Lue keskustelun säännöt.
Ilman todisteita kymmenien tuhansien korvauksiin
12.03.2017 |
Markkinaoikeus on antanut ensimmäisen tuomionsa teosten luvattomasta jakamisesta ja lataamisesta. Suomalaismies oli oikeuden mukaan ladannut elokuvan ja televisiosarjan ja jakanut ne edelleen BitTorrent-vertaisverkon kautta. Mies kiisti syyllisyytensä, mutta markkinaoikeus piti saamaansa näyttöä riittävänä.
Tuotantoyhtiöt ovat saaneet merkittävän voiton taistelussaan "waretusta" – eli teosten luvatonta lataamista ja jakamista – vastaan. Suomalainen mies tuomittiin maanantaina korvauksiin kymmenen Black Sails -tv-sarjan jakson ja A Walk Among the Tombstones -elokuvan lataamisesta ja edelleen jakamisesta BitTorrent-vertaisverkon kautta.
– Tämä on ensimmäinen tuomio laatuaan tämän tyyppisestä luvattomasta jakamisesta, sanoo markkinaoikeustuomari Ville Parkkari.
Korvattava summa on 32 362 euroa ja koostuu lähes kokonaan oikeudenkäyntikuluista. Korvauksien vaatijat eli Scanbox Entertainment ja yhdysvaltalaisen Starz-tuotantoyhtiön tekijänoikeuksia vahtiva Crysalis Entertainment vaativat teosten jakamisesta yhteensä 8 500 euroa. Markkinaoikeus kuitenkin laski korvattavan hyvityksen osuuden 600 euroon.
Mies kiisti syyllisyytensä. Markkinaoikeus kuitenkin piti hankkimaansa näyttöä riittävänä tuomion antamiseen.
Näin tuomitun syyllisyys perusteltiin
Nuijan kopautus edellytti melkoista salapoliisityötä.
Henkilön syyllisyys on käytännössä todistettu niin, että ensin kantelijoiden palkkaama asiantuntija on selvittänyt miltä tietokoneelta elokuva ja sarjajaksot on ladattu ja pantu jakoon.
Koneen IP-osoitteen selvittäminen ei ole oikeuden kannalta ongelmallisin asia. Ongelmallista on osoittaa, että juuri kyseisen IP-osoitteen haltija on syyllistynyt luvattomaan lataamiseen tai jakamiseen. Suojaamatonta nettiyhteyttä kun voi käyttää kuka tahansa. Juuri tähän vedoten tuomittu oli puolustanut syyttömyyttään.
Oikeuden silmissä tuomittu kuitenkin "narahti" verkkoon jättämiensä johtolankojen johdosta. Ennen oikeuteen haastamista mies oli saanut karhukirjeen lakitoimisto Hedman Partnersilta, jossa esitettiin väite luvattomasta jakamisesta ja ehdotettiin asian sovittelemista ilman oikeudenkäyntiä. Hedman Partners lähetti viime vuonna
Kommentit (15)
Eli oikeasti ei tarvitse edes todistaa yhtään mitään. Tätä sitten sanotaan oikeusvaltioksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika järjettömiä nuo summat, kun leffan saa parilla eurolla katseltavaksi, niin aletaan nyt sitten käymään oikeutta mitättömästä asiasta. Myös 600 euron korvausvaade on täysin kohtuuton. Vielä jos on sellainen leffa jonka voi tallentaa tv:stä omaan käyttöön...
Vierailija kirjoitti:
Aika järjettömiä nuo summat, kun leffan saa parilla eurolla katseltavaksi, niin aletaan nyt sitten käymään oikeutta mitättömästä asiasta. Myös 600 euron korvausvaade on täysin kohtuuton. Vielä jos on sellainen leffa jonka voi tallentaa tv:stä omaan käyttöön...
Niinpä.
Noi laskukaavat on muutenkin niin naurettavia. Ensinnäkin oletetaan että ihminen olisi muuten ostanut tuotteet jos ei olisi niitä ladannut. Se on täyttä huuhaata. Sillä suurin osa ei olisi niitä ostanut vaikka olisi ollut miten halpaa tahansa.
Toiseksi jokaisesta ladatusta tiedostosta otetaan uuden Blue-rayn hinta. Sitten se kerrtotaan niin monella kuin on ollut samassa jaossa. Vaikka ne ei olisi saanut kuin yhden promillen tiedostosta.
