Miehet jotka eivät halua jäädä vanhempainvapailke?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitaan asennemuutosta. Lasten hoitaminen kotona pitää tehdä houkuttelevaksi. Jos tarjoan sinulle työtä, joka on huomattavasti raskaampaa kuin nykyinen työsi ja siitä maksetaankin merkittävästi vähemmän kuin nykyisestä työstäsi, vaihdatko? Todennäköisesti et. Jos naisten käsitys lasten kotona hoitamisesta on, että se on moninverroin raskaampaa kuin mikä tahansa miesten tekemä työ ja että mies pääsee työpaikalleen lepäämään, niin kuulostaako miehestä, joka kenties kokee nykyisen työnsäkin raskaana, houkuttelevalta? No ei taida tuntua. 

Missä ovat kaikki some- ja lehtikirjoitukset, joissa kerrotaan mukavista päivistä lasten kanssa kotona? Kaikista niistä kivoista asioista, joiden vuoksi lapsi on kotona eikä päiväkodissa? Jos joku blogissaan tai vaikka Facebookin seinällään kertoo, miten kiva päivä lasten kanssa on ollut ja mitä kaikkea heidän kanssaan on tehnyt, niin jo vain on lauma naisia lyttäämässä kertojan. Kulissejahan se vaan pitää yllä. Feikki. Ärsyttävä. Lesoilee. En jaksa lukea. Poistin kavereistani. 

Naisten tulisi myös henkisesti vapautua käsityksestä, että he ovat lastenhoidon ja kodinhoidon esimiehiä. Jos haluaa miehen jäävän kotiin lapsia hoitamaan, ei pidä laatia sääntöjä, joiden mukaan lapsia ja kotia on hoidettava. Mies hoitaa omalla tavallaan, nainen omallaan. Vain lapsen terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin asioihin pitää toki puuttua, mutta yksi pullaviipale taaperolle ei todellakaan kuulu niihin. 

Vanhempainvapaata käyttäneet miehet voisivat kertoa muillekin, millaista kotona on ollut ja miten suhde omaan lapseen on tuona aikana kehittynyt. Erityisesti niitä positiivisia juttuja. Olla malliksi muille miehille, jotka kenties ovat vasta saamassa esikoistaan. Myös naiset voisivat vähentää keskustelupalstoille valittamistaan, miten lastenhoito on niin raskasta, yksinäistä ja mitä kaikkea nyt kamalaa lasten kotihoito onkaan. Valittamista ei tietenkään tarvitse kokonaan lopettaa, mutta jos nyt yhtä valitusta kohden kirjoittaisi neljä positiivista juttua kotiäitinä olosta, niin koko tunnelmahan lasten kotihoidon suhteen muuttuisi paljon myönteisemmäksi. Nyt se on vain rankkaa, tylsää ja ikävää.

Oon samaa mieltä tuosta kodinhoidon esimies -hommasta. Niin kauan kun lapsen perushyvinvointi on turvattu ja asiat riittävän käytännöllisesti hoidettu (vanhempi ei esimerkiski näprää puhelintaan koko ajan tai syötä tenavalleen pelkkiä nakkeja, muksulla on säänmukaiset vaatteet joissa ei tarvitse kastua/palella/hikoilla), jokaisen vanhemman pitäisi saada taaplata tyylillään.

Oon kuitenkin vähän eri mieltä siitä, että kotiin jäämistä pitäisi markkinoida miehille kivana ja kevyenä puuhana. Ei ole kyse siitä, onko se kivaa tai mukavaa, vaan siitä, että oman lapsensa hoitoon osallistuminen on asia, joka on vaan tehtävä, vaikka se olisi vähemmän kivaa kuin päivätyö. Lisäksi on edelleen ongelma, että kotona tapahtuvaa työtä ei nähdä, ymmärretä tai arvosteta enkä näe tämän helpottavan sillä, että kotona oloa aletaan tietoisesti ruusunpunata. Sitä paitsi lasten kotihoitaminen on jo nykyisellään musta melko realistisesti esitetty kotiäitien toimesta. Välillä rankkaa ja pää hajoaa, mutta lapset ovat myös rakkaita ja ihania ja tuottavat paljon iloa. Harva kirjoitus/blogi kotonaolosta tuo esiin pelkkiä huonoja puolia. Helppo vauva-aika on ehkä vähän tabu, mutta noin muuten.

