Lue keskustelun säännöt.
Lukiovalinnoista, jos ottaa pitkän matikan, kannattaako ottaa uuta kieltä lisäksi?
Kommentit (19)
On ihan mahdollista lukea uutta kieltä ja pitkää matikkaa. Rankkaahan se välillä on mutta hyvin siitä kuitenkin voi selvitä. Itse otin venäjän uutena kielenä ja sen lisäksi luen vielä pitkää matikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja yhteiskuntaoppia. Tietenkin homman haastavuus riippuu siitä, mitä kieltä lähtee käymään, sillä toisissa kielissä on enemmän kursseja ja toisissa vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En aio suositella tätä omille lapsilleni. Kieliä voi opiskella (oppia) aikuisenakin, mutta hyvä fyke-osaaminen pitää paremmin jatko-opintomahdollisuuksia avoinna laajan matikan rinnalla. Lapseni saavat kuitenkin lopulta tehdä valintansa itse.
No, mä otin ranskan. Olisin varmaan jaksanut sen siinä, mutta samaan aikaan mun elämän tukipilareita kaatui ja sortui ja ystäväni muuttuivat minulle vihamielisiksi tai vältteleviksi, suostuivat olemaan ystäviäni vain omilla ehdoillaan ja siltikin ilkeitä... Se vei niin paljon voimia, että lopetin ranskan yhden kurssi jälkeen. Osaan edelleen sanoa "je voudrais.." Eli "haluaisin.." Sen jälkeen voi osoittaa kyseistä asiaa. Eli pärjäisin luultavasti hyvin Ranskassa. Kirjoitin neljä ällää ja pitkän matikan C:n. Tosin aikana ennen eximiaa.
Reaalinkin jätin pois voimien loputtua.
Kauppakorkeakoulussa pitää opiskella kolmas kieli, jos ei sitä ole opiskeltu lukiossa. Teknillinen korkeakoulu tarjoaa linjoja, jotka vaativat saksan osaamista tai opiskelua. Aikuisena kieli on vaikeampi oppia kuin nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ottaisi. Keskittyisin matikkaan ja pakollisiin aineisiin ja kirjoittaisin niistä mahdollisimman hyvin. Ylimääräiseksi ottaisin liikuntaa, kuvista ja muuta helppoa joista saa hyvät arvosanat lukematta, olemalla aktiivinen tunnilla.
Kuinka monta kieltä sinulla tulisi olemaan? Silloin kun itse opiskelin oli englannin ja ruotsin lisäksi usein joku kolmas kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkeakoulussa pitää opiskella kolmas kieli, jos ei sitä ole opiskeltu lukiossa. Teknillinen korkeakoulu tarjoaa linjoja, jotka vaativat saksan osaamista tai opiskelua. Aikuisena kieli on vaikeampi oppia kuin nuorena.
70-luku haluaa saksankieliset oppikirjansa takaisin
Aapeelle: Ota mieluummin paljon reaaleja eli ainakin fyssat ja kemiat, kieliä ei opi tuolla tavalla kunnolla
T. pitkän saksan lukija, joka unohtanut kielen kokonaan, kun ei ole sitä lukion jälkeen tarvinnut
Niin mulla se ranska oli neljäs kieli. Kyllä se oli aika paljon samaan syssyyn, kun samaan aikaan halusi edetä hyvin ruotsissa ja saksassa. Enkku helppona ei häirinnyt.
t.5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En aio suositella tätä omille lapsilleni. Kieliä voi opiskella (oppia) aikuisenakin, mutta hyvä fyke-osaaminen pitää paremmin jatko-opintomahdollisuuksia avoinna laajan matikan rinnalla. Lapseni saavat kuitenkin lopulta tehdä valintansa itse.
Luin DI:ksi, meillä oli yliopistolla pakollisina kursseina ruotsi, englanti ja saksa. Töissä olen myös tarvinnut ko. kieliä.
Lukion luokkani luki pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Nykyään ei kieliä pääse pakoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kauppakorkeakoulussa pitää opiskella kolmas kieli, jos ei sitä ole opiskeltu lukiossa. Teknillinen korkeakoulu tarjoaa linjoja, jotka vaativat saksan osaamista tai opiskelua. Aikuisena kieli on vaikeampi oppia kuin nuorena.
70-luku haluaa saksankieliset oppikirjansa takaisin
Aapeelle: Ota mieluummin paljon reaaleja eli ainakin fyssat ja kemiat, kieliä ei opi tuolla tavalla kunnolla
T. pitkän saksan lukija, joka unohtanut kielen kokonaan, kun ei ole sitä lukion jälkeen tarvinnut
Tämä on totta, etkö saanut koskaan oleskella Saksassa kouluaikoihin? Mä olin 2 kertaa, yhteensä 7 viikkoa ja luin pitkän saksan. Se varmaan auttoi sen verran kankeudesta pois, että pystyn vielä puhumaan saksaa (huonosti) jos on tarvis. Ja siis erittäin harvoin tartten, eli treeniä ei ole juuri ollut.
