Lue keskustelun säännöt.
Saako toisille huutaa, jos suututtaa?
11.03.2017 |
Esimerkiksi jos toinen sanoo jotain loukkaavaa, onko ok joskus tiuskaista takaisin?
Minun mielestäni läheiset ihmiset on sitä varten, että tunnereaktiot saa tulla suodattamattomina eikä tarvitse aina koota itseään ensin. En tarkoita että kannatan kiukuttelua, henkistä väkivaltaa tai kaiken oman taakan purkamista läheisille.
Kommentit (23)
Huutaminen tuntuu todella loukkaavalta. Mutta läheiset ihmissuhteet varmasti kestävät sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä saa huutaa, jos se toinen on se joka suututtaa. Minä kyllä tunnen sellaisiakin jotka huutavat toisille ihmisille silloin kun suuttuminen ei ole heidän syytään.
En huuda koskaan. Voin sanoa tiukasti ilman äänen korotustakin.
Mielestäni aikuisen ja vanhempien välit ei enää vaadi mitään draamaa. Jos ärsyttää, otan etäisyyttä. Tai vaihdan aihetta. Turhaa hakea draamaa
Olisi parempi jos ei huutaisi, vaan kommunikoisi vain omat rajansa selkeästi ja sitten pitäisi niistä myös huolta.
Ärtyminen ja tappeleminen eivät muuta asioita, selkeä kommunikaatio ja toiminta muuttavat.
Riitelemällä näet päästät pihalle ne höyryt joiden voimin voisit muuttaa tilanteet vähemmän loukkaaviksi, esimerkiksi.
Huutaa pitäisi nimenomaan muille kuin perheenjäsenille, koska yleensä vitutus aiheutuu esim. työpaikan ääliöstä, ei perheenjäsenistä. Huuto sille, jolle se kuuluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai saa. Mutta vain sillä ehdolla, että huutaa myös olevansa AV-mamma. Tällöin me muut osaamme suhtautuua huutoosi asiaan kuuluvalla vakavuudella.
En oikein ymmärrä tätä suomalaista kulttuuria, että huutaminen on aina todella pahasta. Eikö esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset aika kiivaastikin selvitä välejään, ollen samalla kuitenkin sovussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin pitkään se itsensä hillitsevä tyyppi, joka joutui sietämään muiden epäasiallisen käytöksen nöyrästi ja tunteitaan osoittamatta. Töissä, kaveriporukassa ja kotona. Jossakin vaiheessa kuitenkin väsyin siihen ja aloin tiuskimaan ja karjahtelemaan takaisin, mikä sai ihmiset varpailleen. Ja kas: enää minun ei tarvitse kuunnella mitään ylimääräistä keljuilua kun ihmiset ovat sisäistäneet uuden asetelman. Töissäkin ylimääräiset paskahommat menee nykyisin muille, vaikka aikanaan se olin minä, joka niitä nöyrästi teki koska muille ei uskallettu edes ehdottaa. Mutta nykyään ei tarvitse kuin muljauttaa silmiään ja alkaa puhaltelemaan tietyllä sävyllä niin saa olla rauhassa. Ja jos se ei mene jonkun paksuun kalloon, niin korotan ääntäni häpeämättä.
Olisinpa tajunnut tämän jo nuorena, niin monelta kärsimykseltä olisin välttynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saa toki huutaa, jos siltä tuntuu. Kuitenkin asiasi menee parhaiten perille rauhallisesti ja vakuuttavasti puhumalla. Mikäli haluat viestisi menevän perille, rauhoitu ja madalla ääntäsi.
Katsokaa nyt tätäkin. Eikö tule hyvä ja rento olo ihan vaan siitä, että saa katsoa kun toinen huutaa innostuksesta. Ihan harmitonta. Suomessa joutuisi varmaan hoitoon.
#t=79Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Saa toki huutaa, jos siltä tuntuu. Kuitenkin asiasi menee parhaiten perille rauhallisesti ja vakuuttavasti puhumalla. Mikäli haluat viestisi menevän perille, rauhoitu ja madalla ääntäsi.
Riippuu tilanteesta. Idiooteille ei kuitenkaan rauhallinen argumentointi tehoa, vaan siinä on korotettava ääntä, tehostettava mieluusti kirosanoilla ja oltava aggressiivisen oloinen. Niin se viesti saadaan uppoamaan sinne typerämpäänkin päähän.
