Lue keskustelun säännöt.
"köyhistä" ja "kouluttamattomista" kavereistani pulpahteleva katkeruus meinaa käydä pikkuhiljaa raskaaksi
15.03.2017 |
Eletään kuitenkin ihan samanlaista elämää käytännössä. Mitenkään ei ulkoisesti ei mielestäni näy että
joku on köyhempi tai kouluttamattomampi kuin toinen, mutta silti saa rivien välistä kuunnella silloin tällöin ilkeämielisiä tölväsyitä liittyen tähän aiheeseen. Selkeimmillään tyyliin: "kuunnellaanpa nyt kun ylioppilalla on asiaa", joka lipsahti varmastikin puoli vahingossa kaveriltani pienessä humalatilassa.
Nämä muutkin tilanteet ilmenevät yleensä normaalin keskustelun yhteydessä, jossa eksytään puhumaan mitenkään edes ohimennen esim. raha tai -koulusasioista. Nykyään heti sellainen olo että pitääkö vaan jäävätä itseni suosiolla näistä, kun silmän vierestä näkee jo jonkun luimistelemassa vieressä siihen malliin, että kohta kuullaan varmaan "ylioppilaan" mielipide. Moni tilanne ilmenee vain jonkun yleisessä kehon käytöksessä, ilmeissä tai äänestä, mutta joskus myös monitulkintaisissa kommenteissa niin ettei suoraan pysty asiaan tarttumaan. Tiedän että ei tämä asia nyt kovin vakava ole, mutta jotenkin surku hupaisaa.
Olen aina välillä pohtinut että kuvittelenko ja suurentelenko asiaa vain päässäni ja olenko esiintynyt sitten mukamas niin ylimielisesti. Olen siis koulutukseltani lakimies. Jotenkin tuntuu että tätä nyt pitää pyydellä melkein anteeksi ja nöyristellä kaikille heikomman itsetunnon omaaville, jotta maailmassa pysyy tasapaino. Eräskin tuli kysymään että luki lehdestä että lakimies tienaa jotain 5000€, että eikai ne nyt niin paljon ainakaan meikäläisen tapauksessa. En uskaltanut sanoa että ei ihan riitä edes. Pelkäsin että kaveri laittaa välit poikki vielä. Ystäväni ovat olleet töissä koko opiskeluaikani ja aiemmin olleet huomattavasti varakkaampia köyhään opiskeliaan verrattuna, mutta työelämään kun pääsin niin ihan kuin jotkut olisi vastikään heränneet jotenkin tähän "kammottavaan" tosiasiaan.
Uskoisin että tämä voi olla monille aika yleinen tilanne. Sitäkin olen miettinyt, voiko hyvä ystävä olla kateellinen ja katkera vai onko nämä vaan ystäviä?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori ohis, mutta onko sinullakin lukihäiriö? Miten se on vaikuttanut työllistymiseen, opiskeluun ja itseasiassa jo pääsykokeisiin? Olen lievästi lukihäiriöinen, itselleni ylppäreistä itkulla ja väännöllä äikästä mangan saanut. Mietin kun kuitenkin oikeustieteisiin kun kuuluu niin paljon kirjoittamista ja lukemista, oliko tilanteesi millainen aloittaessasi koulutusta? Kysyn, koska haaveilen itse sellaisen alan opinnoista, joissa on paljon luettavaa ja kirjoitettavaa, mietin, että pääsenköhän edes pääsykokeista läpi.
Ollaan käytetty lakimiestä, jolla lukihäiriö ja se todella häiritsee. Ei kuuluisi olla asiakkaan tehtävä korjauttaa hänen laatimistaan asiakirjoista kirjoitusvirheitä. (Korjautan vain oleelliset, kuten osoitteet, sotut yms). Ja aikaa siihen kuluu ja velootuksensa on aikaperusteinen.
Sorry, mutta todella häieitsevää, kun lakimiehellä on lukihäiriö. (Omalla lapsellanikin on, jotwn ymmärrän muuten kyllä mutta käyttäis sitten edes jotain oikolukijaa siinä eikä veloittaiai asiakkaalta aikaa, jolloin korjaa virheitään.)
ÄRSYTTÄÄ
Ohis, anteeksi. Oli pakko purkautua. Jatkakaa.
