Lue keskustelun säännöt.
Te, jotka olette työllistyneet uudelle alalle ilman suhteita
13.03.2017 |
Kertokaapas te, jotka olette työllistyneet ammatinvaihdon myötä helposti uudelle alalle, korkeakoulutettu sellaiselle, suht helposti ilman suhteita. Kertokaa tarinanne. Itse olen aina ollut sosiaalinen ja jäänyt helposti juttelemaan ihmisten kanssa. Ex-työpaikkaan pääsisin takaisin milloin vain jos haluan, kun pomojen kanssa aina tullut juttuun. Mutta nyt vähän mietityttää kun vaihdoin keskituloisesta duunarityöstä korkeakouluun, miten työllistyn uudella alalla. Tarkemmin rakennusinsinöörinä. Tietysti työn myötä suhteita tulee, ja saa hyvän tyypin maineen, kun tekee työnsä hyvin ja tulee juttuun ihmisten kanssa. Tietysti alkuunkin pitäisi päästä asiassa...M31.
Kommentit (4)
Mulla on aikalailla sama tausta, ensin duunarina, sitten päälle kolmikymppisenä rakennusinssiksi opiskelemaan ☺ suhteita rakennusalalle ei juurikaan ollut. Nykyisessä työpaikassani olin ensin harjoittelussa. Harjoittelupaikan sain varmaankin ihan vaan olemalla oikeassa paikassa oikeaan aikan, aloin vaan soitella eri firmoihin ja sitten lykästi. Rakennusalalla on kaiken lisäksi aika hyvä imu nyt, töitä tuntuu olevan tarjolla vaikka kuinka. Eli opiskeluaikaan ainakin kannattaa panostaa harjoitteluihin ja tietysti luokkakavereistakin voi olla apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse tässä jo 2v yrittänyt ilman tulosta, kun ei niitä suhteita ole omaa perhettä enempää.
Että mielenkiinnolla odotan minäkin vastauksia.
Olen yliopiston käynyt,mutta en ole päässyt alalleni,ja nyt,yli 50 vuotiaana ja velallisena ja työttömänä näin valon-"aktivointi" valaisi ja siirryin alalle jolle olisi näemmä pitänyt ryhtyä jo 30 vuotta sitten. Ei akateeminen,mutta siisti sisätyö ja sopii miehelle. Vaati koulutukset ja kortit ja olen tyytyväinen.Palkka ei kummonen,mutta pidän menot pieninä. Ei enää pätemistä,ei tarvitse todistella mitään eikä kenellekään,
olen elämääni tyytyväinen,ja se on tärkeintä
Kerran up.