanut itseni soittamiseen, koska se on mielestäni parempi kuin netti- tai peliriippuvuus. Ja useasti on pakotettava itseni lopettamaan toiminta, kun se menee yli ja pitäis tehdä jo muuta mutta vieläkin soitan. Todellakin tiedän, että oire seuraa vaikka kohde muuttuu. Sitä just tarkoitin että heikkous pitää yrittää kääntää vahvuudeksi.
Saa nauttia joo, mutta ei se välttämättä enää hirveän nautittavaa ole jos viettää 6h päivässä av:lla jumittaen eikä saa mitään oikeita velvollisuuksia tehtyä. Mun elämän kannalta se rajoittaminen on hyvä asia, vaikka ei se ole kivaa.
joo täysin samaa mieltä kaikki tulee mieleen juuri kun pitäisi keskittyä johonkin nii juuri silloin tulee mieleen huolet ja työ asiat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aluksi sitä asiaa kuunteleekin, sitten tulee mieleen, että pitikö kaupasta ostaa tomaatteja. Sitten joku yskäisee ja ajatus katkeaa, hetken aikaa pystyy kuuntelemaan mitä luennoitsija sanoo, sitten silmät huomaa siniset verhot josta tulee ajatus että auto pitäisi käyttää pestävänä, mistä tulee mieleen viime kesän autoreissu lappiin ja teltassa nukuttu yö, tulikoha laitettua se teltta muuten kuivumaan sen jälkeen? Mihinhän laitoin makuupussin?
Yhtäkkiä huomaat, että et ole kuunnellut mitään mitä luennoitsija sanoo, nyt se kysyy jotakin yrität muiden vastauksista päätellä mistä on kyse, mutta se ei selviä, tulet levottomaksi, et ole enää yhtään kärryillä mistä puhutaan, mitä teet? Aloitat liikehtimään, naputat kynällä, liikutat jalkojasi, katseesi harhailee ympäri huonetta, korvasi kuulevat jokaisen äänen mitä huoneessa kuuluu: Kynät rapisee paperia vasten, jonkun nenä vinkuu, vesiputkista kuuluu suhinaa, ulkona kuuluu autojen ääntä, mikähän lintu siellä laulaa?, samaan aikaan mietit että onpa kirkas valaistus ja mielenkiintoisia tauluja seinillä, tuolla on joku pahvilaatikko, mitähän siellä on? Alkaa tulla nälkä ja jano, milloinhan pääsee syömään? Onkohan pissahätäkin?
Sitten luennoitsija käskee lukemaan kappaleen luentomateriaalistasi: Ryhdyt lukemaan, mutta ajatus lähtee taas harhailemaan, luet saman lauseen 5 kertaa, viimeisellä kerralla oikein pinnistät että myös ajattelet mitä luet, pääset seuraavaan lauseeseen ja taas ajatus harhailee jne. lopulta luennoitsija jatkaa luentoaan ja olet edelleen täysin pihalla siitä mistä puhutaan.
Sori vaan, mutta tuollaista elämä on meillä kaikilla.
Kyllä. Kaikilla meillä, joilla on adhd. :D Googletapa huviksesi "adhd oireistoa" ja takuulla yllätyt ja saatat jopa löytää itsesi... ;) Se nimittäin ihan oikeasti ei ole tuollaista kaikilla. Noin 10-15 prosentilla väestöstä on, joidenkin arvioiden mukaan. Se saattaa hyvinkin hämätä et kaikillahan tämmöstä on, että adhd on hyvin vahvasti periytyvää joten se voi olla teidän suvussa "ihan tavallista". Se että se mahdollisesti on myös lähipiirissäsi tavallista, johtuu siitä että samankaltaisuus viehättää ja usein addit ystävystyvät addien kanssa. Mutta silti, suurimmalla osalla ihmisistä ei elämä tuollaista ole.
Tässä yksi jolla ADHD. Kukaan teistä EI haluaisi sitä. Lainaan Joyner Lucasin biisistä nimeltä ADHD, sen miltä se tuntuu.
I feel like I'm dieing inside
Why do I see crazy
Someone said me
You can't blame me
It's my ADHD
Aika lievänä se tosin on. Ei se hirveästi ole arkea haitannut...