Minä en oikista mieti, vaan yhteiskunta- ja valtiotieteellisiä juttuja. Toisaalta samalla tavalla lukihäiriöiselle ei taida oikein olla paikkaa, jos pääsisin viestintää opiskelemaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua, tuttua. Työpaikallakin olin koulutetuin mutta en uskaltanut koskaan siitä mitään puhua kun olin kummajainen sen takia ja kateuden kohde muutenkin. Muut olivat merkonomeja yms ja minä olin ainoa korkeakoulutettu. Niin, pomon lisäksi.
Myös sisarusten kesken on tuo koulutus tullut monesti esiin kun jotkut muutkin sisaruksista ovat korkakoulutettuja niin 'eiväthän he mitään tarvitse kun ovat niin äveriäitä'. Tosiasia on että vähemmän koulutetuilla on ollut jopa parempi palkka ja enemmän aikaa tienata rahaa kuin meillä, mutta ainaista
sanoisko vinkumista asiasta on kyllä kuultu.
Mulla oli sama tilanne, kun nuorempana tein vuoroja paikallisessa Prismassa. Siellä oli paljon näitä nuoria jotka olivat jo tyytyneet ajatukseen jäädä sinne töihin, kun itselläni se oli vain vuoden parin työ ennen koulua.
Sain usein kuulla vittuilua taustastani ja välillä porukka ns. liittoutu minua vastaan jossain ihan naurettavissa jutuissa, ihan kuin olisivat halunneet todistaa porukalla että olen tyhmä...
Jotain hyviä kavereita sieltä jäi vielä vaikka lopetin työt, mutta sitten kun menin yliopistoon, oma poikaystäväni suomen yhden varakkaimman perheen jäsen ja muuta vastaavaa tapahtui niin ajauduimme erillemme. Ei sen suurempaa draamaa mutta ei vaan enää ollut mitään yhteistä ja kaikesta olimme eri mieltä. Yksi näistä kavereista esim, haukkui jatkuvasti poikaystävääni koska hän on vähän hankala välillä kun on niin lellipentu, mutta oma miehensä kuitenkin hakkasi häntä...
Mä olen se, jolla ei ole koulutusta (viihdyn duunarina). Olen kuitenkin ylioppilas. Mä olin luokkani paras oppilas, ja nuoruudesta asti mut tunteneet pitävät mua fiksumpana kuin itse ovat, vaikka ilman sitä koulutusta olen heihin verrattuna tietysti ihan "luuseri" :).
Sen sijaan nykyisellä asuinalueellamme, jossa suurin osa ihmisistä on korkeasti koulutettuja, mua katsotaan vähän nenän vartta pitkin. Puhun ihmisistä, joihin olen tutustunut esim. lasten koulun kautta. Tuntuu, että tittelit ovat tosi tärkeitä. Ei se haittaa. Onneksi on niitäkin, joille pankkitilin saldoa tärkeämpää on se, miten muita kohtelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori ohis, mutta onko sinullakin lukihäiriö? Miten se on vaikuttanut työllistymiseen, opiskeluun ja itseasiassa jo pääsykokeisiin? Olen lievästi lukihäiriöinen, itselleni ylppäreistä itkulla ja väännöllä äikästä mangan saanut. Mietin kun kuitenkin oikeustieteisiin kun kuuluu niin paljon kirjoittamista ja lukemista, oliko tilanteesi millainen aloittaessasi koulutusta? Kysyn, koska haaveilen itse sellaisen alan opinnoista, joissa on paljon luettavaa ja kirjoitettavaa, mietin, että pääsenköhän edes pääsykokeista läpi.
Ollaan käytetty lakimiestä, jolla lukihäiriö ja se todella häiritsee. Ei kuuluisi olla asiakkaan tehtävä korjauttaa hänen laatimistaan asiakirjoista kirjoitusvirheitä. (Korjautan vain oleelliset, kuten osoitteet, sotut yms). Ja aikaa siihen kuluu ja velootuksensa on aikaperusteinen.
Sorry, mutta todella häieitsevää, kun lakimiehellä on lukihäiriö. (Omalla lapsellanikin on, jotwn ymmärrän muuten kyllä mutta käyttäis sitten edes jotain oikolukijaa siinä eikä veloittaiai asiakkaalta aikaa, jolloin korjaa virheitään.)
ÄRSYTTÄÄ
Ohis, anteeksi. Oli pakko purkautua. Jatkakaa.
