Kuinka vanha lapsen pitää olla, että hänet voi jättää tunniksi yksin kotiin?
Täällä kun tuntuu mielipiteet asian suhteen kovin vaihtelevia olevan. Ja laajalla skaalalla. Otetaan selvää!
Kommentit (70)
Ei voi muuta kuin hämmästellä näitä vastauksia. Itse eskari-ikäisenä lähdin aamulla yksin bussilla eskariin ja iltapäivällä kotiin, jossa yksin kotona n.2.5h. Ja jotkut todella sitä mieltä, että 7-vuotiasta ei voi jättää tunniksi ykdin. Voi luoja. T. 2000 luvun alussa syntynyt
Pakko sanoa, että mäkin ihmettelen näitä vastauksia, joissa ihmiset ei uskalla jättää 7-vuotiasta yksin kotiin. Tai tuota kunnan ohjeistusta, jossa 15-vuotias ei saa olla yötä yksin kotona.
Itse olin juuri aloittanut koulun kun meidän perheellä oli rakennusprojekti meneillään. Vietimme aikaa kahdessa eri osoitteessa, enkä aina koulun jälkeen tiennyt, kummassa perheeni on. Sain puhelimen, jotta pystyn olemaan vanhempiini yhteydessä. Silti saatoin viettää montakin tuntia yksin eri osoitteessa kuin pikkuveli ja vanhemmat. Tunsin, että se vaan kasvatti minua. Olin tätä ennen etenkin äidissä todella kiinni, aamuisin tarhaan jääminen oli tunnin itkun kestävä tuska.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kunnan ohjeistus:
0-7v ei koskaan yksin
8-9 v lyhyitä aikoja päiväsaikaan
10-11v tunti pari päiväsaikaan
12-16 vapaammin, mutta ei yön yli
16-17 max 2 yötä yksinNämä kaikki lapsen henkilökohtainen kehitys huomioon ottaen.
Siis jotkut 16 kesäset jo muuttaa omaan kämppään opiskeleen, vieraalle paikkakunnalle. Ihan höpöhöpöä ja ylisuojelua.
Pojat 33v ja tytöt 16 v , koska pojat kehittyy vähä hitaamin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kunnan ohjeistus:
0-7v ei koskaan yksin
8-9 v lyhyitä aikoja päiväsaikaan
10-11v tunti pari päiväsaikaan
12-16 vapaammin, mutta ei yön yli
16-17 max 2 yötä yksinNämä kaikki lapsen henkilökohtainen kehitys huomioon ottaen.
Siis jotkut 16 kesäset jo muuttaa omaan kämppään opiskeleen, vieraalle paikkakunnalle. Ihan höpöhöpöä ja ylisuojelua.
Miksi pitää sekottaa lappalaiset jokapaikkaan?
Entä saako 15v ottaa oman haulikon mukaan ja lähteä omalla mopolla metsästysreissulle johonkin erämaahan, vaikka vain pariksi vuorokaudeksi.?
Iltapäiväkerhon järjestäminen ei ole lain mukaan pakollista.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikuisena ahdistuneet ja syrjäytyneet ihmiset on jätetty liian varhain turhan pitkäksi aikaa yksin. Vaikka tuntuu, että lapsi pärjää yksin, alkaa turvattomuuden tunne ja oireilu paljon myöhemmin.
Miettikää tarkkaan, kuinka pienen jätätte yksin selviytymään. Vaikka itse viihdyitte jo varhaisessa vaiheessa yksin, se ei tarkoita, että lapsenne kokee samoin.
Jotain tilastoa tämän väittämän tueksi toivoisin.
Olen ahdistunut ja syrjäytynyt, vaikka äitini oli aina kotona siihen asti kunnes olin 10-vuotias. Ei toisen ihmisen läsnäolo sinällään takaa turvaa ja tasapainoa.
Tiedän myös monta paljon lapsena omillaan ollutta, jotka ovat psyykkisesti terveitä ja elämässään menestyneitä aikuisia.
