Lue keskustelun säännöt.
Pärjäänkö jos erotaan?
08.03.2017 |
Tilanne on ihan kauhea isältäni. Olen korkeakoulutettu mutta määräaikaisuuksia vaan tehnyt, kolme lasta ja nyt taas työnhaku edessä kun nuorimmainen 1v. Iso asuntolainan. Meillä on ollut paljon, valtavasti, haasteita, sairasteluja. Yksi lapsi kroonisesti sairas. Minä olen luonteeltaan sitkeä eteen päin menevä ja peruspositiivinen. Mies luonteeltaan jähmeämpi ja perusnegatiivinen. Ilman lukuisia haasteita oltaisiin varmaan selvitty ok, mutta näiden myötä parisuhde pistetty kunnolla testiin ja ikävä kyllä ei kuluta niihin joiden suhde vaikeuksista vahvistuu.
Mies ei suostu kanssani pariterapiaan, perheneuvolaan minnekään. Meillä on jatkuvaa riitaa, mies onnittelee minua painokelvottomin ilmauksin. Kun lapset kipeinä on mies kiukkuinen tai apaattinen. Minä hoidan ja huolehdin. Jos lapsi vaikka oksentaa, mies ärisee "v...tu mitä sotkua nyt, mene vessaan äkkiä siitä!!!". Kun sanon asiasta miehelle, solvaa minua.
En näe oikein eteenpäin menoa yhdessä...kaikki arvostus on poissa. Mutta realismi! Ilman työtä kolmen pienen kanssa, miten edes saan töitä siinä tilanteessa?! Entä käytäntö kun lapset sairastaa tai yhden kanssa oltava sairaalassa?
Tuntuu että olen umpikujassa. Miten voikaan oma elämä näin heittää:/
Kommentit (27)
Minulla on vain 1 lapsi, koska lähtökohtana on ollut se, että jos joudun pärjäämään yksin, niin sitten pärjään ongelmitta. Turha sinulle nyt on sanoa, että teit 2 lasta liikaa, mutta kaikille muille muistutuksena: ei pidä ajatella, että puolison tulot = minun käytössäni olevat rahat. Pitää lähteä siitä, että pystyy elämään pelkästään omalla palkallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsille tosin olen kiukkuisempi äiti kun mies kohtelee minua huonosti. Esim yksin monta päivää lasten kanssa ilman miestä olen energinen ja iloinen. Mutta eri asia tosiaan hoitaa oikeasti kaikki yksin, raha-asiat, olla yksin tilanteissa kun vaikka äkkilähtöjä sairaalaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Pärjäät kyllä! Minulla oli sama tilanne ja nyt 4-vuoden päästä voin sanoa, että kannatti, vaikka raskasta onkin. Olin itse myös korkeakoulutettuna ja määräaikaisia tehneenä ollut pitkään kotona kolmen lapsen kanssa joista yhdellä on kolme pitkäaikaissairautta. Sain kuin sainkin töitä muutama kuukausi eron jälkeen ja pari kuukautta töissä oltuani minut vakinaistettiin. Päivät ovat raskaita, mutta elämämme on kuitenkin tasaisempaa ja rauhallisempaa, kun ei ole haukkuvaa miestä. Ja kaikesta olen selvinnyt, kun on ollut pakko. Vaikka missä on minullakin ollut kolmen lapsen kopla mukana. Välillä on huomautettu, että etkö voinut jättää lapsia mihinkään, mutta annettu sitten olla, kun olen todennut, että olen yksin heidän kanssaan ja en todellakaan voinut tulla vain yhden kanssa. Tsemppiä!
Kiitos vastauksestasi. Voi miten tekisi mieli kirjoitella paljon lisää kanssasi. Olen nyt itsekin väsynyt sairastelukierteen vuoksi eikä ole helppoa miettiä yksin asioita. Jonkun kerran olen käynyt yksin perheneuvolassa ja saanut kuulla olevani sitkeä, leijonaemo, mutta ei noin kovin käytännön apua.
Kun mietin eroa, mietin että mies kuitenkin ns "kunnollinen", että luovutanko liian hetkästi ja ajan itseni ja lapseni pahempaan suohon, köyhyysloukkuun (jos en ole töiden suhteen yhtä onnekas kuin sinä ja miten paljon sairastavien lasten kanssa yv:na työssäkäynti edes onnistuu?) ja väsymykseen...sitten taas fakta on se, että minulla on _todella paha olo_ miehen kanssa. Se myös heijastuu lapsiin.
Ap
Ei asiat lastenhoidon ja kasvatuksen suhteen ainakaan eroamalla helpotu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehen kielenkäyttö on kiroilua ja minulle "s..tan ämmä, inise siinä mulle yhtään" ym. Kun suuttuu jostain. Ja se jostain on sitä kun sanon lastenhoidon laiminlyönnistä. Muihin hänen tekemisiinsä en puutu. Ap
Ihan hirveää henkistä väkivaltaa! Vaikka miehesi osaisi käyttäytyä lapsia kohtaan asiallisesti, he näkevät melkoisen miehen mallin, miten huonosti isä kohtelee äitiä. Usko pois, lapsesi ovat tajunneet aikoja sitten, millainen hirviö heidän isänsä on heidän äitiään kohtaan. Teet palveluksen lapsille, jos eroat. Älä viivyttele enää hetkeäkään.
Käy juttelemassa sosiaalitoimessa lasten elatuksesta ja tapaamisoikeuksista. Jos olet muuttamassa pois kotoa lasten kanssa, hae kaupungin vuokra-asuntoa. Käy puhumassa pankissa talovelasta ja arvioikaa pankinjohtajan kanssa, millaiset mahdollisuudet miehellä olisi lunastaa sinut pesästä. Tai jos mies ei pysty ottamaan taloa ja talovelkaa itselleen, talo pitää pistää myyntiin.
Vaadi pesänjakoa avioeron yhteydessä. Hae oikeusaputoimistosta itsellesi oikeusavustaja. Hän osaa neuvoa sinua lakipykälien suhteen ja pitää puoliasi pesänselvityksessä. Koska olet työtön ja varaton, oikeusavustus on sinulle joko ilmainen tai maksaa hyvin vähän.
Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta, pesänjaosta ja pankkiasioista pitää sopia niin, että saat mustaa valkoisella.
Jos et ole vielä työtön työnhakija, ilmoittaudu työvoimatoimistoon ja hae työttömyyskorvausta. Hae Kelalta toimeentulotukea. Saat sitä viimeistään siinä vaiheessa, kun muutat lasten kanssa pois. Todennäköisesti saat myös asumistukea. Sitäkin haetaan Kelalta.
Kelan sivuilla on erilaisia laskureita, joilla voi laskea eri etuuksien suuruuksia, joihin tulot vaikuttavat.
Voimia ja rohkeutta! Lähde ja pian! Pelasta itsesi ja lapsesi moiselta hirvitykseltä.
Kolmen lapsen yksinhuoltajana pärjäät paremmin työttömänä kuin työssäkäyvänä ellei sulla ole todella hyvä palkka. Asunto vaan myyntiin ja muutat vuokralle.