Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Huono itsetunto ja ihmisten katseet

Vierailija
20.03.2017 |

Onko kellään samalaista ongelmaa kuin minulla?
Aina, kun olen julkisella paikalla ja joku katsoo minuun päin, ajattelen heti heidän katsovan minua koska minussa on jotain vikaa. Alan aina epäilemään, että olen läikyttänyt teetä päälleni enkä ole huomannut tai epähuomiossa pyyhkinyt meikit silmistä pitkin poskia tai muuten vaan meikannut rumasti, mutta en ole sitä itse huomannut. Vedän yleensä hupun tai pipon syvälle päähän ja kaulahuivia ylöspäin, ettei ihmiset näkisi mun kasvojani ja sitten tuijotan tiukasti maahan.
Ahdistaa nämä ajatukset ja välttelen mahdollisimman paljon julkisia paikkoja sellaisiin aikoihin kun tiedän siellä olevan paljon ihmisiä liikenteessä. Kesät on pahinta aikaa, kun ei voi käyttää suuria takkeja tai huppareita joihin voi piiloutua. :(

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tuon tunteen miehenä. Ajattelen yleensä aina että muut ajattelee musta negatiivista.

Kun olin vielä koulussa niin kaksi nuorta naista katsoi ensin pitkään minua ja sitten alkoivat yhdessä kikattelemaan. Ajattelin heti että varmaan pilkkasivat ulkonäköäni.

Vasta jälkikäteen luin että tuo saattoi olla myös merkki kiinnostuksesta..

Vierailija
2/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin kertoa sivullisena, että ainakin minulla katse harhailee ja voi jumittuakin johonkin henkilöön kun olen täysin omissa ajatuksissani ihan julkisilla paikoillakin. En katso ketään kieroon mutta koen epämiellyttäviksi ihmisiksi pöllyssä tai kännissä olevat sekä ylihajustetut ihmiset. Pelkästään hajustetut pyykkipulverit haisevat todella voimakkaasti ja minä astmaatikkona yritän vältellä hajuja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toivottavasti tajuatte, että tuo on ihan omassa päässä. Minä en ainakaan ketään erityisemmin katso, noh ehkä kerran vuodessa tulee vastaan jotenkin kumma tyyppi, mutta sitten onkin jo ihan kumma... Eikä minusta ikinä tunnu, että minua katsottaisiin, Nuorena ja nättinä joskus joutui tuijottelun kohteeksi, mutta ei enää:) Koskaan en ole ajatellut, että kukaan pahasti katsoisi. Jos joku jäisi katsomaan, ajattelisin, että lienee omissa ajatuksissaan.

Vierailija
4/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ahdistuneisuushäiriö? Tuo voi pahentua ja lopulta et uskallakaan lähteä kotoa. Nimim. kokemusta on. Minulla on aina ollut vähän epämukava olo ihmisten katseista ja työttömäksi jäätyäni asia paheni niin paljon etten meinannut pystyä kaupassa käymään. Todellisuudessahan kukaan ei ole kiinnostunut muiden pärstävärkeistä kadulla vaikka meikit olisi kuin sutussa, koko juttu on oman pään sisällä.

Vierailija
5/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuneisuushäiriö? Tuo voi pahentua ja lopulta et uskallakaan lähteä kotoa. Nimim. kokemusta on. Minulla on aina ollut vähän epämukava olo ihmisten katseista ja työttömäksi jäätyäni asia paheni niin paljon etten meinannut pystyä kaupassa käymään. Todellisuudessahan kukaan ei ole kiinnostunut muiden pärstävärkeistä kadulla vaikka meikit olisi kuin sutussa, koko juttu on oman pään sisällä.

En tiedä ahdistuneisuushäiriöstä mitään, mutta joudun nykyisin tsemppaamaan itseäni, että uskallan lähteä ulos näiden ajatusten takia. Ja joo, itse olen myös jäänyt työttömäksi noin vuosi sitten ja asia on pahentunut sen jälkeen huomattavasti. Jouduin tänäänkin henkisesti valmistautumaan useamman tunnin, että uskalsin lähteä käymään Postissa, ja en olisi varmaan käynyt siellä ellei tänään olisi ollut viimeinen päivä kun pakettini oli noudettavissa.