En silti sano, etteikö liian varhainen yksin pärjääminen olisi riskitekijä, mutta ei se nyt noin yksioikoista ole, kuten sanot. Olosuhteet koostuvat monesta palasesta. Jo turvallinen naapuri, vaikka ei olisi läsnä voi olla pelastus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ekaluokkalainen voi olla jo yksin kotona. Vähän se on pakkokin jos vanhemmat töissä eikä ole iltapäiväkerhoa.
Iltapäiväkerho on, se on ekaluokkalaisille pakko järjestää.
Siinä alat järjestää ip-kerhoa kaikille kun sinne ei mahdu nytkään kaikki jotka haluaa.
Esikoiseni oli eskari-ikäisenä kaksi tuntia yksin kotona, kun olimme kaupoilla. Mutta hän on erittäin kiltti ja tunnollinen lapsi, naapuri oli kotona ja tiesi, että tyttö on yksin kotona ja vanhempani asuvat lähellä. Tytölle jäi myös kännykkä, joten hänellä ei ollut mitään hätää. Hän oli katsellut netflixistä sarjoja ja leikkinyt.
Jos hän olisi arvaamattomampi, en olisi jättänyt häntä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Olin ensimmäisen kerran yksin yli tunnin omasta tahdostani, kun äiti vei perheen pienimmän neuvolaan. Olin tuolloin 4v ja hyvin meni. Tunsin oloni hirmu isoksi :D
Miksi alapeukut? Tämä oli 90-luvulla. Normaali musta on tullut, ehkä jopa menestyjä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kunnan ohjeistus:
0-7v ei koskaan yksin
8-9 v lyhyitä aikoja päiväsaikaan
10-11v tunti pari päiväsaikaan
12-16 vapaammin, mutta ei yön yli
16-17 max 2 yötä yksinNämä kaikki lapsen henkilökohtainen kehitys huomioon ottaen.
Tää on kyllä aika peruspätevä ja järkevä ohje. Itse kannatan tätä, lapsen näkökulmasta varmaan juurikin näin.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikuisena ahdistuneet ja syrjäytyneet ihmiset on jätetty liian varhain turhan pitkäksi aikaa yksin. Vaikka tuntuu, että lapsi pärjää yksin, alkaa turvattomuuden tunne ja oireilu paljon myöhemmin.
Miettikää tarkkaan, kuinka pienen jätätte yksin selviytymään. Vaikka itse viihdyitte jo varhaisessa vaiheessa yksin, se ei tarkoita, että lapsenne kokee samoin.
Neljävuotias alkoi olla puolta tuntia yksin kun ei halunnut kauppaan mukaan, nopeammin se yksin meni. Eskari iässä innostui vielä enemmän siitä kun sai olla iso ja yksin pari tuntia. Nyt kun ekalla luokalla odotan että tulee koulusta ja sitte menen vasta kauppaan kun tykkää itse tehdä välipalan ja olla rauhassa kotona.
Aika paska yleistys sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut asian niin, että jos pystyy olemaan "yksin" koulussa niin pystyy olemaan yksin kotonakin.
Onko teidän lapsi yksin siellä koulussa? Luulin, että siellä on aina aikuisia paikalla, joiden puoleen voi kääntyä, jos tarvis. Onpa hauska koulu!!!! .. aa että..
xD
Tarkoitinkin sitä että yksin ilman vanhempia koulussa, siksi laitoin lainausmerkit selventämään tilannetta hieman.
Enemmänkin se että osaa kulkea koulumatkat itse. Kyllä silloin kotonakin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kunnan ohjeistus:
0-7v ei koskaan yksin
8-9 v lyhyitä aikoja päiväsaikaan
10-11v tunti pari päiväsaikaan
12-16 vapaammin, mutta ei yön yli
16-17 max 2 yötä yksinNämä kaikki lapsen henkilökohtainen kehitys huomioon ottaen.
Tää on kyllä aika peruspätevä ja järkevä ohje. Itse kannatan tätä, lapsen näkökulmasta varmaan juurikin näin.
Heh, tuleeko 17-vuotiaalta pissat sänkyyn kolmantena yönä? Naurettavaa, etteikö lähes aikuinen voisi olla omillaan täysin rajattomasti.