En tarkoittanutkaan, että lasten kotihoidosta pitäisi maalata epärealistisen ruusuista kuvaa vaan tuoda esiin niitä hyviä puolia, mitä asiassa on. Olen hoitanut molemmat lapseni 3-vuotiaksi asti ja minusta niissä vuosissa oli paljonkin hyvää. Ei tarvinnut herätä herätyskellon soittoon ja lähteä säässä kuin säässä aamuruuhkaan. Aamutoimet sai hoitaa kaikessa rauhassa. Niiden jälkeen sai katsoa säätä, fiiliksiä ja lasten fiiliksiä, mitä tänään tehtäisiin. Olisko retkipäivä eväineen, pulkkamäkipäivä, mentäisiinkö leikkipuistoon, oltaisiinko vain sisällä askartelemassa, leikkimässä ja lukemassa satuja jne. Ei ollut kalenteria, jossa lukisi klo 8-9 leikkimistä, klo 9-11 pulkkamäki, klo 11-12:00 ruuanlaitto ja lounas, klo 12-13 leikkimistä, klo 13-14 päiväunet, klo 14-14:30 välipala, klo 14:30 -16 leikkipuisto. Itse ainakin nautin, kun kolmeksi vuodeksi sai nakata kalenterit kuuseen ja lapsen neuvola-ajat laittoi vain lapulle ja teipillä jääkaapinoveen. Kiireettömyys oli parasta noissa vuosissa. Nautin myös suuresti siitä, että sain valoisaan vuorokaudenaikaan olla ulkona. Päivänvalossa. Marraskuussakin. Töissä lähtee aamulla töihin ennen auringonnousua ja tulee töistä auringonlaskun jälkeen. Koko päivä menee keinovalossa. Lasten kehittymisen seuraaminen oli myöskin oikein kivaa. Kaikki ne hetket, kun lapsi oppi kävelemään, sanoi ensimmäiset sanansa tai lauseensa jne. Tottakai noissa vuosissa oli raskaampiakin aikoja, kun lapset olivat vatsataudissa tms. Silti koin, että kotona oli rennompaa olla kuin kiireisessä työelämässä, jossa vaatimukset koko ajan vain kiristyvät.

Minun mieheni olisi kyllä osannut ja kyennyt mutta ei halunnut.

Miehellä erittäin hyvä ja mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka. Minulla ei.

Minä taas halusin olla kotona ja hommat hoitui mainiosti ja arki sujui todella hyvin.

Mies on hyvästä urasta huolimatta perhekeskeinen ihminen ja oli paljon lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt lapset ovat jo teinejä.

Ja juurikin miehen työn ansiosta elämme nyt varakasta ja etuoikeutettua elämää.

Onneksi valtio ei holhonnut meitä ja määrännyt kuinka meidän perheessä lapset pitää hoitaa!

Osaamme itse päättää omista asioistamme ja valita itse.

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni olisi kyllä osannut ja kyennyt mutta ei halunnut.

Miehellä erittäin hyvä ja mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka. Minulla ei.

Minä taas halusin olla kotona ja hommat hoitui mainiosti ja arki sujui todella hyvin.

Mies on hyvästä urasta huolimatta perhekeskeinen ihminen ja oli paljon lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt lapset ovat jo teinejä.

Ja juurikin miehen työn ansiosta elämme nyt varakasta ja etuoikeutettua elämää.

Onneksi valtio ei holhonnut meitä ja määrännyt kuinka meidän perheessä lapset pitää hoitaa!

Osaamme itse päättää omista asioistamme ja valita itse.

Anteeksi, mutta oletko hieman yksinkertainen? Ketään ei olla pakottamassa kotiin. Ne perheet, joissa vanhempainvapaat jaetaan molemmille saisivat 6 kk pidempään yhteiskunnan tukia, mutta kukaan, yhtään kukaan ei pakota ketään jäämään kotiin tai menemään töihin. Ei voi olla näin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Minun mieheni olisi kyllä osannut ja kyennyt mutta ei halunnut.

Miehellä erittäin hyvä ja mielenkiintoinen työ ja hyvä palkka. Minulla ei.

