Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Varoitus:Fyysisten sairauksien oireet pistetään psyykkisten mielialaoireiden piikkiin
Kommentit (30)
Minä olen työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen ja pakko-oireisen häiriön takia. Kyllä minä ainakin olen saanut hoitoa somaattisen puolen vaivoihin. Minun läppäni leikattiin avosydänleikkauksessa. Kyllä minua koskevissa papereissa on maininta minun olevan eläkkeellä psyykkisistä syistä, toisaalta siinä lukee heti perään " realiteeteissa kiinni oleva asiallinen mies. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joidenkin psykiatrisen puolen tollojen mielestä esioireinen migreeni on psykoosi. Mitä helvettiä ne siellä lääkiksessä näille opettaa?
t: migreenikroonikko
Suomessa on viisi miljoonaa lääkäriä, joista valtaosa on pätevöitynyt niin sanotussa Google-instituutissa.
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Vierailija kirjoitti:
Joidenkin psykiatrisen puolen tollojen mielestä esioireinen migreeni on psykoosi. Mitä helvettiä ne siellä lääkiksessä näille opettaa?
t: migreenikroonikko
Mulle on käynyt samoin: krooninen migreeni on diagnosoitu psykoottiseksi häiriöksi ja mitään apua ei migreeniin saa. Aika erikoinen psykoosi kun puhkeaa mm. emmentaljuustosta ja menkkojen aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arvatkaas mitä käy kun sairastuu homeisessa talossa tai työpaikalla ja menee lääkäriin? Kokemukseni mukaan voi olla että lähtee sieltä kotiin masennuslääkereseptin kanssa. No onneksi löytyi myöhemmin toinen fiksumpi lääkäri joka suhtautui asiaan sinä mikä se oikeasti on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutkin laitettiin selkävaivojen takia psykiatrille kun reumalääkäri ei löytänyt selästä reumaa. Psykiatri yritti kirjoittaa psykeenlääkkeitä, jolloin sanoin että en ota niitä kun vika on selässä.
Kun selkäkivut pahenivat, pääsin kipuun erikoistuneelle lääkärille, se laittoi magneettiin, ja totesi että selässä on akuutti tulehdus johtuen välilevynpullistumasta, ja selkä on niin pahasti kipuherkistynyt (kun sitä ei hoidettu asianmukaisesti), ettei voi antaa edes kipupiikkiä, koska se tekisi niin kipeää. Sain vahvat kipulääkkeet tabletteina, mutta söin niitä mahdollisen lyhyen aikaa ja onneksi pääsin kipukuntoutukseen, jonka avulla sain sitten selkän kuntoutettua ja pääsin eroon lääkkeistä kokonaan.
Jos eka lääkäri olisi tuntenut mut ihmisenä olisi tajunnut etten valehtele ja että selässä on joku vika ja olisi tutkinut tarkemmin. Kenties jopa laittanut magneettikuvaukseen. Mutta ei. En osaa sanoa miksi, lääkäreilläkin on ennakkoluulonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos menee vastaanotolle, pölisee ja kertoo kaiken ja alkaa vielä neuvomaan, kohdellaankin kuin pöpiä.
Mutta jos menee ja kertoo kyseisen fyysisen vaivan oireet, antaa lääkärin tehdä diagnoosin eikä jää odottamaan mitään erikoiskohtelua. Niin asiallisella käytöksellä saa asiallista kohtelua.
Selvissä tapauksissa voi kysyä potilasasiamieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Mitenkä sinä sitten päädyit kyseiseen päätökseen? Viisi vuotta teit töitä selaten nettiä ja sitten se selvisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän se nyt vaan niin on,että jos ja kun ihminen on jo todettu psyykkisen puolen sairautta kantavaksi ja jopa siihen vaivaan on jo vuosikausien ajan ollut osastohoitojaksojakin jatkuvan lääkityksen ohella, on edellä mainitun ihmisen vaikeampaa saada lääkäri uskomaan, että hän tarvitsisi tarkempia tutkimuksia esim. väsymykseen tai tietynlaisiin tuntemuksiin kropassaan. Olen tämän kaltaisen tapauksen niin läheltä nähnyt, että turhaa tulla muuta väittämään. Sitten kun henkilö kuolee fyysiseen sairauteen ja kuolinsyyt löydetään ruumiin avauksen yhteydessä, niin sitten vaan levitellään käsiä ja ei voi minkään, eipä niin. Saatana, että vihaan tuon kaltaisia tunarilääkäreitä, jotka eivät osaa erottaa psyykkisiä oireita fyysisten sairauksien oireista.
