Jos etälapselle puhkeaa allergia pitääkö

joo

Nykyäänhän suositellaan siedätyshoitoa, eli ensimmäisenä ei luovuta koirasta. 

Ei tuohon ole yksiselitteistä vastausta. Mikäli lapselle tulee hengenahdistusta, niin sitten ei koira ja lapsi voi olla samassa paikassa ikinä. Saa vielä astman.

Aivastelu, nuha ja pieni ihottuma on sitten toinen juttu. Voi olla että siedättyy tai sitten ei. Ja miten lapsi sen kokee. Eläin on kuitenkin kiva kaveri ja rakaskin. Se tuo paljon hyvää.

Ehkä vierailuja voisi lyhentää aluksi ja katsoa miten sujuu?

Ei pidä, lapsi ei sitten vain enää käy siinä perheessä vierailuilla.

Vierailee? Sehän on lapsen koti! Totta hitossa koirasta silloin luovuttaan kun kyse on lapsesta!

Varmaan osin riippuu, millaisia allergiaoireet on. Ja tarkoittaako etälapsi, että vierailee vain viikonloppuisin? Itse pystyn olemaan koira- tai kissataloudessa muutaman tunnin. Sitten alkaa hengenahdistus. Mutta jos oireet olisivat esim silmien kutinaa ja nenän tukkoisuutta, pysyisivät varmasti lääkkeillä hyvin kurissa päivän pari.

Se on lapsenkoti, eikä mikään kyläilypaikka.

Ehkä se on lapsen etu lakata vierailemassa paikassa, joka ei ole hänen kotinsa. Lapsi tarvitsee myös välittäviä aikuisia ja jos aikuisen pitää tälläistä kysyä lapsi ei ole hänen arvoisensa.

Riippuen kuinka paha allergia on, mutta lapsi menee aina etusijalle. Oli se sitten sinun tai puolisosi etälapsi.

Äitipuoleni ei luopunut. Siedätyshoidon tuloksena minulla on nyt erittäin paha astma. Lääkärit yrittivät turhaan selittää, että astmoja ja allergioita on erilaisia, kaikissa ei siedätyksestä ole apua etenkään ennen murrosikää.

Kannattaa kysyä lapsen lääkäriltä. Joissain tilanteissa voi lapsen kotona olla koira, mutta hoitava lääkäri pystyy parhaiten ottamaan siihen kantaa. Nykyään ei suositella aina suoralta kädeltä lemmikeistä luopumista. Jos oireiden kanssa pärjää ja ne eivät ole henkeä uhkaavia, voi tilannetta myös seurata esimerkiksi antihistamiineja syöden. Kuitenkin etäkodin pitää olla rehellinen, eikä lapsen oireita tule vähätellä. Joskus voi olla hyödyllistä estää lemmikin pääsy täysin lapsen nukkumatilaan.

-lääkäri

Koirat menee nykyään ihmissuhteiden edelle. Ihana olla se lapsi jota ei kaivata kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Se on lapsenkoti, eikä mikään kyläilypaikka.

Aloituksessa ei kerrottu paljonko aikaa lapsi siellä viettää. Minun lapseni on isällään vain 1-2 yötä parin viikon välein. Ei voi kutsua kodiksi.

Mutta vastatakseni aloitukseen, niin onko minkäikäinen lapsi? Pieni saattaa siedättyä, mutta isompi koululainen tuskin. Onko vanhemmilla allergiataipumusta? Jos on, niin huonolta näyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on lapsenkoti, eikä mikään kyläilypaikka.

Aloituksessa ei kerrottu paljonko aikaa lapsi siellä viettää. Minun lapseni on isällään vain 1-2 yötä parin viikon välein. Ei voi kutsua kodiksi.

Mutta vastatakseni aloitukseen, niin onko minkäikäinen lapsi? Pieni saattaa siedättyä, mutta isompi koululainen tuskin. Onko vanhemmilla allergiataipumusta? Jos on, niin huonolta näyttää.

Siedättyä voi ihan aikuisiälläkin, ei ole iästä kiinni.

No sanotaan nyt näin, että jos kyseessä ei olisi oma lapseni, voipi olla etten koirasta luopuisi. Riippuu toki, jos lapseen olisi muodostunut kiinteä suhde (mikä olisi toki toivottavaa), sitten asia menisi harkintaan. Ensisijassa siedätys, jos oireet eivät ole liian hankalia.

Raadollista mutta näin. Joko sitten miehen kanssa eri katon alle, tai tapaa lastaan muualla kuin yhteisessä kodissa.

Vierailija kirjoitti:

Koirat menee nykyään ihmissuhteiden edelle. Ihana olla se lapsi jota ei kaivata kotiin.

Tämä on kyllä totta. Tavattoman monella koiralla on perheessä paremmat oltavat, kuin perheen lapsilla ja miehellä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on lapsenkoti, eikä mikään kyläilypaikka.

Aloituksessa ei kerrottu paljonko aikaa lapsi siellä viettää. Minun lapseni on isällään vain 1-2 yötä parin viikon välein. Ei voi kutsua kodiksi.

Mutta vastatakseni aloitukseen, niin onko minkäikäinen lapsi? Pieni saattaa siedättyä, mutta isompi koululainen tuskin. Onko vanhemmilla allergiataipumusta? Jos on, niin huonolta näyttää.

Onneksi meillä vastaavan määrän oleva lapsi kutsuu meidänkin kotia kodiksi.

Vierailija kirjoitti:

Nykyäänhän suositellaan siedätyshoitoa, eli ensimmäisenä ei luovuta koirasta. 

Siedätyshoito toimii ainoastaan jatkuvalla hallitulla altistuksella. Tärkeää siinä on, ettei tule oireita. Eli samaan aikaan käytettävät lääkkeet pitävät oireet kurissa.

Olisi kamalaa jos lapsi joutuisi olemaan paikassa jossa hengittäminen on vaikeaa ja silmät kirvelee kokoajan. Jos lääkkeet auttavat, niin sitten ei ole ongelmaa.

Sekin kannattaa selvittää onko kyseessä tosiaan paha allergia, jonka takia koirasta olisi luovuttava. Vai onko kyseessä exän hallintakeino"allergia". Minun mieheni ex on sekaisin raivosta ja lasten terveydellä leikkimisestä, jos ei saa tarkkaa selontekoa siitä mihin kellonaikoihin päivässä lapsen näppylään on levitetty bebanthenia. Puhumattakaan sitten muista "sairauksista".  Hänen silmissään aivastus tarkoittaa henkeä uhkaavaa alafylaktista reaktiota ja meidän perhe lasten terveyttä laiminlyövää kidutuskeskusta.

Näin allergisena aikuisena suhtaudun siedättymiseen hyvin skeptisesti. En tunne ketään, joka olisi oikeasti *oireeton*. Kaikilla on ylähengitystieoireita ja silmäoireita. Eivät vaan tunnusta että on allergiaa. "Omille siedättyy" tarkoittaa ennemminkin, että siihen tottuu.

Allergialääkkeet auttaa vain tosi lieviin oireisiin. Älkää hyvät ihmiset pilatko lapsen terveyttä koiran takia!