Minä taas halusin olla kotona ja hommat hoitui mainiosti ja arki sujui todella hyvin.

Mies on hyvästä urasta huolimatta perhekeskeinen ihminen ja oli paljon lasten kanssa iltaisin ja viikonloppuisin. Nyt lapset ovat jo teinejä.

Ja juurikin miehen työn ansiosta elämme nyt varakasta ja etuoikeutettua elämää.

Onneksi valtio ei holhonnut meitä ja määrännyt kuinka meidän perheessä lapset pitää hoitaa!

Osaamme itse päättää omista asioistamme ja valita itse.

Kuka on muka määräämässä perheiden lastenhoidosta?

Niin ja sitten on isiä jotka jää kotiin hoitamaan lasta mutta muuta ei sitten tehdäkään.

Ei voi siivota, ei voi käydä kaupassa, ei voi tehdä ruokaa, ei voi pestä pyykkiä ym.

Nainen tekee täyden päivän töissä ja tulee kotiin ja aloittaa toisen työn kun ukko häipyy illaksi ja viikonlopuiksi omiin menoihin. Kaikki kotityöt onkin naisen yhä ja yhtään ei jää omaa aikaa. Ja jonkunhan ne lapset on hoidettava iltaisin ja viikonloppuisin. Ja mies ei kykene kun on ollut lapsen/lapsien kanssa päivät. Ja kaikki omat rahat mies käyttää itseensä. Siinä teille tulevaisuus!

Ja kaikki pienet lapsethan asuukin ydinperheissä jossa on kenen kanssa jakaa v.lomat?

Vierailija kirjoitti:

Vähän aikaa sitten oli juuri uutisissa siitä Brasilian äitiyspakkauskokeilusta, minkä yhteydessä valotettiin maan perhe-elämän tilannetta. Siellä valtio siis yrittää panostaa perheiden oloihin kitkeäkseen perheväkivaltaa ja kouluttamattomuutta, ym. Maassa järjestetään myös isyyskursseja tuoreille isille, koska perinteisesti siellä miehet eivät olet ottaneet osaa perheen hoitoon. Minua pisti silmään se että tehdyn tutkimuksen mukaan n 70% brasilialaisista naisista oli sitä mieltä, että lasten hoidon pitäisi olla täysin naisten vastuulla, koska eivät uskoneet  lastensa isän pärjäävän lapsen kanssa yksin edes yhtä päivää! Mielestäni on käsittämätöntä että naiset hankkivat lapsia miehen kanssa, jota pitävät niin pällinä, ettei pysty pitämään omaa jälkeläistään hengissä ja hyvinvoivana edes yhtä päivää. Eihän tässä roolien jakautumisessa ole lopputulos voi olla mikään muu kuin että nainen muuttuu lapsen saatuaan koko perheen äidiksi, ja mies muuttuu vain yhdeksi lapsista, kun nainen joutuu omaksumaan koko kodista ja lapsesta huolehtijan roolin.

Itse en tuollaiselle miehelle synnyttäisi yhtäkään lasta. Kyllä se on niin, että jos haluaa lapsen niin sitten sitä pitää myös hoitaa.

No mutta täytyyhän se kulttuurinen konteksti kuitenkin ottaa huomioon. Brasseissakin sukupuoliroolit on aika perinteiset, joten ei miestä monikaan pidä pällinä jos ei lasta osaa hoitaa, tai naista jos ei osaa vaihtaa auton renkaita.

Kyllähän Suomessakin edelleen kuulee vanhemmilta sukupolvilta ihmettelyä että miten ne koti-isät muka lasten kanssa pärjää. Ja itseasiassa vastaan on tullut sellaisia nuorempiakin naisia, jotka ovat kyllä feministiä ja tasa-arvoa puheissaan, mutta viime kädessä se vallasta ja vastuusta luopuminen kodin ja lasten hoitamisessa tuottaa kuitenkin vaikeuksia.

En oikein tiedä mitä mieltä olen tuosta mahd uudistuksesta. Joo ketään ei pakoteta, mutta kun väliinputoajia kuitenkin on joille tuo malli on epäedullinen, en ehkä pidä kovinkaan hyvänä asiana että näiden lapset joutuu sitten tosi aikaisin päiväkotiin, koska ei kaikilla ole niin hyvätuloista puolisoa. Ihmiset vaan toimii niin jos menee tiukille talous ja pääasiahan pitäisi olla se lapsi eikä näpäytys "mitäs ette kituutellen säästäneet!" "Mitäs teitte lapsia!"