Lapsellasi on ja tekstistäsi päätellen myös sulla on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kateutta se on .Aisan yli ei saa potkia ja menestystä ei sallita muille kun ei sitä ole itselläkään.Pitää olla samanlainen kuin muutkin nurkilla.Todellista faktaa tuloista, työmäärästä niiden saavuttamiseksi jne ei kuitenkaan ole .
Todisteeksi riittää kun lukee tätä palstaa .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sori ohis, mutta onko sinullakin lukihäiriö? Miten se on vaikuttanut työllistymiseen, opiskeluun ja itseasiassa jo pääsykokeisiin? Olen lievästi lukihäiriöinen, itselleni ylppäreistä itkulla ja väännöllä äikästä mangan saanut. Mietin kun kuitenkin oikeustieteisiin kun kuuluu niin paljon kirjoittamista ja lukemista, oliko tilanteesi millainen aloittaessasi koulutusta? Kysyn, koska haaveilen itse sellaisen alan opinnoista, joissa on paljon luettavaa ja kirjoitettavaa, mietin, että pääsenköhän edes pääsykokeista läpi.
Ollaan käytetty lakimiestä, jolla lukihäiriö ja se todella häiritsee. Ei kuuluisi olla asiakkaan tehtävä korjauttaa hänen laatimistaan asiakirjoista kirjoitusvirheitä. (Korjautan vain oleelliset, kuten osoitteet, sotut yms). Ja aikaa siihen kuluu ja velootuksensa on aikaperusteinen.
Sorry, mutta todella häieitsevää, kun lakimiehellä on lukihäiriö. (Omalla lapsellanikin on, jotwn ymmärrän muuten kyllä mutta käyttäis sitten edes jotain oikolukijaa siinä eikä veloittaiai asiakkaalta aikaa, jolloin korjaa virheitään.)
ÄRSYTTÄÄ
Ohis, anteeksi. Oli pakko purkautua. Jatkakaa.
"Muutama" kirjoitusvirhe oli tässäkin avautumisessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä ja rikkaan poikakaverin saaneita marttyyreja ketju täysi. Onkohan kauniitakin vielä? Kyllä yläluokan uhriutuminen on vaan komeampaa katsottavaa kuin rahvaan.
Jeps. Mulla on äitikaveriporukka, jossa muut ovat peruskoulun tai amiksen käyneitä. Olen ainoa ylioppilas ja sittemmin kouluttautunut insinööriksi. En "uskalla" puhua heille opinto- tai työasioista, koska en halua kuulostaa leuhkalta tai siltä että minun työni olisi jotenkin vaikeampaa ja parempaa. Enkä edes ole sitä mieltä, mulle vaan on aina ollut tärkeää kouluttautua ja pidän opiskelusta ja haasteista. (Ja to be honest, mulla amk-koulutus on vähän nöyrtymistä koska olin aina kuvitellut itseni yliopistoon)
Ja toisaalta, jos puhuisin työasioista niin eivät he edes ymmärtäisi. Puhun sitten niille, joilla on myös vaativa työ ja koulutusta. Onhan se oikeasti ihan eri maailmasta hengailla siwan kassan tai tutkijan kanssa. Jutut on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillain (ei kaikilla) köyhillä ja kouluttautumattomilla on tapana syyllistää muita tilanteestaan sen sijaan, että myöntäisivät itse polkunsa valinneen. Tätä näkee todella paljon! Osa alkaa iän myötä sitten hyväksymään sen faktan, että voivat vain itse tilanteeseensa vaikuttaa. Toisilla on toki paremmat lähtökohdat kuin toisilla, mutta kukaan eikä mikään estä ystäviäsi opiskelemaan. Suunta usein lähtee jo teini-iässä, mennään ns oman lauman mukana ja jos se lauma tulee koostumaan elämän kolulaisista, niin usein itse seuraa perässä.
Vierailija kirjoitti:
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä ja rikkaan poikakaverin saaneita marttyyreja ketju täysi. Onkohan kauniitakin vielä? Kyllä yläluokan uhriutuminen on vaan komeampaa katsottavaa kuin rahvaan.
No tässä oikein malliesimerkki siitä, mitä ap tarkoitti. Pidetään korkean koulutuksen saaneita jonain ihme yläluokkana, vaikka kyse on vain siitä että miellyttävä koulutus sattui olemaan korkeakoulutus. Mä ainakin halusin sellasiin töihin, joihin vaaditaan tietty koulutus ja sinne ei amispohjalta mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä ja rikkaan poikakaverin saaneita marttyyreja ketju täysi. Onkohan kauniitakin vielä? Kyllä yläluokan uhriutuminen on vaan komeampaa katsottavaa kuin rahvaan.
