Olen hyväksynyt rumuuteni!

Toivottavasti tämä auttoi jotakuta ulkonäköongelmien kanssa painiskelevaa. "Rumuudella" ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti olet kaunis. :) ap.

Wtf? Siis operoit poikkeamat ja muutuit kauniiksi ja sitten hyväksyit jälkikäteen "rumuutesi"? Tää kirjoituksesi ei ole provo, vaan av-parodia.

Miksi ihmisen pitäisi uskotella itselleen olevansa kaunis, jos hän ei sitä (itsensä tai muiden mielestä) ole? Eihän se ole sama asia kuin rumuuden hyväksyminen. Rumuuden hyväksyminen: "Olen ruma, mitä sitten?"

Liibalaabaa,pienennettiinkö häppärit ja laitettiin silarit samalla?

Jos olisit hyväksynyt rumuutesi, et olisi käynyt kauneusoperaatioissa. Tuo ei ole hyväksymistä, vaan ongelman korjaamista, tai ainakin sen yrittämistä. Siinä ei ole mitään väärää, mutta älä yritä naamioida sitä hyväksymiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit hyväksynyt rumuutesi, et olisi käynyt kauneusoperaatioissa. Tuo ei ole hyväksymistä, vaan ongelman korjaamista, tai ainakin sen yrittämistä. Siinä ei ole mitään väärää, mutta älä yritä naamioida sitä hyväksymiseksi.

Nuo operaatiot olivat vain pientä ekstraa, jotka tein pelkästään omaksi ilokseni, en ketään muuta miellyttääkseni. Aito hyväksyminen tulee sisältä, ei ulkoisista asioista. :) Miehetkin tykkää musta nyt enemmän, kun hyväksyn itseni. Ja kun miehet tykkää, niin tiedän olevani kaunis. Mutta hyväksyminen tulee sisältä, kuten se aito kauneuskin. ap.

Vierailija kirjoitti:

Liibalaabaa,pienennettiinkö häppärit ja laitettiin silarit samalla?

Tuollaisilla asioilla ei ole loppujen lopuksi mitään merkitystä. On surullista, jos omaa itsetuntoaan joutuu kohottamaan ulkonäkönsä kautta. ap.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmisen pitäisi uskotella itselleen olevansa kaunis, jos hän ei sitä (itsensä tai muiden mielestä) ole? Eihän se ole sama asia kuin rumuuden hyväksyminen. Rumuuden hyväksyminen: "Olen ruma, mitä sitten?"

Koska kaikki on omalla tavallaan kauniita. Ei ole ketään, joka olisi 100-prosenttisesti ruma. Niinpä kaikista löytyy jotain kaunista. Kauneus on katsojan silmissä, on katsojasta kiinni päättääkö nähdä toisen kauniina vai ei. Minä ainakin näen kaikki kauniina, koska olen niin päättänyt – myös itseni. :) ap.

Muistakaa, että muiden mielipiteillä ei ole mitään merkitystä! ap.

(Hih, tuossa tuo komea mieheni silittelee jalkojani ja katsoo minua himoiten. Kylläpä tunnen itseni kauniiksi ja viehättäväksi.)

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämä auttoi jotakuta ulkonäköongelmien kanssa painiskelevaa. "Rumuudella" ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti olet kaunis. :) ap.

Kehoitat muita hyväksymään ulkoiset puutteensa, mutta samaan hengenvetoon hehkutat sitä, kuinka oma itsevarmuutesi kohosi taivaisiin vasta kauneusleikkausten myötä. Aika ristiriitaista ja kaksinaismoralististakin mielestäni. Anteeksi vain mutta itse kärsin rumuudestani joka ikinen päivä, en voi liikkua julkisilla paikoilla ilman että joku pällistelee minua haavi auki kuin olisi juuri nähnyt jonkin alienin. En ole koskaan seurustellut vaikka olen jo päälle kaksikymppinen. Ihmiset, niin naiset kuin miehetkin suhtautuvat minun halveksuen, huvittuneesti tai joskus jopa aggressiivisesti. En ole tehnyt tai sanonut kenellekään yhtään mitään pahaa, silti saan niin paljon negatiivisuutta osakseni vain siksi miltä näytän. Tämä on todella epäreilua, tunnen että jään elämässäni monista asioista täysin paitsi koska olen epäviehättävä. 