Jos ihminen menee varastamaan ALE DVD elokuvan niin hän joutuu korvata vain varastetun tavaran hinta ja ehkä joku pikku sakko.
Mutta kun lataat sen netistä niin joudut maksamaan kymmeniä tuhansia euroja???
Suurin ongelma tuollaisissa tuomioissa on yhteiskunnnan kannalta se että nyt yksi nuori ihminen ei enää koskaan tee töitä vaan elää yhteiskunnan tuilla lopun ikäänsä. Se vasta maksaakin paljon yhteiskunnalle.
Lappeenrannassa asuva lähihoitaja sai vaatimuskirjeen tanskalaiselta lakitoimistolta. Lakimies pyytää korvauksia toimintaelokuvan luvattomasta jakamisesta. Kirjeen väitteet vaikuttavat mahdottomilta.
Lähihoitaja, perheenäiti Sirpa Laakkonen oli palannut kotiin lomamatkalta helmikuun 10. päivä. Eteisen matolla, muun postin joukossa, makasi kirje lakitoimistolta Kööpenhaminasta.
Laakkonen avasi kirjeen ja ymmärsi vain sen, että hänen pitäisi maksaa 550 euroa jollekin tilille.
Kirje oli otsikoitu näin: “Tiedoston jakaminen ja lataaminen liittyen elokuvaan Homefront”.
Kirjeen varsinainen teksti alkoi: “Otamme teihin yhteyttä elokuvatuottaja Nu Image, Inc:n puolesta”.
Kirjeen lähettäjä, lakitoimisto Njord Law kertoi, että Laakkosen internet-osoitteesta on jaettu toimintaelokuvaa 27. päivä tammikuuta puolen yön aikaan. Kirje oli päivätty Kööpenhaminasta vain neljä päivää myöhemmin eli 31. tammikuuta.
Perheenäiti epäili, että postiluukusta oli tipahtanut huijauskirje.
– En ole ikinä ladannut elokuvia tai musiikkia. Katson elokuvia vain telkkarista, Laakkonen sanoo hämmentyneenä.
Laakkonen istuu olohuoneensa sohvalla Lappeenrannassa. Vastapäisellä seinällä on suuri tv-ruutu.
Maksukirjeitä on tullut tuhansille suomalaisille
Jo tuhannet tai
suomalaiset ovat saaneet tekijänoikeuksia perääviä kirjeitä.
Niiden takana on esimerkiksi kansainvälisiä elokuvatuotantoyhtiöitä tai yrityksiä, jotka ovat ostaneet teosten levitysoikeuksia. Kirjeitä lähettää muutama suomalainen lakitoimisto tuotantoyhtiöiden ja muiden oikeuksia omistavien yhtiöiden puolesta. Njord Law on tällä hetkellä ainoa ulkomainen lakifirma, joka tekee tätä Suomessa.
hyvitystä luvattomasti internetin piraattisivuistoilta ladatuista ja levitetyistä elokuvista ja muista tekijänoikeuksilla suojatuista teoksista. Lakitoimistot ovat lähettäneet vaatimuskirjeitä yhä tihenevää tahtia
. Lisää kirjeitä on tulossa.
Kirjeiden saajat ovat usein närkästyneitä, hämmentyneitä ja peloissaankin. Näin siitä huolimatta, että kirjeet ovat tavallisesti virheettömiä ja tulevat oikealle henkilölle.
Vaatimuskirjeet on nimetty sosiaalisessa mediassa kiristyskirjeiksi. Kirjeitä lähettävät lakitoimistot taas kutsuvat niitä tekijänoikeuskirjeiksi.
Kirjeen lähettäminen mahdotonta neljässä päivässä
Tanskalaisen toimiston helmikuun alussa Sirpa Laakkoselle lähettämä kirje sisältää kuitenkin hämmästyttäviä seikkoja. Sen lisäksi, että Laakkonen vannoo kirjeen tulleen täysin väärään osoitteeseen, tekijänoikeuksia peräävää kirjettä on käytännössä mahdoton lähettää neljän päivän kuluessa mahdollisesta luvattomasta teosta.
