Parhassa lapsentekoiässä olevat vela-pariskunnat. Mitä vastaatte sukulaisjuhlissa uteluihin?

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla niin vihainen tähän kysymykseen vastatessaan? On aika luonnollista olettaa että vakaassa parisuhteessa elävät ihmiset jossain kohtaa hankkivat lapsia. 

Jos olette päättäneet että te ette hanki niin voihan sen sanoa ihan rauhallisesti ja iloisesti. Asia tulee parilla sanomisella selväksi eikä siihen tarvitse enää palata.

Ihmismieli vain toimii niin, että kun samaa asiaa jauhetaan vuodesta toiseen niin sitä joko ärtyy tai lyö vitsiksi. Samaa vastausta ei vain jaksa toistaa loputtomiin.

Vuosia sitten kaverilta (mies) meni harrastuksessa silmä mustaksi viikonloppuna. Oikein komea ja klassinen musta silmä. Alkuviikon töissä jaksoi kuunnella työkaverien kyselyjä ja vastailla niihin. Keskiviikkona hän oli jo siinä tilassa, että yhdelle kysyjälle oli vastannut "Ai on vai?? Kumpi??" esittäen yllättynyttä.

Vierailija kirjoitti:

Anopilla meni naama aika punaiseksi, kun uteli lapsenlapsista ja hänelle vastasin, että heti kun tuo sun oma jälkikasvu kasvaa aikuiseksi, oppii viettämään viikonloppuja rauhassa kotona ja tekemään vaikka kotitöitä. Ei ole minkäänlaista mielenkiintoa lisääntyä miehen kanssa, jonka kaikki vapaa-aika menee kavereiden kanssa hengaillessa, päihteitä käyttämällä ja pleikkaria pelaamalla. Ei siinä mitään, nuoria vielä  ollaan ja tämä miehelle sallittakoon tässä vaiheessa. En toki itsekään vielä lapsia halua.

Ja sitten heräsit ja päästit kissan ulos.

Mää niiin arvasin tän. Keskenkasvuisia pikkuakkoja täällä räkättämässä mitä ihmeellisempia aivotuotoksiaan. Veloja.. Pyh ja pah. Joopa joo!

Varokaa kakarat, ikävää sekoittaa teidät aikuisiin ihmisiin, ne vaikuttaa täällä seassa ihan yhtä kajahtaneilta kuin tekin teinihuuruissanne. Kaikki yhtä suurta velakansaa. :D

Vierailija kirjoitti:

Anopilla meni naama aika punaiseksi, kun uteli lapsenlapsista ja hänelle vastasin, että heti kun tuo sun oma jälkikasvu kasvaa aikuiseksi, oppii viettämään viikonloppuja rauhassa kotona ja tekemään vaikka kotitöitä. Ei ole minkäänlaista mielenkiintoa lisääntyä miehen kanssa, jonka kaikki vapaa-aika menee kavereiden kanssa hengaillessa, päihteitä käyttämällä ja pleikkaria pelaamalla. Ei siinä mitään, nuoria vielä  ollaan ja tämä miehelle sallittakoon tässä vaiheessa. En toki itsekään vielä lapsia halua.

Uteliaisuudesta kysyn: mitä ihmeen mielenkiintoa sulla on ollut pariutua kyseisiä toimintoja harrastavan miehen kanssa? Raha vai seksi vai molemmat?

Vierailija kirjoitti:

Meillä on yksi lapsi, mutta meiltä kysellään sitä toista koko ajan. Olen ruvennut sanomaan, että emme voi saada enempää lapsia. Saa porukan noloksi ja hiljaiseksi kerralla. Enkä edes valehtele, sillä mies on käynyt vasektomiassa eli emme ihan oikeasti voi saada enempää lapsia. 😉 Nyppii kyllä ihan urakalla tuollaiset kyselijät, joita meidän suvussa riittää. Myös lapsettomana viihtyvät siskoni saavat näitä kyselyitä jatkuvasti. En ymmärrä miten joiltain ihmisiltä puuttuu käytöstavat kokonaan.