No tässä oikein malliesimerkki siitä, mitä ap tarkoitti. Pidetään korkean koulutuksen saaneita jonain ihme yläluokkana, vaikka kyse on vain siitä että miellyttävä koulutus sattui olemaan korkeakoulutus. Mä ainakin halusin sellasiin töihin, joihin vaaditaan tietty koulutus ja sinne ei amispohjalta mennä.
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä = yläluokka. Miten et tätä korkeakouluttautuneena huomannut?
Vierailija kirjoitti:
On kyllä niin paljon yhdyssana- ja kielioppivirheitä ja vielä tämä pahin eli "opiskelia". Ei ap mikään lakimies voi olla. Tai sitten lakimiesten taso on todella romahtanut.
Etkö ole kuullut lukihäiriöstä, etkö tullut ajatelleeksi sen mahdollisuutta vai mikä tässä nyt mättää? Barbaarista joka tapauksessa, pidä ensi kerralla suusi kiinni. Suomenkielisenä suomen kielen opiskelijana en edes huomannut tekstissä virheitä, ainakaan niin paljoa että sillä on yhtään mitään merkitystä kontekstissaan, eli PALSTALLA. Näet virheet vain koska etsimällä etsit niitä halussasi päästä pätemään jostain korkeammin koulutetulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä ja rikkaan poikakaverin saaneita marttyyreja ketju täysi. Onkohan kauniitakin vielä? Kyllä yläluokan uhriutuminen on vaan komeampaa katsottavaa kuin rahvaan.
No tässä oikein malliesimerkki siitä, mitä ap tarkoitti. Pidetään korkean koulutuksen saaneita jonain ihme yläluokkana, vaikka kyse on vain siitä että miellyttävä koulutus sattui olemaan korkeakoulutus. Mä ainakin halusin sellasiin töihin, joihin vaaditaan tietty koulutus ja sinne ei amispohjalta mennä.
Koulutetumpia, älykkäämpiä, parempituloisia, sivistyneempiä = yläluokka. Miten et tätä korkeakouluttautuneena huomannut?
Jaa, mä olen pitänyt yläluokkana jotain aatelisperheisiin tms syntyneitä.
Minulla oli sama tilanne, mutta negatiivisena osapuolena omat sukulaiset. Aluksi heidän jutut ahdistivat ja yritin olla kertomatta omista työasioista, reissuista jne. Autonkin aina parkkeerasin siten että ei näkynyt kun tavattiin.
Sitten päätin että miksi minä häpeisin omia saavutuksia. Nykyään jos kysytään mitä kuuluu niin kerron kaikki ylennykset ja uusien autojen ostot puhumattakaan matkustelusta. Siinähän kärvistelevät jos ahdistaa tai olevat kysymättä.
Kuulostaa todella raskaalta. Toivottelen voimia ja parempia vointeja.
t. amis
Jotkut ihmiset vain ovat kateellisempia kuin toiset. Minä ole itse korkeasti koulutettu. Kavereinani on amiksen käyneitä, seka yliopistokavereita. Osa amiskakavereista tippui pois kaveripiiristä, kun aina tavatessa sai kuulla kateellista panettelua ja ammattini väheksymistä. Itse en IKINÄ väheksynyt heitä tai heidän koulutaustaansa, miksi heillä olisi oikeus väheksyä minua? Enkä myöskään leuhkinut opinnoillani. Ei ollut tarvetta. Käsittääkseni Suomessa muutenkin arvostetaan eniten sitä, että tekee työnsä hyvin kuin sitä mitä tekee...
Oliskohan ollut tässä tapauksessa vaan sellanen sarkastinen heitto tuo ylioppilas kommentti, jolla nimenomaan halutaan lapsellisesti alennetaan korkeasti koulutetun henkilön auktoriteettiä.
Vierailija kirjoitti:
Amiksena ihmettelen ylioppilasta, joka tekee noin paljon kirjoitusvirheitä.
Amispohjaltakin pitäisi tajuta nettikirjoittelun ja äidinkielen aineen ero, joten vammasi lienee omasi eikä niinkään liity koulutustasoosi.
Niiiin tuttua. Minulla tätä harrastavat vanhemmat sisarukseni.