Mä olen oikeasti hyväksynyt rumuuteni, eikä minun siksi tarvi mennä mihinkään operaatioihin. Olen ruma, mutta so what! On elämässä tärkeämpiäkin asioita kuin joku ulkonäkö. Onnekseni olen aseksuaali joten ei tarvi kumppaneitakaan viehättää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olisit hyväksynyt rumuutesi, et olisi käynyt kauneusoperaatioissa. Tuo ei ole hyväksymistä, vaan ongelman korjaamista, tai ainakin sen yrittämistä. Siinä ei ole mitään väärää, mutta älä yritä naamioida sitä hyväksymiseksi.

Nuo operaatiot olivat vain pientä ekstraa, jotka tein pelkästään omaksi ilokseni, en ketään muuta miellyttääkseni. Aito hyväksyminen tulee sisältä, ei ulkoisista asioista. :) Miehetkin tykkää musta nyt enemmän, kun hyväksyn itseni. Ja kun miehet tykkää, niin tiedän olevani kaunis. Mutta hyväksyminen tulee sisältä, kuten se aito kauneuskin. ap.

Aa, okei. Tämä olikin provo. Aito hyväksyminen tulee sisältä, ei ulkoisista asioista=käydään ulkoisissa kauneusoperaatioissa. Miehetkin tykkää nyt enemmän, kun hyväksyn itseni=Tarvitset kuitenkin vielä niiden miesten hyväksyntää ulkonäöllesi ja olemuksellesi. 

Asenteellako se nenäsi operoitiin?

Tekstisi on aika ristiriitaista, joten älä ihmettele jos sitä ei ymmärretä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämä auttoi jotakuta ulkonäköongelmien kanssa painiskelevaa. "Rumuudella" ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti olet kaunis. :) ap.

Kehoitat muita hyväksymään ulkoiset puutteensa, mutta samaan hengenvetoon hehkutat sitä, kuinka oma itsevarmuutesi kohosi taivaisiin vasta kauneusleikkausten myötä. Aika ristiriitaista ja kaksinaismoralististakin mielestäni. Anteeksi vain mutta itse kärsin rumuudestani joka ikinen päivä, en voi liikkua julkisilla paikoilla ilman että joku pällistelee minua haavi auki kuin olisi juuri nähnyt jonkin alienin. En ole koskaan seurustellut vaikka olen jo päälle kaksikymppinen. Ihmiset, niin naiset kuin miehetkin suhtautuvat minun halveksuen, huvittuneesti tai joskus jopa aggressiivisesti. En ole tehnyt tai sanonut kenellekään yhtään mitään pahaa, silti saan niin paljon negatiivisuutta osakseni vain siksi miltä näytän. Tämä on todella epäreilua, tunnen että jään elämässäni monista asioista täysin paitsi koska olen epäviehättävä. 

Mäkin olen ruma, ja kärsin siitä. Koko elämäni on pilalla. Että kyllä ärsyttää kaikenlaiset itsensä "hyväksyneet" prinsessat, jotka levittää sitä positiivista energiaansa tekopyhästi ja mitään ymmärtämättömästi, ristiriitaisesti ja epärehellisesti ympärilleen. Ei vain av:lla, vaan esim. YouTubesta tuollaisia hehkuttavia videoita löytyy niin paljon, että voisin oksentaa jo niiden otsikon nähdessäni – kun niistä jo arvaa mitä paskaa video sisältää. Tai blogissa joku ennen itseään rumaksi luullut tajuaakin olevansa kaunis ja sitten julistaa, että muutkin voivat tajuta saman. Hyi hitto mitä paskapuhetta! Siksi tämän ns. parodian teinkin, luulin että tämän olisi useampi ymmärtänyt vitsiksi, koska yritin olla niin huono ja epälooginen kuin suinkin on mahdollista. Rumuus on kirous, pahempaa kuin moni muu asia, jota ihmiset kehtaavat ongelmaksi väittää (tosin en sano esimerkkejä, koska sitten loukkaisin monia). ap.