Käytöstavat ja oma elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla niin vihainen tähän kysymykseen vastatessaan? On aika luonnollista olettaa että vakaassa parisuhteessa elävät ihmiset jossain kohtaa hankkivat lapsia. 

Jos olette päättäneet että te ette hanki niin voihan sen sanoa ihan rauhallisesti ja iloisesti. Asia tulee parilla sanomisella selväksi eikä siihen tarvitse enää palata.

Ihmismieli vain toimii niin, että kun samaa asiaa jauhetaan vuodesta toiseen niin sitä joko ärtyy tai lyö vitsiksi. Samaa vastausta ei vain jaksa toistaa loputtomiin.

Vuosia sitten kaverilta (mies) meni harrastuksessa silmä mustaksi viikonloppuna. Oikein komea ja klassinen musta silmä. Alkuviikon töissä jaksoi kuunnella työkaverien kyselyjä ja vastailla niihin. Keskiviikkona hän oli jo siinä tilassa, että yhdelle kysyjälle oli vastannut "Ai on vai?? Kumpi??" esittäen yllättynyttä.

Ymmärrän. Sitten mielestäni asian voi vain sivuuttaa tuolla "katsotaan". Se on aivan riittävää. Jos joku ei tätä ymmärrä ainahan voi muistuttaa että puutut nyt yksityisasioihini. 

Minä olen joskus tällainen typerä kyselijä. Välillä en keksi mitään muuta sanottavaa ja koska itse rakastan vauvoja ja lapsia (ja omani ovat jo aikuisia) lauon sitten tällaista typerää. Olen pahoillani ja tiedostan kyllä virheeni. 

Aina pitäisi muistaa että itselle itsestään selvät asiat eivät välttämättä ole sitä toiselle.

Mun piireissä on tapana keskustella näistä asioista vain ystävien kesken. Kerran menin kysymään ystäväpariskunnalta aikeista mahdollisesta toisesta lapsesta juuri tapahtuneen keskenmenon jälkeen. En tiedä, miksi keskenmenoista ei puhuta enemmän, ei olisi niin vaikeaa tällaisessa tilanteessa kun voisi vain sanoa, että toiveissa on, mutta valitettavasti kävi näin. Ystävä kertoi vasta toisen lapsen synnyttyä, että silloin kun kysyin, oli juuri käynyt näin. Kyllä hävetti.  

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla niin vihainen tähän kysymykseen vastatessaan? On aika luonnollista olettaa että vakaassa parisuhteessa elävät ihmiset jossain kohtaa hankkivat lapsia. 

Jos olette päättäneet että te ette hanki niin voihan sen sanoa ihan rauhallisesti ja iloisesti. Asia tulee parilla sanomisella selväksi eikä siihen tarvitse enää palata.

Hyttysen pisto kerran, pari kesässä ei tee hulluksi. Useampi pisto päivittäin tekee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä en ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää olla niin vihainen tähän kysymykseen vastatessaan? On aika luonnollista olettaa että vakaassa parisuhteessa elävät ihmiset jossain kohtaa hankkivat lapsia. 

Jos olette päättäneet että te ette hanki niin voihan sen sanoa ihan rauhallisesti ja iloisesti. Asia tulee parilla sanomisella selväksi eikä siihen tarvitse enää palata.

Ihmismieli vain toimii niin, että kun samaa asiaa jauhetaan vuodesta toiseen niin sitä joko ärtyy tai lyö vitsiksi. Samaa vastausta ei vain jaksa toistaa loputtomiin.

Vuosia sitten kaverilta (mies) meni harrastuksessa silmä mustaksi viikonloppuna. Oikein komea ja klassinen musta silmä. Alkuviikon töissä jaksoi kuunnella työkaverien kyselyjä ja vastailla niihin. Keskiviikkona hän oli jo siinä tilassa, että yhdelle kysyjälle oli vastannut "Ai on vai?? Kumpi??" esittäen yllättynyttä.