Toisaalta idea jakamisesta on tosi hyvä enkä oikein käsitä miksi kaksi samanpalkkaista sairaanhoitajaa ei esim jaa perhevapaita jo nyt?! Eli kyllä se asenteista lähtee, mutta ärsyttävää jos jotkut joutuu sitten maksamaan siitä kalliisti...

Meillä asia olisi hoidettu vaan niin, että olisin jäänyt palkattomalle, mutta suurimmalla osalla on pienemmät tulot kuin meillä eli heistä olisin vähän huolissani. En kyllä lisääntyisi ihmisen kanssa joka mussuttaisi ettei pärjää/osaa olla lapsista vastuussa... jakaisimme perhevapaat jos en olisi se opiskelija joka tekee etänä hommia koko perhevapaan ajan. Ikävä uudistus tällaisia kohtaan jos mies ei tienaa hyvin kuten meidän hyvässä tilanteessa ja yhteiskunnallehan ratkaisumme on muutenkin edullinen, toisaalta hyvä uudistus tasaisempia pareja kohtaan. Ehkä ratkaisu olisi jokin harkinnanvarainen malli kuitenkin, perhevapaat "joutuisi" jakamaan jos ei ole perusteltua syytä olla jakamatta. Perusteltu syy ei ole mikään "mussu mussu mies ei osaa mä oon kuitenki mamma".

Ällöttää vähän näissä keskusteluissa ettei nähdä mitään sääliä niitä kohtaan jolle uudistus olisi oikeasti huono asia, ehkä vähän itsekästä ajattelua sanoisinko... ei kaikilla ole noin lapsellisia syitä jakamattomuudelle kuin äityleillä. Ystäväperheistä löytyy myös pariskunta jossa mies on suurimman osan kotona opiskelemassa kun hyväpalkkaisempi nainen käy töissä, ei heillekään kovin hyvä uudistus ja MIES on kotona, eikö se olisi hyvä, että he saisivat jatkaa näin?

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikki pienet lapsethan asuukin ydinperheissä jossa on kenen kanssa jakaa v.lomat?

Muistaakseni ehdotuksessa oli maininta, että yksinhuoltaja saa pitää nuo kaikki.

Vierailija kirjoitti:

En oikein tiedä mitä mieltä olen tuosta mahd uudistuksesta. Joo ketään ei pakoteta, mutta kun väliinputoajia kuitenkin on joille tuo malli on epäedullinen, en ehkä pidä kovinkaan hyvänä asiana että näiden lapset joutuu sitten tosi aikaisin päiväkotiin, koska ei kaikilla ole niin hyvätuloista puolisoa. Ihmiset vaan toimii niin jos menee tiukille talous ja pääasiahan pitäisi olla se lapsi eikä näpäytys "mitäs ette kituutellen säästäneet!" "Mitäs teitte lapsia!"

Toisaalta idea jakamisesta on tosi hyvä enkä oikein käsitä miksi kaksi samanpalkkaista sairaanhoitajaa ei esim jaa perhevapaita jo nyt?! Eli kyllä se asenteista lähtee, mutta ärsyttävää jos jotkut joutuu sitten maksamaan siitä kalliisti...

Meillä asia olisi hoidettu vaan niin, että olisin jäänyt palkattomalle, mutta suurimmalla osalla on pienemmät tulot kuin meillä eli heistä olisin vähän huolissani. En kyllä lisääntyisi ihmisen kanssa joka mussuttaisi ettei pärjää/osaa olla lapsista vastuussa... jakaisimme perhevapaat jos en olisi se opiskelija joka tekee etänä hommia koko perhevapaan ajan. Ikävä uudistus tällaisia kohtaan jos mies ei tienaa hyvin kuten meidän hyvässä tilanteessa ja yhteiskunnallehan ratkaisumme on muutenkin edullinen, toisaalta hyvä uudistus tasaisempia pareja kohtaan. Ehkä ratkaisu olisi jokin harkinnanvarainen malli kuitenkin, perhevapaat "joutuisi" jakamaan jos ei ole perusteltua syytä olla jakamatta. Perusteltu syy ei ole mikään "mussu mussu mies ei osaa mä oon kuitenki mamma".