Vierailija kirjoitti:
Jos menee vastaanotolle, pölisee ja kertoo kaiken ja alkaa vielä neuvomaan, kohdellaankin kuin pöpiä.
Mutta jos menee ja kertoo kyseisen fyysisen vaivan oireet, antaa lääkärin tehdä diagnoosin eikä jää odottamaan mitään erikoiskohtelua. Niin asiallisella käytöksellä saa asiallista kohtelua.
Selvissä tapauksissa voi kysyä potilasasiamieheltä.
Näinpä se asia on.
On ihmisiä jotka tulevat lääkäriin kertovat mikä vaivaa ja mikä on diagnoosi sekä miten sitä hoidetaan. Samalla vaatien jatkotutkimuksia yliopistollisessa sairaalassa...
Lääkereissä on valitettavasti pers reikiä niin on joka ammattiryhmässä. Mutta kyllä valtaosa koittaa auttaa ihmistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Mitenkä sinä sitten päädyit kyseiseen päätökseen? Viisi vuotta teit töitä selaten nettiä ja sitten se selvisi.
Viisi vuotta sitten selasin nettiä ja löysin sen, mutta se jäi unholaan kaikeksi harmiksi.
Aloitin lääkärikäynnit talvella 2012. Loppuvuodesta 2016 olin työkyvyttömyyden partaalla jaksamiseni kanssa. Ajattelin yrittää vielä kuukauden ja sitten irtisanoa itseni ja ihmetellä, mitähän seuraavaksi. Selasin nettiä ja pari muuta onnekasta yhteensattumaa niin törmäsin taas siihen rauta-asiaan vuosien tauon jälkeen. Silloin 2012 vain luin siitä, mutta en tehnyt asialle mitään. Nyt tajusin pyytää labroja. Olen ollut kolme kuukautta normaalissa työkunnossa, ihan mahtavaa!
Kuusi eri lääkäriä, osa yksityisen erikoislääkäreitä, ei mitään apua. Osa tarjosi masennusta, osa normaalia väsymystä ja lähes kaikki kilpirauhaslääkityksen epätasapainoa. Kaikki ratkesi parin kympin reseptittömillä rautatableteilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Mitenkä sinä sitten päädyit kyseiseen päätökseen? Viisi vuotta teit töitä selaten nettiä ja sitten se selvisi.
Viisi vuotta sitten selasin nettiä ja löysin sen, mutta se jäi unholaan kaikeksi harmiksi.
Aloitin lääkärikäynnit talvella 2012. Loppuvuodesta 2016 olin työkyvyttömyyden partaalla jaksamiseni kanssa. Ajattelin yrittää vielä kuukauden ja sitten irtisanoa itseni ja ihmetellä, mitähän seuraavaksi. Selasin nettiä ja pari muuta onnekasta yhteensattumaa niin törmäsin taas siihen rauta-asiaan vuosien tauon jälkeen. Silloin 2012 vain luin siitä, mutta en tehnyt asialle mitään. Nyt tajusin pyytää labroja. Olen ollut kolme kuukautta normaalissa työkunnossa, ihan mahtavaa!
Kuusi eri lääkäriä, osa yksityisen erikoislääkäreitä, ei mitään apua. Osa tarjosi masennusta, osa normaalia väsymystä ja lähes kaikki kilpirauhaslääkityksen epätasapainoa. Kaikki ratkesi parin kympin reseptittömillä rautatableteilla.
Ai niin, kävin myös 2013 tutkimuksissa korvien soimisen takia. Korvista ei löytynyt mitään vikaa. Silloinkaan ei kukaan ottanut esille, että raudanpuute aiheuttaa korvien soimista. Ja ei, en selannut nettiä, valitettavasti.
Varsinkin jo on minkäänlaista epäilyä sairaudesta, niin kannattaa ehdottomasti googlettaa ja tutustua asiaan perusteellisesti.
Käypähoito-suositus pitää ehdottomasti osata ja ymmärtää ennen kuin menee edes sinne ensimmäiseen tapaamiseen. Siinä on kuitenkin se runko, jonka perusteella sinua hoidetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Mitenkä sinä sitten päädyit kyseiseen päätökseen? Viisi vuotta teit töitä selaten nettiä ja sitten se selvisi.
Viisi vuotta sitten selasin nettiä ja löysin sen, mutta se jäi unholaan kaikeksi harmiksi.