Ymmärrän. Sitten mielestäni asian voi vain sivuuttaa tuolla "katsotaan". Se on aivan riittävää. Jos joku ei tätä ymmärrä ainahan voi muistuttaa että puutut nyt yksityisasioihini. 

Minä olen joskus tällainen typerä kyselijä. Välillä en keksi mitään muuta sanottavaa ja koska itse rakastan vauvoja ja lapsia (ja omani ovat jo aikuisia) lauon sitten tällaista typerää. Olen pahoillani ja tiedostan kyllä virheeni. 

Aina pitäisi muistaa että itselle itsestään selvät asiat eivät välttämättä ole sitä toiselle.

En minä ole koskaan töksäyttänyt anopille "Koskas aattelit tehdä jotain tolle ylipainolle?" vaikka olen itse aina ollut urheilullinen eikä lapset ole haittaamassa harrastamista. Saati että kysyisin tuota joka vuosi, vaikka ei anoppi ainakaan laihtumaan päin ole.

Tuo "katsotaan" muuttuu sekin puuduttavaksi. Sitä voi varioida: kuunnellaan, maistetaan, haistetaan, tunnustellaan... "Katsotaan" tulkitaan usein niin, että asiaa kannattaa kysyä myöhemmin uudelleen.

Jos pysähdyt miettimään, että 25. ikävuoden jälkeen tätä asiaa kysytään keskimäärin kerran kuussa. Jouluna ja pääsiäisenä sitä kysyy aina useampi, syksyn sateissa voi mennä parikin kuukautta rauhassa. 38-vuotiaana sitä alkaa jo miettiä vähän sapekkaampia versioita kuin "katsotaan".

Minä sanoin, että "Haluan elää OMAN ELÄMÄNI vapaana matkustelemaan maailman ääriin ja työskentelemään eri puolilla maailmaa ilman riippakiviä. Minulla on kolme veljeä enkä näe perhe-elämässä mitään kadehdittavaa". Kukaan ei kysellyt enempää. 

"Ei koskaan. Ei me pidetä lapsista" toimii erityisen hyvin etenkin silloin, kun kysyjä pitää itse paraatia lastensa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh heh... Kauhee jos joku sattuu asiaa kysäsemään näiltä " oon asian kanssa tosi sujut mutta jos joku sattuu kysymään mulle kasvaa sarvet ja sorkat ja piikkihäntä ja tuun silmille ja kerron tasan mitä mieltä olen tuollaista kusipää kyselijöistä jotka kehtaa tuollaistakyselläsiistörkeääkyllämäannankuuluanytmitämieltäolensinusta...huohhuohhuohhuoh..."

Mut joo, oon asian kanssa ihan okei.

Miksi mun lasten hankkiminen kuuluu millään tavalla kenellekään muulle? Ei kuulu on oikea vastaus ja silloin saa olla vittuuntunut kun asiasta tarvitsee alkaa kysellä. Etenkin kun oletuksena on että "milloin" eikä aiotaanko hankkia ollenkaan. En ota toisten mielenterveysongelmia, alkoholismia, narkkarilasta, miehen pettämistä, työttömyyttä, terveysongelmia, rahahuolia tai muitakaan yksityisasioista ko. sukulaisten kanssa puheeksi niin miksi minun tarvitsee alkaa muille selvittää yksityosasioitani? Läheiset tietävät etten hanki lapsia, muille asia ei kuulu.

Eli SE ON kipeä asia, kun kipeisiin asioihin sen rinnastat. Miksi sitten väität olevasi vela? Suojauskeino?

