Taidan tarvita apua. Mistä?
Olen saanut takaisin ongelman, josta kärsin 10 vuotta sitten. Minä, kolmekymppinen kahden lapsen äiti, vietän yöt valvomalla, itkemällä ja pelkäämällä sekä päivät ahmien ruokaa ja oksentaen sitä. Jostain syystä minulla on sanoinkuvaamattoman paha olo koko ajan, enkä saa mistään kiinni. Lapset ovat päivisin päiväkodissa ja mies töissä. Minun pitäisi olla opiskelemassa, mutta en enää pysty oikein menemään sinne. Asiaa pahentaa se, että opiskelen alaa, jolloin minulla pitäisi olla asiantuntemusta juuri tällaisista ongelmista, mutta se tekee avun hakemisen vain vaikeammaksi. Kuinka voin sortua tähän paskaan, vaikka minun pitäisi pystyä auttamaan muita?
Nyt tuntuu vaan, että kaikki on umpisolmussa, en enää jaksa.
Kommentit (5)
Kyllä sinun pitää hakea apua aivan niinkuin kaikkien muidenkin. Ainoa vaan, että sinä ehkä kuitenkin tiedät mistä sitä apua saa?
Aloita vaikka koulusi terveydenhoitajalta.
va... Enkä olekaan. Tuntuu siltä, kuin olisin pettänyt kaikki, kun luuhistun tämän alle.
Omalla kohdallaan sitä ovat ammatti-ihmisetkin " yksityishenkilöitä" . Tietenkään psykiatri ei voi toimia omana terapeuttinaan, eikä erityisopettaja välttämättä osaa soveltaa kaikkea ammatillista teoriaansa omien lastensa kasvatukseen, joten älä soimaa itseäsi siitä, että sorrut samoihin ongelmiin, joiden parissa suoritat opintojasi. Kuvaamasi ongelmat ovat nimenomaan sairauksia/mielen häiriötiloja joihin TARVITSEE ja KUULUU HAKEA APUA. Ei kai sitä kukaan huvikseen voi pahoin ja käyttäydy sen mukaisesti. Soita heti mielenterveyspalveluiden neuvontaan ja selvitä tilanne. Varsinkin syömishäiriöihin ja niiden ympärille kasaantuneihin ongelmiin auttaa usein lyhytkestoinen ns. täsmäterapia, jossa pyritään tietyn ongelman/ongelmapiirin ratkaisemiseen käytännön(kin) tasolla. Lyhytkestoista terapiaa taas on kunnalliseltakin paljon helpompi saada kuin pitkäkestoista, kallista terapiaa, jonka tarjonta alittaa reippaasti kysynnän.
Avun pyytäminen kirpaisee hetken; tuntuu pelottavalta ja nololtakin selvittää yksityisiä kipeitä asioita vieraille ihmisille ja olla avuntarpeessa. Mutta hyvin pian se kääntyy helpotukseksi ja huomaat, että näillä ihmisillä on juuri tähän koulutus ja kokemus: Heidän työtään on auttaa ihmisiä sinun kaltaisessasi tilanteessa, ei tuomita tai sivuuttaa. Vedät nyt syvään henkeä, kaivat esille paikkakuntasi (tai oppilaitoksesi!) mielenterveystoimiston yhteystiedot ja soitat heti!
Sano, että kärsit ahdistus- ja masennusoireista ja syömishäiriöstä ja tarvitset pikaisesti ajan. -Enempää sinun ei tarvitse ajanvaraukseen tilanteestasi runoilla ja paikanpäälle päästyäsi avautuminen on jo helpompaa kun olet sen ensimmäisen yhteydenoton tehnyt!
Hyvä, että ymmärrät tarvitsevasi apua. Nyt vain haet sitä.
Terv: AIVAN samassa jamassa ollut
vastassa. Vaikka tietäisikin, että itse sen seinän on siihen pystyttänyt, minulle se on silti todellinen. Koitan saada rohkeuteni kerättyä ja haettua apua. Ehkä tämä tästä, tätäkään en jaksa.
He voivat myös samantien soittaa ajan terapeutille yms.