Muta halutessani voisin sitä aika hyvin myös elvyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu varmaan siitä, miten haastavana kokee sen pitkän matikan. Jos siis sitä miettii, etä pärjäänköhän siinä ja vaihtoehtona on lyhytkin matikka, niin varmaan se matikka tulee teettämään enemmän työtä kuin sellaiselle, jolle matikka on ollut koko yläkoulun tosi helppoa. Tuolloin oletettavasti siihen matikkaan ei mene niin kauheasti voimia.
Itselläni oli lukiossa saksa neljäntenä kielenä (enkku, ruotsi ja ranska aiemmin aloitettuna) eikä sitä neljättä kyllä mitenkään hyvin oppinut. Se on aika lyhyt aika opiskella uutta kieltä. Jälkikäteen ajateltuna olis kannattanut ennemmin panostaa ranskaan kunnolla. Nyt ei kummastakaan ole kyllä kauheasti iloa ollut. Nyt on ranska vähän palannut mieliin, kun kahdella lapsella on se A2-kielenä ja tulee kerrattua itsekin, kun sanoja kyselee :)
Itsekin kannustan lasta pitkään matikkaan ja fykeen. Tosin hänellä on jo neljä kieltä. Itse tekee valintansa kuitenkin lopulta.
No tuossa tärkeää on se, että mihin sillä lukion aineyhdistelmällä tähtää? Minne hakee opiskelemaan? Minkä alan töihin sillä tutkinnolla tähtää?
Usein kielistä on hyötyä, ja vaikka lukiossa ei oppisi kuin perusteet, siitä pystyy helposti jatkamaan myöhemmin.
Työelämässä ja korkeakouluopinnoissa kotimaiset kielet ja englanti eivät ole enää kieliä, vaan aivan perusvaatimuksia. Siksi lisänä joku muu kieli voi olla etu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aio suositella tätä omille lapsilleni. Kieliä voi opiskella (oppia) aikuisenakin, mutta hyvä fyke-osaaminen pitää paremmin jatko-opintomahdollisuuksia avoinna laajan matikan rinnalla. Lapseni saavat kuitenkin lopulta tehdä valintansa itse.
Luin DI:ksi, meillä oli yliopistolla pakollisina kursseina ruotsi, englanti ja saksa. Töissä olen myös tarvinnut ko. kieliä.
Lukion luokkani luki pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Nykyään ei kieliä pääse pakoon.
Voihan ottaa a2- tai c-kielen. Ei se ole kielien pakoilua, jos ei aloita lukion alussa uutta kieltä.
Anna lapsen päättää itse. Otin pitkää matikkaa lukeneiden vanhempien painostuksesta itsekin tuon, ja ei mennyt hyvin ei. Sain myöhemmin dyskalkulia-diagnoosin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En aio suositella tätä omille lapsilleni. Kieliä voi opiskella (oppia) aikuisenakin, mutta hyvä fyke-osaaminen pitää paremmin jatko-opintomahdollisuuksia avoinna laajan matikan rinnalla. Lapseni saavat kuitenkin lopulta tehdä valintansa itse.
Luin DI:ksi, meillä oli yliopistolla pakollisina kursseina ruotsi, englanti ja saksa. Töissä olen myös tarvinnut ko. kieliä.
Lukion luokkani luki pitkän matikan, fysiikan ja kemian. Nykyään ei kieliä pääse pakoon.Voihan ottaa a2- tai c-kielen. Ei se ole kielien pakoilua, jos ei aloita lukion alussa uutta kieltä.
Nykyään tuntuu olevan suuntaus, jossa peruskoulussa ei ole kuin englanti ja ruotsi. Toivottavasti olen väärässä.
No jos on hyvä kielissä ja jaksaa panostaa siihenkin niin kannattaahan se ottaa uusi kieli.
Poika valitsee pitkän matikan ja fyssan mutta ei ota uutta kieltä koska haastetta riittää englannissa ja ruotsissakin...varsinkin se ne aikoo oppia hyvin ja kirjoittaa molemmat.
Kannattaako opiskella saksaa, ranskaa tai vaikka venäjää tässä vaiheessa, kun ei vielä tiedä tarvitseeko niitä koskaan? Olisiko järkevämpää valita niitä ylimääräisiä kieliä vasta korkeakoulussa esim. sen mukaan minne lähtee vaihtariksi? Totta kai kaikki oppiminen on plussaa, mutta heikentääkö se ylimääräinen kieli panostusta muihin aineisiin? Jos pystyy pitämään arvosanat hyvinä niin miksei.
Riippuu ihan täysin siitä lukiolaisesta.