Ei ole kipeä asia vaan henkilökohtainen valinta ja YKSITYISASIA jota en jaksa puolitutuille alkaa selitellä. Olen vela koska en tosiaan halua lapsia, 28-vuotias ja naimisissa eikä mitään anatomista puutetta ole joten eiköhän noita lapsia siunaantuisi jos vaan haluaisin. Miksi siis kuvittelet että lasten hankkimattomuus on kipeä asia minulle? En jaksa alkaa selitellä lapsettomuuttani mm. Siksi koska nämä samat tahdittomat ihmiset jotka näitä kyselevät alkavat usein kertoa näitä samoja fraaseja "kyllä sinä sitten vanhempana", "Mites vanhainkodissa kun kukaan ei tule katsomaan?", "varo vaan, 10 vuoden päästä miehesi ottaa nuoremman vaimon jotta saa lapsia", "on tämä nykynuoriso itsekästä" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh heh... Kauhee jos joku sattuu asiaa kysäsemään näiltä " oon asian kanssa tosi sujut mutta jos joku sattuu kysymään mulle kasvaa sarvet ja sorkat ja piikkihäntä ja tuun silmille ja kerron tasan mitä mieltä olen tuollaista kusipää kyselijöistä jotka kehtaa tuollaistakyselläsiistörkeääkyllämäannankuuluanytmitämieltäolensinusta...huohhuohhuohhuoh..."

Mut joo, oon asian kanssa ihan okei.

Miksi mun lasten hankkiminen kuuluu millään tavalla kenellekään muulle? Ei kuulu on oikea vastaus ja silloin saa olla vittuuntunut kun asiasta tarvitsee alkaa kysellä. Etenkin kun oletuksena on että "milloin" eikä aiotaanko hankkia ollenkaan. En ota toisten mielenterveysongelmia, alkoholismia, narkkarilasta, miehen pettämistä, työttömyyttä, terveysongelmia, rahahuolia tai muitakaan yksityisasioista ko. sukulaisten kanssa puheeksi niin miksi minun tarvitsee alkaa muille selvittää yksityosasioitani? Läheiset tietävät etten hanki lapsia, muille asia ei kuulu.

Eli SE ON kipeä asia, kun kipeisiin asioihin sen rinnastat. Miksi sitten väität olevasi vela? Suojauskeino?

Ei ole kipeä asia vaan henkilökohtainen valinta ja YKSITYISASIA jota en jaksa puolitutuille alkaa selitellä. Olen vela koska en tosiaan halua lapsia, 28-vuotias ja naimisissa eikä mitään anatomista puutetta ole joten eiköhän noita lapsia siunaantuisi jos vaan haluaisin. Miksi siis kuvittelet että lasten hankkimattomuus on kipeä asia minulle? En jaksa alkaa selitellä lapsettomuuttani mm. Siksi koska nämä samat tahdittomat ihmiset jotka näitä kyselevät alkavat usein kertoa näitä samoja fraaseja "kyllä sinä sitten vanhempana", "Mites vanhainkodissa kun kukaan ei tule katsomaan?", "varo vaan, 10 vuoden päästä miehesi ottaa nuoremman vaimon jotta saa lapsia", "on tämä nykynuoriso itsekästä" jne.

Olen tuo yksilapsinen, joka sanoo kyselijöille, etten voi saada lisää lapsia ja mies on tehnyt vasektomian. Ennen kuin aloin sanomaan näin, yllättävän moni alkoi paasaamaan, että kyllä mies sitten toisella kierroksella tekee lisää, jos minua ei kerran enää kiinnosta tehdä enempää. Meillä nimenomaan mies oli se, joka vasektomian halusi. En minäkään enempää lapsia halua, mutta meillä mies on se, joka on ollut äärimmäisen ehdoton tämän kanssa. Nuo kommentit loukkasivat ja ärsyttivät. Siksi aloin sanomaan, ettemme saa enempää lapsia, kun en jaksanut enää kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heh heh... Kauhee jos joku sattuu asiaa kysäsemään näiltä " oon asian kanssa tosi sujut mutta jos joku sattuu kysymään mulle kasvaa sarvet ja sorkat ja piikkihäntä ja tuun silmille ja kerron tasan mitä mieltä olen tuollaista kusipää kyselijöistä jotka kehtaa tuollaistakyselläsiistörkeääkyllämäannankuuluanytmitämieltäolensinusta...huohhuohhuohhuoh..."