Vierailija kirjoitti:
En oikein ymmärrä tätä suomalaista kulttuuria, että huutaminen on aina todella pahasta. Eikö esimerkiksi espanjalaiset ja italialaiset aika kiivaastikin selvitä välejään, ollen samalla kuitenkin sovussa?
Ja muodostavat todella tiiviitä perheitä. Rakkaus leiskuu yhtä voimakkaasti kuin huuto raikaa.
Jouduin joskus tätä selvittelemään hämäläiselle perhepsykologille. Oli niin pihalla kuin lumiukko. Ja yhtä jäässä. Hänen mielestään meidän italialainen tapa riidellä asiat huutamalla selviksi parissa minuutissa ja sitten rakastaa oli kauhea. Kauheinta oli että hän ei ymmärtänyt meidän temperamentteja ollenkaan, mutta me perheenjäsenet ymmärsimme riidankin keskellä toisiamme. Miten ihmeessä hän toimisi jonkun muun maalaisten kanssa? Kun eri puolelta Suomea muuttaneet olivat jo liian eksoottisia otuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katsokaa nyt tätäkin. Eikö tule hyvä ja rento olo ihan vaan siitä, että saa katsoa kun toinen huutaa innostuksesta. Ihan harmitonta. Suomessa joutuisi varmaan hoitoon.
#t=79
Intohimo ja innostuminen ovat kiellettyjä Suomessa. Ei kun masennuslääkettä ja pakkohoitoa vaan tuollaiselle kaverille. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa toki huutaa, jos siltä tuntuu. Kuitenkin asiasi menee parhaiten perille rauhallisesti ja vakuuttavasti puhumalla. Mikäli haluat viestisi menevän perille, rauhoitu ja madalla ääntäsi.
Riippuu tilanteesta. Idiooteille ei kuitenkaan rauhallinen argumentointi tehoa, vaan siinä on korotettava ääntä, tehostettava mieluusti kirosanoilla ja oltava aggressiivisen oloinen. Niin se viesti saadaan uppoamaan sinne typerämpäänkin päähän.
Miksi päästät idiootteja lähipiiriisi? Nyt kannattaisi hieman panostaa tuohon kumppanin- ja kavereiden valintaan.
Huutoa enemmän pelkään sellaista kovaa ilkeää piilovittuilevaa sävyä. Ne ihmiset puukottavat selkään surutta toisia.
tottakai saa huutaa, mutta nimittelyä ei edelleenkään saa tapahtua "kunnianloukkaus"
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa toki huutaa, jos siltä tuntuu. Kuitenkin asiasi menee parhaiten perille rauhallisesti ja vakuuttavasti puhumalla. Mikäli haluat viestisi menevän perille, rauhoitu ja madalla ääntäsi.
Riippuu tilanteesta. Idiooteille ei kuitenkaan rauhallinen argumentointi tehoa, vaan siinä on korotettava ääntä, tehostettava mieluusti kirosanoilla ja oltava aggressiivisen oloinen. Niin se viesti saadaan uppoamaan sinne typerämpäänkin päähän.
Miksi päästät idiootteja lähipiiriisi? Nyt kannattaisi hieman panostaa tuohon kumppanin- ja kavereiden valintaan.
Minulla ei ole oikeutta valita työkavereitani, paitsi vaihtamalla duunia, ja sitä en tee.
Italialaiset voivat oikeasti huutaa ihan täysillä ja myös kuulostaa tosi vihaisilta, mutta ei se tarkoita, että mitään veritekoja olisi luvassa. Suomessa jotkut ajattelevat, että jos ihminen korottaa ääntään, se on seuraavaksi kirvestä hakemassa...
Itse olen asunut pitempään ihan vaan Englannissa, ja jo sikäläinen innostuva keskustelukulttuuri tuntuu suomalaisista pelottavalta, eli Suomessa joutuu aina miettimään, että ei vaan innostu eikä toisaalta myöskään arvostele mitään, koska suomalainen on keskimäärin niin herkkähipiäinen, että se ei oikein kestä mitään tunteita livenä.
Aloitus kumpusi siitä, kun äitini oli käymässä. Hänellä on tapana sanoa jotain loukkaavaa ja jos sanon jotakin mikä ilmaisee loukkaantumistani, siloittaa tilanne mahdollisimman pian (asiasta toiseen siirtymällä). Tämä raivostuttaa aina, inhoan nähdä äitiäni. Äidin mielestä tärkeää on, että "pysyisi rauha", eli mistään ei saisi koskaan riidellä. Jännä ettei hän silti pysty välttämään loukkaavien kommenttien laukomista. Ap