Lakimies Herkko Hietanen on saanut yhteydenottoja henkilöiltä, jotka ovat vastaanottaneet samanlaisen kirjeen kuin Laakkonen. Hietanen työskentelee lakitoimisto Turre Legalissa ja on neuvonut työkseen kirjeiden saaneita ihmisiä jo vuosia. Hänkin ihmettelee uusimpien tanskalaiskirjeiden päivämääriä.
– Tietojen saaminen kestää viikkoja tai kuukausia, Hietanen kertoo puhelimessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen kuin lakitoimisto voi lähettää tekijänoikeuksia peräävän kirjeen, on käytävä läpi monivaiheinen prosessi.
Vaatimuskirjeen kokoaminen vie vuoden
Lakitoimisto lähettää vaatimuskirjeitä asiakkaidensa laskuun. Asiakkaat ovat yleensä elokuvien tai tv-sarjojen tekijänoikeuksien haltijoita eli kansainvälisiä elokuvayhtiöitä tai tietyt levitysoikeudet ostaneita yrityksiä.
Teoksen tekijänoikeudet omistava yhtiö on yleensä palkannut jonkun valvomaan, levittääkö joku sen tuotteita luvatta ja ilman korvausta.
Tällä hetkellä Suomessa voi saada vaatimuskirjeen noin 300 luvattomasta elokuvasta ja tv-sarjasta lakitoimisto Turre Legalin laskelman mukaan.
Teoksia ladataan ja jaetaan luvattomasti ja ilman tekijänoikeuskorvauksia netin piraattipalveluissa. Yksi suosituimmista jakamispalveluista on Popcorn Time, jota myös monet alaikäiset käyttävät.
Valvontaa hoitava yritys kerää siis tiedot piraattisivustojen tapahtumista. Niistä ilmenee, mitä teoksia on ladattu, milloin ja mistä IP- eli internetosoitteesta teos on ladattu ja jaettu.
Internetosoitteen haltijan saa selville vain operaattori eli esimerkiksi Elisa tai DNA. Tieto löytyy heidän arkistoistaan.
Lakitoimiston on haettava lupa Suomessa markkinaoikeudelta ennen kuin se voi pyytää operaattorin apua. Kun lupa heltiää, telepalveluja tarjoavat operaattorit selvittävät asian. Vasta operaattorin tekemän työn jälkeen lakitoimisto tietää, kenelle se voi lähettää kirjeensä.
Usein tässä vaiheessa on kulunut jo vuosi siitä, kun teosta mahdollisesti jaettiin laittomasti.
Laakkonen lukee lehtiä ja katsoo televisiota
Lappeenrantalainen Sirpa Laakkonen otti selvää nopeasti Tanskasta tulleesta kirjeestä. Kirjeen lähettäjälle hän ei uskaltanut soittaa tai kirjoittaa.
Laakkonen sai selville tietotekniikka-alalla työskentelevän tuttavansa avulla, että neljässä päivässä ei voi kirjettä lähettää. Ja sitä paitsi hän vannoo katsoneensa elokuvansa tosiaan vain perinteiseltä tv-kanavalta.
– Minä luen lehtiä ja katson televisioita, Laakkonen kertoo mediankäytöstään.
Kun Laakkonen alkoi ymmärtää, miten elokuvia, pelejä ja vaikkapa musiikkia voi jakaa laittomasti internetissä, hän tenttasi koko perheen. Ehkä joku perheenjäsenistä oli käyttänyt sellaisia piraattisivustoja.
Laakkosen mukaan ei ollut.
Tanskalainen lakimies ei keskustele virheistä
Laakkosen kirjeen lopussa on tanskalaisen lakimiehen nimi, Jeppe Brogaard Clausen.
Lakimies vastaa ystävällisesti puhelimeensa Njord Law´n Kööpenhaminan toimistossa.
– Kerron ensin toiminnan taustoista, Clausen aloittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lakimies ei halua sanoa mitään Laakkosen tai kenenkään muunkaan saamista yksittäisistä kirjeistä. Jos on jotain epäselvää, hän odottaa kirjeen saajan ottavan yhteyttä Njord Law´n toimistoon Tanskaan.
Clausen myöntää sen, että ennen kirjeen lähettämistä on monta työvaihetta ja ne vievät aikaa. Neljä päivää ei siis riitä.
– Jos on epäselvyyttä vaikkapa päivämäärissä, me vastaamme suoraan ihmiselle itselleen, Clausen sanoo monta kertaa.