Eli pointti oli yhdistää samoja epäloogisuuksia ja lässynläätunteellista paskaa kuin vaikka niissä hyväksymisvideoissa mutta vain selkeämpään muotoon. Kauhistuttaa, miten sellaisella paskalla saa ihmisiä ihan tunteisiin. Ei tarvi kun hyvät puheenlahjat, niin voi jauhaa ihan mitä paskaa tahansa. ap.

Itse hyväksyin rumuuteni ihan oikeasti, suunnittelin teinivuoteni mitä kaikkes korjailisin sitten aikuisena. Kyllästyin tosin lopulta siihen jatkuvaan murehtimiseen. Olen todella ruma, kaikki on vähän liian vinossa tai liian isoa tai pientä, syntymämerkki on outo läntti liian näkyvällä paikalla... vartalossani ei ole yhtään normaalia kohtaa. Siis ihan oikeasti, jopa varpaani ovat vinot ja oudon malliset. Olen kuullut sitä "miksi näytät tuolta/miksi tuo on tuon mallinen/onko sulla joku sairaus" kyselyä jo 24 vuotta. Ei haittaa enää, ihan sama mitä muut ajattelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti tämä auttoi jotakuta ulkonäköongelmien kanssa painiskelevaa. "Rumuudella" ei ole mitään merkitystä, sillä oikeasti olet kaunis. :) ap.

Kehoitat muita hyväksymään ulkoiset puutteensa, mutta samaan hengenvetoon hehkutat sitä, kuinka oma itsevarmuutesi kohosi taivaisiin vasta kauneusleikkausten myötä. Aika ristiriitaista ja kaksinaismoralististakin mielestäni. Anteeksi vain mutta itse kärsin rumuudestani joka ikinen päivä, en voi liikkua julkisilla paikoilla ilman että joku pällistelee minua haavi auki kuin olisi juuri nähnyt jonkin alienin. En ole koskaan seurustellut vaikka olen jo päälle kaksikymppinen. Ihmiset, niin naiset kuin miehetkin suhtautuvat minun halveksuen, huvittuneesti tai joskus jopa aggressiivisesti. En ole tehnyt tai sanonut kenellekään yhtään mitään pahaa, silti saan niin paljon negatiivisuutta osakseni vain siksi miltä näytän. Tämä on todella epäreilua, tunnen että jään elämässäni monista asioista täysin paitsi koska olen epäviehättävä. 

Oletko se 23-vuotias, joka on kirjoitellut tänne ennenkin samasta aiheesta? Vaikuttaa oikeasti vain siltä, että itsetuntosi on pohjamudissa. En väitä etteikö rumia ihmisiä olisi, mutta rehellisesti sanottuna en ole ikinä nähnyt ketään _niin_ poikkeavan rumaa ihmistä että jäisin tuijottamaan haavi auki.

Jos naiset jotain opitte ap:lta, niin käykää vaikka yksityisellä poistattamassa ne mustikan kokoiset luomet pois. Ei maksa kohtuuttomasti. Julkisen puolen lääkärit pelottelee arvilla ja lihaskivuilla kun haluavat säästää omaa budjettiaan. Oikeasti riski on pieni ja arvet suhteellisen pieniä.

Aika lievä oli rumuuden aste ennestäänkin jos se luomet ja nenä leikkaamalla lähti.

Vierailija kirjoitti:

Jos naiset jotain opitte ap:lta, niin käykää vaikka yksityisellä poistattamassa ne mustikan kokoiset luomet pois. Ei maksa kohtuuttomasti. Julkisen puolen lääkärit pelottelee arvilla ja lihaskivuilla kun haluavat säästää omaa budjettiaan. Oikeasti riski on pieni ja arvet suhteellisen pieniä.

Luulin ensin että AP puhui silmäluomista, koska puhui palloista.