Mistä tähän voi lähteä hakemaan apua?

ap

Vierailija
6/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuneisuushäiriö? Tuo voi pahentua ja lopulta et uskallakaan lähteä kotoa. Nimim. kokemusta on. Minulla on aina ollut vähän epämukava olo ihmisten katseista ja työttömäksi jäätyäni asia paheni niin paljon etten meinannut pystyä kaupassa käymään. Todellisuudessahan kukaan ei ole kiinnostunut muiden pärstävärkeistä kadulla vaikka meikit olisi kuin sutussa, koko juttu on oman pään sisällä.

En tiedä ahdistuneisuushäiriöstä mitään, mutta joudun nykyisin tsemppaamaan itseäni, että uskallan lähteä ulos näiden ajatusten takia. Ja joo, itse olen myös jäänyt työttömäksi noin vuosi sitten ja asia on pahentunut sen jälkeen huomattavasti. Jouduin tänäänkin henkisesti valmistautumaan useamman tunnin, että uskalsin lähteä käymään Postissa, ja en olisi varmaan käynyt siellä ellei tänään olisi ollut viimeinen päivä kun pakettini oli noudettavissa.

Mistä tähän voi lähteä hakemaan apua?

ap

No itse sain apua kun sain ekan paniikkikohtauksen kadulla ja soitin hälytyskeskukseen...

Mutta siis uskoisin että ihan terveyskeskuslääkäri olisi hyvä paikka aloittaa. Kerrot tilanteestasi, mainitse myös työttömyydestäsi (ottavat kyllä vakavasti koska se on merkittävä hyvinvointia laskeva tekijä), ole rehellinen välttelevän käytöksesi suhteen. Jos on jotain muuta oiretta, uniongelmia, ulkonäköobbsessiivisuutta, ihon tai hiuksien nyppimistä, obsessiivisia ajatuksia tai käytöstä, mainitse ne myös. Jopa omituiset vatsa/pääkivut voivat olla oire ahdistuneisuudesta.

Tsemppiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ahdistuneisuushäiriö? Tuo voi pahentua ja lopulta et uskallakaan lähteä kotoa. Nimim. kokemusta on. Minulla on aina ollut vähän epämukava olo ihmisten katseista ja työttömäksi jäätyäni asia paheni niin paljon etten meinannut pystyä kaupassa käymään. Todellisuudessahan kukaan ei ole kiinnostunut muiden pärstävärkeistä kadulla vaikka meikit olisi kuin sutussa, koko juttu on oman pään sisällä.

En tiedä ahdistuneisuushäiriöstä mitään, mutta joudun nykyisin tsemppaamaan itseäni, että uskallan lähteä ulos näiden ajatusten takia. Ja joo, itse olen myös jäänyt työttömäksi noin vuosi sitten ja asia on pahentunut sen jälkeen huomattavasti. Jouduin tänäänkin henkisesti valmistautumaan useamman tunnin, että uskalsin lähteä käymään Postissa, ja en olisi varmaan käynyt siellä ellei tänään olisi ollut viimeinen päivä kun pakettini oli noudettavissa.

Mistä tähän voi lähteä hakemaan apua?

ap

No itse sain apua kun sain ekan paniikkikohtauksen kadulla ja soitin hälytyskeskukseen...

Mutta siis uskoisin että ihan terveyskeskuslääkäri olisi hyvä paikka aloittaa. Kerrot tilanteestasi, mainitse myös työttömyydestäsi (ottavat kyllä vakavasti koska se on merkittävä hyvinvointia laskeva tekijä), ole rehellinen välttelevän käytöksesi suhteen. Jos on jotain muuta oiretta, uniongelmia, ulkonäköobbsessiivisuutta, ihon tai hiuksien nyppimistä, obsessiivisia ajatuksia tai käytöstä, mainitse ne myös. Jopa omituiset vatsa/pääkivut voivat olla oire ahdistuneisuudesta.

Tsemppiä.

Kiitos sinulle tästä, soitan heti huomenna ajanvaraukseen ja kerron asiani.

ap

Vierailija
8/9 |
20.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihmisten on oikeesti hirveitä möllöttäjiä. Olin eilen hiihtämässä ja siinä ladun vierellä seisoi joku pinkeä kilpaiihtäjä joka vahtasi mun taaperrusta vihaisesti. Olisin halunnut nyt aikuisena aloittaa kuntokuurin, mutta taas muistin sen miksi aikanaan lopetin: koulussa kiusattiin ja laduilla vahdattiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
21.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskity johonkin muuhun kuin toisten katsomisiin? :)