Ällöttää vähän näissä keskusteluissa ettei nähdä mitään sääliä niitä kohtaan jolle uudistus olisi oikeasti huono asia, ehkä vähän itsekästä ajattelua sanoisinko... ei kaikilla ole noin lapsellisia syitä jakamattomuudelle kuin äityleillä. Ystäväperheistä löytyy myös pariskunta jossa mies on suurimman osan kotona opiskelemassa kun hyväpalkkaisempi nainen käy töissä, ei heillekään kovin hyvä uudistus ja MIES on kotona, eikö se olisi hyvä, että he saisivat jatkaa näin?

Minusta taas on jotenkin nurinkurista perusteella vanhempainvapaiden käyttämättä jättämistä perheen tuloeroilla ja valittaa ettei saa täysiä tukia. Ansiosidonnaiset perhevapaat on nimenomaan kehitetty sitä varten, ettei perheen talous kärsi kohtuuttomasti vaikka se parempipalkkainenkin puoliso jää hetkeksi vuorollaan kotiin. Jos ei tätä mahdollisuutta halua käyttää, niin miksi pitää kärttää kuitenkin yhteiskunnalta nimenomaan tähän tarkoitukseen korvamerkittyä tukirahaa? Minusta tämä isyysvapaakeskustelu on joskus vähän samaa tasoa kuin se, jos joku ei halua lähteä opiskelemaan mutta vaatisi silti täysiä opintotukia.

Muutenkin Suomessa on todella ihmeellinen suhtautuminen tukiin. Elämä suunnitellaan joka käänteessä sen mukaan että saadaan kupattua maksimituet, ja kaikki tukia vähentävät elämänvalinnat koetaan "kielletyiksi".

Vierailija kirjoitti:

En oikein tiedä mitä mieltä olen tuosta mahd uudistuksesta. Joo ketään ei pakoteta, mutta kun väliinputoajia kuitenkin on joille tuo malli on epäedullinen, en ehkä pidä kovinkaan hyvänä asiana että näiden lapset joutuu sitten tosi aikaisin päiväkotiin, koska ei kaikilla ole niin hyvätuloista puolisoa. Ihmiset vaan toimii niin jos menee tiukille talous ja pääasiahan pitäisi olla se lapsi eikä näpäytys "mitäs ette kituutellen säästäneet!" "Mitäs teitte lapsia!"

Toisaalta idea jakamisesta on tosi hyvä enkä oikein käsitä miksi kaksi samanpalkkaista sairaanhoitajaa ei esim jaa perhevapaita jo nyt?! Eli kyllä se asenteista lähtee, mutta ärsyttävää jos jotkut joutuu sitten maksamaan siitä kalliisti...

Meillä asia olisi hoidettu vaan niin, että olisin jäänyt palkattomalle, mutta suurimmalla osalla on pienemmät tulot kuin meillä eli heistä olisin vähän huolissani. En kyllä lisääntyisi ihmisen kanssa joka mussuttaisi ettei pärjää/osaa olla lapsista vastuussa... jakaisimme perhevapaat jos en olisi se opiskelija joka tekee etänä hommia koko perhevapaan ajan. Ikävä uudistus tällaisia kohtaan jos mies ei tienaa hyvin kuten meidän hyvässä tilanteessa ja yhteiskunnallehan ratkaisumme on muutenkin edullinen, toisaalta hyvä uudistus tasaisempia pareja kohtaan. Ehkä ratkaisu olisi jokin harkinnanvarainen malli kuitenkin, perhevapaat "joutuisi" jakamaan jos ei ole perusteltua syytä olla jakamatta. Perusteltu syy ei ole mikään "mussu mussu mies ei osaa mä oon kuitenki mamma".

Ällöttää vähän näissä keskusteluissa ettei nähdä mitään sääliä niitä kohtaan jolle uudistus olisi oikeasti huono asia, ehkä vähän itsekästä ajattelua sanoisinko... ei kaikilla ole noin lapsellisia syitä jakamattomuudelle kuin äityleillä. Ystäväperheistä löytyy myös pariskunta jossa mies on suurimman osan kotona opiskelemassa kun hyväpalkkaisempi nainen käy töissä, ei heillekään kovin hyvä uudistus ja MIES on kotona, eikö se olisi hyvä, että he saisivat jatkaa näin?