Mut joo, oon asian kanssa ihan okei.

Miksi mun lasten hankkiminen kuuluu millään tavalla kenellekään muulle? Ei kuulu on oikea vastaus ja silloin saa olla vittuuntunut kun asiasta tarvitsee alkaa kysellä. Etenkin kun oletuksena on että "milloin" eikä aiotaanko hankkia ollenkaan. En ota toisten mielenterveysongelmia, alkoholismia, narkkarilasta, miehen pettämistä, työttömyyttä, terveysongelmia, rahahuolia tai muitakaan yksityisasioista ko. sukulaisten kanssa puheeksi niin miksi minun tarvitsee alkaa muille selvittää yksityosasioitani? Läheiset tietävät etten hanki lapsia, muille asia ei kuulu.

Eli SE ON kipeä asia, kun kipeisiin asioihin sen rinnastat. Miksi sitten väität olevasi vela? Suojauskeino?

Se, ettei tule hyväksytyksi omana itsenään, että on marginaalissa, on kipeä asia. Sama kun ihmettelisit homolle tai transsukupuoliselle, että kipuilisi on merkki siitä, ettet ole tuota oikeasti. Tuollaiset kommentit kertovat vain siitä, ettei kommentoija ole itse ollut vähemmistössä. -26

Heh, kyllä olen. Meillä on viisi lasta.

Jaksaisitko vuodesta toiseen perustella kohteliaasti sukulaisille ja tutuille, miksi oikein olette tehneet noin monta lasta?

Ei koskaan.

"Voin kertoa, mutta kerrotko sinä ensin sinun ja puolisosi ehkäisystä? Miksi et?"

"Hyvä kysymys, mutta kerrotko ensin montako lasta sinulla on tulossa? Miksi? Miksei ei? Mikso menet vaikeaksi? Kerropa lisää, pyydetäänpä muut ihmiset kuuntelemaan myös tätä keskustelua!"

"Miksi olet niin kiinnostunut puolisoni penetraatiosta? Haluatko mukaan vai miksi kyselet?"

Vierailija kirjoitti:

"Ei koskaan. Ei me pidetä lapsista" toimii erityisen hyvin etenkin silloin, kun kysyjä pitää itse paraatia lastensa kanssa.

😅😆

Vierailija kirjoitti:

"Ai, naurattaa. Miksiköhän meitä pidetään onnekkaana, kun niitä lapsia ei ole?"

Noh, teille sanotaan niin, ettei teille tulisi paha mieli. Velat on aika herkkänahkaisia.

"Lapsia? Nnngggh enpä tiedä" ja sellanen pieni irvistys perään

"Olen tuo yksilapsinen, joka sanoo kyselijöille, etten voi saada lisää lapsia ja mies on tehnyt vasektomian. Ennen kuin aloin sanomaan näin, yllättävän moni alkoi paasaamaan, että kyllä mies sitten toisella kierroksella tekee lisää, jos minua ei kerran enää kiinnosta tehdä enempää. Meillä nimenomaan mies oli se, joka vasektomian halusi. En minäkään enempää lapsia halua, mutta meillä mies on se, joka on ollut äärimmäisen ehdoton tämän kanssa. Nuo kommentit loukkasivat ja ärsyttivät. Siksi aloin sanomaan, ettemme saa enempää lapsia, kun en jaksanut enää kuunnella."

Itse olisin varsinkin tuollaisten "mies vaihtaa uuteen jotta saa lisää lapsia" -möläytysten jälkeen täräyttänyt sedille ja tädeille ihan suoraan, että sori, mutta se on tuo meidän Jussi joka on käynyt vasektomiassa. :D

Kysymys lapsista EI OLE LOUKKAAVAA arvon lumihiutaleet.

Se on nornaali kysymys.