Mitä ajatuksia sinussa herättää työpaikan vakisaikuttelija?
Kommentit (11)
Me kaikki tehdään samaa, helpohkoa hanttihommaa kolmivuorotyönä, joten aina löytyy joku vapailla oleva sijaistamaan ja vaikka ei löytyisikään, ihan sama. Ei siis ole ollut tarvetta kytätä toisten saikkuja.
Tietysti kurjaa, jos ihminen joutuu olemaan sairaana, mutta olen salaa vähän tyytyväinen. Vapautuu työvuoroja ja saan ylitöitä ja joutuu vähemmän olemaan vapaalla
Ärsyttää, kun toisen syöpä hankaloittaa minun elämääni. Olispa itsellänikin syöpä, niin saisin jäädä useammin kotiin laiskottelemaan.
Sellaiset, jotka tekee saman kuvion mukaan aina, kuten esim. että yrittävät vaihtaa jotain vuoroa pois, mutta eivät onnistu, eikä ole ketään ottaa sijaistamaan ja sitten nämä jäävät saikulle. Työpaikalla on vajaamiehitystä sitten. Koitan olla ajattelematta ikävästi heistä. Ei se tee mieltäni iloisemmaksi, jos ajattelen heistä pahasti.
Mä olen vaihtanut yhden tällaisen takia työpaikkaa 90-luvulla. Oli mun työparini ja meidän työjako meni minä 90% ja hän 10%. Eihän kyllä saanut pahemmin mitään aikaan läsnäpäivinäkään.
Yritin hoitaa asian esimiehen kautta, vaihtaa työparia ja työpistettä. Esimies oli ymmärtäväinen, mutta työkaluja hoitaa asia hänellä ei ollut. Eli ei onnistunut, ei kukaan muukaan halunnut sille paikalle. Jälkikäteen ajatellen annoin tilanteen jatkua liian kauan ennenkuin lähdin.
Mun seuraaja ei jaksanut kahta viikkoa.
Nykyisessä työssäni olen ollut 18- vuotta, ei ongelmia vaikka ihan normisti täälläkin sairastetaan. Parasta nykyisessä on työjonot, että on ryhmän yhteiset työt. Yhden poissaolijan työt ei kasaannu yhdelle työparille vaan koko ryhmä "tuuraa"
Saikuttajaksi ei kai kukaan syöpäpotilasta sanokaan, kukaan fiksu ihminen siis.
Yleensä mietin että on sairas. Tällä hetkellä me kaikki sairastamme vuorotellen, koska työnjohto on surkea. Otetaan omaa lomaa, kun esimiestä ei kiinnosta tarjota kunnon vapaita.
No mietin vaan, että jos joku "pääsee" eläkkeelle niin kyllä löytyy porukkaa huutelemaan lusmuista, sitten jos nämä ovat töissä (siellä omalla työpaikalla) niin ei sekään kelpaa kun eivät täydellä teholla pysty tekemään.
Ei ole ollut ikinä sellaista lusmuilijatyyppiä. Muutama on ollut, joilla on ollut jatkuva flunssa päällä ja tietty se hommien venyminen on ärsyttänyt, mutta heidänkin kohdallaan enemmän jopa ärsytti se, että töihin tultiin puolikuntoisina tai ihan selkeän kipeänä - eli se oma paraneminen viivästyy, mahdollisesti tartuttaa muut, eikä työtehokaan ole kunnossa.
Ajattelen että on henkisiä ongelmia, joiden takia on jatkuvasti pois.
Ei sitten niin mitään koska pirustako minä tiedän toisten asioista. Jos jollakulla on vaikkapa sairaus mikä suht usein pakottaa saikulle niin haukkuako siinä sitten pitäisi?