Asianajaja Clausen ei suostu keskustelemaan siitä, olisiko kirjeiden lähettämisessä tapahtunut jokin, esimerkiksi inhimillinen, virhe.
Clausenin on myös vaikea uskoa, että heidän lähettämänsä vaatimuskirje olisi mennyt väärään osoitteeseen.
– Meidän tietojemme mukaan näin ei ole tapahtunut kertaakaan, Clausen vakuuttaa.
Jo ajatus väärälle ihmiselle lähetetystä kirjeestä on asianajajan mielestä huolestuttava.
Virheellisiä kirjeitä voi olla satoja
Aivan kaikki Suomessa lähetetyt vaatimuskirjeet eivät ole menneet oikeille ihmisille. Yksi syyttä kirjeen saanut henkilö perheineen on esiintynyt jo aiemmin
. Virheen oli tehnyt operaattori, joka oli antanut väärät yhteystiedot lakimiehille.
Myös lakimies Herkko Hietasella on ollut asiakkaita, jotka ovat saaneet vaatimuskirjeen aiheetta.
– Yksikin virheellinen kirje on liikaa, Hietanen suutahtaa puhelimessa.
Hietanen puhuu nyt yleisellä tasolla kirjeitä lähettävistä toimistoista, ei mistään tietystä toimistosta.
– Koko toiminnan luotettavuus tulee kyseenalaiseksi virheiden takia, Hietanen sanoo.
Hietanen arvelee, että Njord Law´n tämän vuoden alussa lähettämistä kirjeistä jopa sadat saattavat olla päivämääriltään virheellisiä.
Hietanen kertoo nähneensä myös vaatimuskirjeitä, joissa ei mainittu viitettä tai muuta tunnistetta maksukehotuksen yhteydessä. Näiden kirjeiden takana ei ollut Njord Law -toimisto.
– Jos viitenumero puuttuu, on mahdotonta valvoa, onko joku maksanut vai ei, asianajaja Hietanen moittii.
Hietanen neuvoo virheellisen kirjeen saaneita unohtamaan koko kirjeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
– Kirjeessä epäillyn jakamisen voi myös kiistää kirjeen lähettäjälle, Hietanen neuvoo.
Kirje kannattaa pitää tallessa joka tapauksessa vastaisen varalle.
Valtaosa kirjeistä menee oikeaan osoitteeseen
Virheistä huolimatta valtaosa vaatimuskirjeistä on mennyt oikeaan osoitteeseen.
– Meillä on paljon asiakkaita, jotka kyllä tietävät jakaneensa luvatonta materiaalia, Herkko Hietanen sanoo.
Joskus luvatonta materiaalia on katsonut ja jakanut jokin toinen perheenjäsen tai vaikkapa vieras. Esimerkiksi vanhemmille saattaa tulla yllätyksenä, että lapset ovat käyttäneet piraattipalveluja.
Tekijänoikeuksien haltijat ovat vieneet muutaman tapauksen oikeuteen saakka. Markkinaoikeus on antanut kahdessa tapauksessa ratkaisunsa.
kirjeen saaja todettiin syylliseksi laittomaan teoksen levittämiseen piraattisivustolla. Oikeus määräsi hänet maksamaan korvauksia ja oikeudenkäyntikuluja yhteensä kymmeniä tuhansia euroja.
on noin kuukauden vanha. Siinä kirjeen saanut henkilö vapautettiin korvausvaatimuksista. Oikeus totesi, että kirjeen saajaa ei voitu varmasti todeta teoksen katsojaksi ja jakajaksi.
Perheenäiti teki tutkintapyynnön poliisille
Perheenäiti Sirpa Laakkonen ei ole antanut asian vain olla. Hän teki poliisille tutkintapyynnön kirjeestä.
– Poliisin asenne oli se, että minun pitää nyt vain sopia lähettäjän kanssa tästä laskusta, Laakkonen ihmettelee.
Sirpa Laakkosen mielestä kirje ei ole lasku. Hän ei ole tilannut mistään mitään tai käyttänyt mitään palvelua – eikä katsonut tai jakanut muiden käyttöön kyseistä elokuvaa.
Laakkonen lukee poliisilta tullutta paperia. Poliisi on kirjoittanut, että ei ole syytä epäillä rikosta. Asiaa ei tutkita sen enempää.