Näissä ystäväperheissäsi äiti on varmaan kuitenkin ollut kotona väh. 6kk per lapsi? Silloin 6+6+6 malli on heille vain parempi.

Halusin olla kotona kun sain vihdoin viimein vauvan ja oli kotona lähes 4 vuotiaaksi. Ei siitä ainakaan haittaa ollut kummallekaan. Voi niitä aikoja kun ne tahtoisin niin elää uudelleen. 

Itse en myöskään oikein tiedä miten suhtautua tähän malliin. Toisaalta on hyvä että kannustetaan isiä jäämään kotiin mutta toisaalta samalla viedään myös selkeä päätäntävalta perheeltä pois. Tiedän muutamia perheitä missä eletään ns. perinteiseen malliin eli nainen hoitaa lapset ja kodin, mies käy töissä (siis kun lapset ovat olleet alle 3v.).  Ja oikeastaan noin on meilläkin mennyt kahden vanhimman lapsen kohdalla.  Toki mies olisi saanut jäädä kotiin jos olisi halunnut mutta  minun kotiin jäämiseni on ollut jotenkin luontevampaa kummankin mielestä. 

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten on isiä jotka jää kotiin hoitamaan lasta mutta muuta ei sitten tehdäkään.

Ei voi siivota, ei voi käydä kaupassa, ei voi tehdä ruokaa, ei voi pestä pyykkiä ym.

Nainen tekee täyden päivän töissä ja tulee kotiin ja aloittaa toisen työn kun ukko häipyy illaksi ja viikonlopuiksi omiin menoihin. Kaikki kotityöt onkin naisen yhä ja yhtään ei jää omaa aikaa. Ja jonkunhan ne lapset on hoidettava iltaisin ja viikonloppuisin. Ja mies ei kykene kun on ollut lapsen/lapsien kanssa päivät. Ja kaikki omat rahat mies käyttää itseensä. Siinä teille tulevaisuus!

No eihän tuollaisen mulkvistin kanssa kannata lisääntyä mutta jokainenhan valitsee miehensä itse. Meillä mies oli hoitovapaalla vuoden kahden lapsen kanssa ja toimi ihan normaalisti kuten minäkin hoitovapaalla.

Minulla on puolisoani reilusti parempi palkka. Olin vanhempainvapaalla 3kk, jonka jälkeen alkoi rahat loppumaan. Keskustelimme asiasta kuin aikuiset ihmiset, ja totesimme, että on lapsen parhaaksi, että tällä on ruokaa ja katto pään päällä - eli minä lähdin töihin.

6kk hoitovapaan pakottaminen olisi aivan järjetöntä. Kyllä perheiden pitää voida itse päättää sisäisistä asioistaan, ilman valtion holhoamsta. Aivan kuin joku ministeri tietäisi paremmin, miten juuri meidän arkemme pyörii.

Vierailija kirjoitti:

Lukekaa mitä tahansa ketjua aiheesta tällä palstalla, niin kyllä ne ovat palstamammat, jotka haluavat aivan väkisin jäädä kotiin ja tekevät lapset niin, että voivat olla mahdollisimman pitkään kotona. Selityksiä on lukemattomia.

Me eletään varmaan eri todellisuudessa, koska minä en näe tuota asiaa noin, vaan siten, että naiset haluaa, että lapset hoidetaan kotona, koska lapselle halutaan tarjota kiiretöntä rakkaudellista kasvatusta, eikä laitoshoitoa. Se hoitaja voi olla isä tai äiti, mutta useimmiten se on äiti, koska naisen palkka on paljon pienempi kuin miehellä. Ja kuten meillä, mies ei vaan voinut juuri sillä hetkellä jättää alaisiaan ja pitkää projektia kesken. Minun työ jousti enemmän.

Miesten ja naisten erilaiset työt ja palkkaerot ei tule muuttumaan tuolla päätöksellä, vaan lapset vain laitetaan pienempinä hoitoon. Eriarvoistuminen tulee kasvamaan, koska isotuloiset voivat edelleen hoitaa lapsiaan kotona pidempään ja köyhät joutuvat laittamaan lapset laitokseen.