Mitä h******? Blogistin parhaan ystävän aviomies kuoli, mutta silti on pakko kuvata "päivän asu" leveän hymyn kanssa.
http://go4itvol2.indiedays.com/2017/03/13/maanantain-asu-ja-pari-sanaa-…
Kirjoittaja kirjoittaa asioiden tärkeysjärjestyksestä ja siitä, miten tekee tiukkaa hymyillä kuvassa, kun parhaan ystävän aviomies on juuri kuollut. Kuka pakottaa hymyilemään kuvassa ja esittelemään päivän asua huiveineen? Jos oikeasti olisi ymmärtänyt jotain asioiden tärkeysjärjestyksestä, olisi voinut jättää sen päivän asun kokonaan kuvaamatta ja hymyt siltä päivältä väliin. Tyylikästä olisi ollut kirjoittaa tuo sama tarina ilman kuvia ja ilman mainintaa jostain Kenzon kivasta huivista.
Kun minun parhaan ystäväni aviomies kuoli, minä itkin ja lamaannuin. Olin ystäväni tukena. Kerroin töissä, mitä on tapahtunut ja etten vielä halua puhua asiasta, sillä en pysty muuten töihini. Haluan aikaa käsitellä asiaa ja työkaverit ottivat asian todella hyvin - asiasta ei puhuttu viikkoon, jotta sain pahimman järkytyksen aallon pyyhkäistä rauhassa yli. Sen jälkeen puhuminen alkoi auttaa ja työkavereillakin oli paljon puhuttavaa omista suruistaan.
Vaikka kyse oli minun ystäväni aviomiehestä, työkaverit ottivat osaa ja surivat omia menetyksiään. Jotenkin luulisi, että jonkun blogistin lukijat olisivat yhtä myötätuntoisia ja ymmärtäisivät äärettömän hyvin, ettei kuolemaa seuraavana päivänä nyt vain kuvattu sitä täysin toisarvoista "päivän asua".
Kommentit (60)
Olen vähän hämmentynyt tästä sinun purkauksestasi. Arvostelet toista kovin sanoin, korostat omaa tapaasi surra ja reagoida ja korotat itsesi yläilmoihin.
Yllättävää että myös sinun parhaan ystävän aviomies on kuollut.
Ja toisekseen, ei ole yhtä oikeaa tapaa surra. Sinä teit noin, joku muu toisin.
Tilannetajua tuolla blogistilla ei näytä olevan varsinkaan, kun mainitsee poseerausten yhteydessä tuon kuolemantapauksen ja että kuinka vaikeaa on hymyillä kuvissa.
Olisi vaan jättänyt mainitsematta tuosta kuolemasta.
Ap, sinä siis olit päähenkilö, kun ystäväsi menetti miehensä? Siltä vähän nyt kuulosti.
Olen samaa mieltä ap:n kanssa että on tahditon postaus. Tuo bloggaaja on muutenkin aina ollut jotenkin "maalainen" jutuissaan:/
Onko joku luonnonlaki, että kaikki ovat läheisiä ja pitävät kavereidensa puolisoista? Tietysti jos valitsee puolisonsa kavereidensa mielipiteiden perusteella...
Plääh, oikeesti seuraako jotkut tollasta pskaa?!?!
Ei voi olla totta. Kyllä ihmisillä tuulee ja pahsti yläkerrassa.
Kaikenmaailman pylleröitä ja heidän mekkojaan pitää seurata, jessus.
Vierailija kirjoitti:
Plääh, oikeesti seuraako jotkut tollasta pskaa?!?!
Ei voi olla totta. Kyllä ihmisillä tuulee ja pahsti yläkerrassa.
Kaikenmaailman pylleröitä ja heidän mekkojaan pitää seurata, jessus.
Justiinsa. Samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olet parempi surija kuin blogisti.
Ehkä tässä ei nyt ihan haeta sitä, vaan jonkinlaista kunnioitusta peräänkuulutetaan omaan toimintaan, kun joku on kuollut. Vaikuttaa sille, ettet sinäkään kunnioittaisi sitä, että ystäväsi mies kuoli.
En ole ap.
Mitä muuta odotat bloggaajalta, jonka blogiin kuuluu "päivän asu" -osio??? Miksi ylipäänsä seuraat mitään tuollaista?
"Päivän asu" – voi herranen aika! :D Onko sillä joka päivä eri vaatteet päällä ja kiva selfie niistä? Anna kun arvaan: blogin teema ei ole kulttuuri, talouspolitiikka tai yhdenvertaisuuskysymykset.
Työt on tehtävä joka tapauksessa. Asuntolainaa joutuu lyhentämään, ruokaa joutuu ostamaan ja veroja maksamaan vaikka kuinka surisi. Elämä jatkuu ja eläminen maksaa rahaa.
Ap, miksi menit töihin vaikka parhaan ystäväsi aviomies oli kuollut?
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä ap:n kanssa että on tahditon postaus. Tuo bloggaaja on muutenkin aina ollut jotenkin "maalainen" jutuissaan:/
Jep, ei mikään penaalin terävin kynä ole hän.
0/5