Laakkonen soitti myös puhelinoperaattorilleen. Hän halusi tarkistaa, onko operaattori todellakin antanut hänen nimensä tanskalaiselle lakitoimistolle.
– Operaattori ei ottanut kantaa siihen, ovatko he antaneet minun tietojani tälle toimistolle, Laakkonen sanoo.
Laakkosta avustanut tuttava, tietotekniikan ammattilainen, on kertonut Laakkoselle muidenkin saaneen samanlaisia kirjeitä. Heihin törmää internetin keskustelupalstoilla.
– Heidän kirjeissään on aivan samat päivämäärät kuin minulla, Laakkonen sanoo.
Kolme henkilöä on lähettänyt myös A-studiolle kuvan Njord Law´n kirjeestä, jossa on samat päivät kuin Laakkosen kirjeessä on.
Sirpa Laakkosta rauhoittaa se, että hän ei ole yksin hämmästyttävän kirjeen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten pitää oppia käyttämään VPN:ää. Niin ei tarvitse huolehtia tuollaisista asioista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjeen saatuaan mies oli kertonut asiasta Ylilauta- ja MuroBBS-keskustelupalstoilla. Hän oli ladannut foorumille kuvan karhukirjeestä ja tämän jälkeen kysynyt toimintaohjeita muilta keskustelijoilta. Mies oli myös vihjannut pyrkineensä rajoittamaan lataamiensa tiedostojen edelleen levittämistä. Viestit oli lähetetty nimettöminä, mutta lähettäjän henkilöllisyys pystyttiin päättelemään kuvan karhukirjeen viitenumerosta. Oikeudessa mies oli kuitenkin kiistänyt käyttäneensä BitTorrent-vertaisverkkoa.
Oleellista oli myös se, että tuomitun IP-osoitteesta oli todistetusti otettu yhteys BitTorrent-vertaisverkkoon heti kun WLAN-tukiasema oli hankittu kaupasta. Yhteydenotot myös päättyivät käytännössä heti, kun Hedman Partners oli postittanut karhukirjeensä.
– Päätös perustuu nimenomaan useisiin eri seikkoihin, jotka kaikki viittaavat siihen suuntaan, että tämä tietty henkilö olisi näin tehnyt, markkinaoikeustuomari Ville Parkkari kuvailee.
"Riita-asioissa epäilyskin riittää"
Parkkari muistuttaa että kyseessä on riita-asia eikä rikosasia, jossa todisteiden pitää olla aukottomia.
– (Riita-asioissa) laki edellyttää riittävän näytön esittämistä. Tuomittua oikeudessa edustanut lakitoimisto Turre Legalin lakimies Herkko Hietanen toteaakin, että siviiliriita-asioissa todennäköisempi vaihtoehto voittaa.
– Epäilyskin riittää. Tällä kertaa vastaaja oli epäedullisessa asemassa kun joutui todistelemaan vuoden takaisia asioita. Hietanen kuitenkin toteaa, että markkinaoikeus perusteli päätöksensä huolella.
– Ei ollut pelkästään, että ”oikeus katsoo”. Oikeus on ottanut kantaa kaikkiin riitakysymyksiin, vaikka olenkin eri mieltä siitä miten tämä olisi pitänyt ratkaista.
Kuolinisku waretukselle?
Tuomitulla on mahdollisuus valittaa päätöksestään, joten viimeistä episodia oikeusjupakassa ei vielä ole välttämättä nähty. Tuomio kuitenkin mahdollisesti hillitsee luvatonta elokuvien jakoa ja lataamista.
– Kyllä tämä varmasti vähentää ihmisten haluja viedä oikeudenkäyntiin tällaisia asioita, sanoo lakimies Hietanen. Markkinaoikeustuomari ei lähde arvioimaan tuomion seurauksia.
– Me ratkaisemme näitä asioita ja tietysti niillä voi olla vaikutuksensa. Mutta meidän tehtävä ja osa tässä yhteiskunnassa ei ole lähettää mitään viestejä.
Päivitys 4.7.2016 klo 17:35: Juttuun lisätty Turre Legalin lakimiehen kommentit.
Korjattu 4.7.2016 klo 23.15: Juttuun on lisätty jälkeenpäin Turre Legalin lakimiehen kommentit, ei Hedman Partnersin lakimiehen kommentteja, kuten jutussa virheellisesti mainittiin.
http://yle.fi/uutiset/3-9002115