Monet asuvatkin jo muualla kuin kotonaan.
Eskarilainen on meillä iltapäivät yksin. Ja hyvin on mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut asian niin, että jos pystyy olemaan "yksin" koulussa niin pystyy olemaan yksin kotonakin.
Onko teidän lapsi yksin siellä koulussa? Luulin, että siellä on aina aikuisia paikalla, joiden puoleen voi kääntyä, jos tarvis. Onpa hauska koulu!!!! .. aa että..
xD
Tarkoitinkin sitä että yksin ilman vanhempia koulussa, siksi laitoin lainausmerkit selventämään tilannetta hieman.
Tää 'yksin' koulussa on nyt kaukaa haettua alkuperäiseen kysymykseen, jossa kysyttiin lapsen yksin kotona olemisesta. Se yksin ei tarkoita samaa kuin ilman vanhempia😁. Lapsella voi olla kotona joku muukin riittävän ikäinen henkilö kuin oma vanhempi, jolloin ei ole yksin kotona. Tämä voi olla myös vaikka vanhempi sisarus, isovanhempi, palkattu lapsenvahti tai vaikka vanhempien keskenään sopima lasten oleminen koulunjälkeen siellä missä vanhempi on kotona.
Meillä molemmat lapset inhosivat iltapäiväkerhoa. Jo alusta saakka sieltä sai meillä lähteä kotiin klo 15, jolloin jäi noin reilu tunti yksinoloa ennen meidän vanhempien kotiintuloa.
Alussa systeemi oli ihan ok, mutta jostain marraskuulta alkoi tulla yhä useammin viestiä, että onko PAKKO mennä Jälkkäriin. Molemmat lapset nauttivat hiljaisuudesta ja vuorollaan ihan yksin olemisesta, tai sitten kahdestaan kotona olemisesta. Jälkkäri oli aivan tuupattu täyteen ekaluokkalaisia (tokaluokkalaislle ei koskaan ole riittänyt kerhopaikkoja, paitsi erityistarpeisille ja jankuttajavanhemmille) ja melutaso sen mukainen. Eskarissa oli rauhallisempaa.
Harjoiteltiin yksin olemista jo eskarissa, koska täällä ei ole aamupäivisin mitään kerhoa ja ekaluokkalaisella saattoi koulu alkaa vasta 10.45. Oli pieni pakko osata olla yksin ja osata myös lähteä kouluun kun kännykkä hälyytti.
Tuossa perheessä jossa esikoinenkaan ei ole koskaan ollut yksin: eikö hän koskaan kaipaa omaa rauhaa? Ihan yksin olemista? Minä todella nautin olla joskus yksin. Nautin jo lapsena, jolloin ei oltu keksitty mitään iltapäiväkerhoja. Myös molemmat lapseni tuntuvat nauttivan siitä omasta rauhastaan, vaikka tykkäävät myös olla ihan perheen kanssa vaikka sohvalla löhöten tai jotain liikuntaa tehden, eilen juuri oltiin laskettelemassa illalla koko porukka, kun poikkeuksellisesti kummallakaan ei ollut urheiluharkkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on kunnan ohjeistus:
0-7v ei koskaan yksin
8-9 v lyhyitä aikoja päiväsaikaan
10-11v tunti pari päiväsaikaan
12-16 vapaammin, mutta ei yön yli
16-17 max 2 yötä yksinNämä kaikki lapsen henkilökohtainen kehitys huomioon ottaen.
Tää on kyllä aika peruspätevä ja järkevä ohje. Itse kannatan tätä, lapsen näkökulmasta varmaan juurikin näin.
Heh, tuleeko 17-vuotiaalta pissat sänkyyn kolmantena yönä? Naurettavaa, etteikö lähes aikuinen voisi olla omillaan täysin rajattomasti.
Monet asuvatkin jo muualla kuin kotonaan.
Tottakai sitä mussukkaa voi paapoa ja antaa asua nelikymppiseksi kellarissa, missä siten syö pakastepizzaa kun ei ikinä oppinut ruokaa tekemään.
Toivottavasti vanhimmalla lapsella on sentään oma huone, oma rauha on tärkeää.