Aloitin lääkärikäynnit talvella 2012. Loppuvuodesta 2016 olin työkyvyttömyyden partaalla jaksamiseni kanssa. Ajattelin yrittää vielä kuukauden ja sitten irtisanoa itseni ja ihmetellä, mitähän seuraavaksi. Selasin nettiä ja pari muuta onnekasta yhteensattumaa niin törmäsin taas siihen rauta-asiaan vuosien tauon jälkeen. Silloin 2012 vain luin siitä, mutta en tehnyt asialle mitään. Nyt tajusin pyytää labroja. Olen ollut kolme kuukautta normaalissa työkunnossa, ihan mahtavaa!
Kuusi eri lääkäriä, osa yksityisen erikoislääkäreitä, ei mitään apua. Osa tarjosi masennusta, osa normaalia väsymystä ja lähes kaikki kilpirauhaslääkityksen epätasapainoa. Kaikki ratkesi parin kympin reseptittömillä rautatableteilla.
Et sitten tajunnut kokeilla rautatabletteja ilman viiden vuoden nettisurffausta? Veikkaan että sinua on tutkittu otettu verikokeita ym. poissuljettu syövän mahdollisuus tai jokin elimillinen häiriö. Mutta aika vaikeaa on parantaa ihmistä jos kaikki vitaalit toiminnat on OK. Aino oire on väsymys... Joka viittaa masennukseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos menee vastaanotolle, pölisee ja kertoo kaiken ja alkaa vielä neuvomaan, kohdellaankin kuin pöpiä.
Mutta jos menee ja kertoo kyseisen fyysisen vaivan oireet, antaa lääkärin tehdä diagnoosin eikä jää odottamaan mitään erikoiskohtelua. Niin asiallisella käytöksellä saa asiallista kohtelua.
Selvissä tapauksissa voi kysyä potilasasiamieheltä.
No kuulepas, jos sinä pöliset ja käyttäydyt epäasiallisesti, se on ihan sun asiasi. Silti lääkärin on hoidettava potilas samoin.
Minä olen aina asiallinen joten vika oli lääkärin korvien välissä, ei minun. Muutenhan se toinenkin lääkärin olisi laittanut psykkapuolelle eikä magneettikuvaukseen.
terv. se selkäpotilas
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.
Mikä sulla sitten oli?
Anemia, joka ei näkynyt hemoglobiinissa.
Mitenkä sinä sitten päädyit kyseiseen päätökseen? Viisi vuotta teit töitä selaten nettiä ja sitten se selvisi.
Viisi vuotta sitten selasin nettiä ja löysin sen, mutta se jäi unholaan kaikeksi harmiksi.
Aloitin lääkärikäynnit talvella 2012. Loppuvuodesta 2016 olin työkyvyttömyyden partaalla jaksamiseni kanssa. Ajattelin yrittää vielä kuukauden ja sitten irtisanoa itseni ja ihmetellä, mitähän seuraavaksi. Selasin nettiä ja pari muuta onnekasta yhteensattumaa niin törmäsin taas siihen rauta-asiaan vuosien tauon jälkeen. Silloin 2012 vain luin siitä, mutta en tehnyt asialle mitään. Nyt tajusin pyytää labroja. Olen ollut kolme kuukautta normaalissa työkunnossa, ihan mahtavaa!
Kuusi eri lääkäriä, osa yksityisen erikoislääkäreitä, ei mitään apua. Osa tarjosi masennusta, osa normaalia väsymystä ja lähes kaikki kilpirauhaslääkityksen epätasapainoa. Kaikki ratkesi parin kympin reseptittömillä rautatableteilla.
Ai niin, kävin myös 2013 tutkimuksissa korvien soimisen takia. Korvista ei löytynyt mitään vikaa. Silloinkaan ei kukaan ottanut esille, että raudanpuute aiheuttaa korvien soimista. Ja ei, en selannut nettiä, valitettavasti.
Hassua minulla on korvat soineet jo useita vuosia välillä pari viikkoa putkeen ja sitten taukoa ja uudestaan. Tai sitten toisesta korvasta katoaa kuulo kokonaan useiksi minuteiksi. Mutta en ikinä ole ajatellut mennä näiden oireiden takia lääkäriin.
Alue: Aihe vapaa
No, onneksi itse en kuollut, olin vain turhaan muutaman vuoden pystyynkuollut ennen kuin nettilääkäröin itse itseni. Niiden viiden vuoden aikana oireiden alkamisesta hoidon löytymiseen, olisin ehtinyt melkein käydä lääkiksenkin.