Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä kun Cipralex ei auta ahdistukseen ja masennukseen?
06.03.2017 |
Määrääkö lääkäri helposti jotain Opamoxeja, vai mitä saa pitkäaikaiseen käyttöön, jos ei mistään tule mitään pakkoajatusten ja univajeiden takia? Melatoniinia ehdotti univaikeuksiin lekurissa ja hainkin sitä, mutta nukun silläkin vain noin 3-4 tuntia yössä ja herään kamalaan ahdistuskohtaukseen. Tätä jatkunut jo pari kk. En voi hakea töitä, jos en saa päätäni kuntoon.
Kommentit (23)
Vaihda lääkettä. Vaikka venlafaksiiniin. Ensin pitää saada akuuttitilanne hoidettua lääkkeillä, sitten vasta terapiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lue kirja Tappava psykiatria ja lääkinnän harha. Siitä saat suuntaviivoja siitä, mikä voisi olla sinulle hyvä. Älä usko puoskareihin, vaan tutkittuun tietoon!
Venlafaxin plusvoxra on kuulemma tehokas kombo ellei mikään muu auta.
Vierailija kirjoitti:
Hakeutua terapiaan hoitamaan se alkuperäinen syy pois. Lääkkeet eivät poista sitä syytä, lievittävät ainoastaan oireita.
Mikä alkuperäinen syy? Jotkut ihmiset vain ovat alttiimpia masentumaan vaikka kaikilla mittareilla asiat hyvin ja takana rakkaudentäyteinen lapsuus. Aivojen kemiallinen häiriö
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeutua terapiaan hoitamaan se alkuperäinen syy pois. Lääkkeet eivät poista sitä syytä, lievittävät ainoastaan oireita.
Mikä alkuperäinen syy? Jotkut ihmiset vain ovat alttiimpia masentumaan vaikka kaikilla mittareilla asiat hyvin ja takana rakkaudentäyteinen lapsuus. Aivojen kemiallinen häiriö
Ei ole. Teoria keksittiin vuonna 1955 ja kuopattiin 1980-luvulla. Lue kirja Tappava psykiatria ja lääkinnän harha, niin opit tämänkin asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy xanoreita lääkäriltä, ne auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysy xanoreita lääkäriltä, ne auttaa.
Niitä saa vain yksityiseltä jos sieltäkään enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy xanoreita lääkäriltä, ne auttaa.
Havidol on paras!
Vierailija kirjoitti:
Kemiallinen häiriötila on todettu useissa tutkimuksissa vääristellyksi tiedoksi. Masennuksesta voi nousta itsekin, lujaa sisua ja tahtoa. Olen noussut, yksikään ei tiedä,kuinka onneton olen ollut.
Njaa, kemiallinen häiriötila varmaan on ihan todellisuutta, mutta eihän sekään itsestään synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kemiallinen häiriötila on todettu useissa tutkimuksissa vääristellyksi tiedoksi. Masennuksesta voi nousta itsekin, lujaa sisua ja tahtoa. Olen noussut, yksikään ei tiedä,kuinka onneton olen ollut.
Kognitiivinen psykoterapia on erinomainen, mutta muidenkin läheisten tukea tarvitaan. Lääkkeisiin uskovat elävät kognitiivisessa dissonansissa ja eivät edes halua nähdä tutkimusfaktoja. Sinänsä surkuhupaisaa, koska ainakin psykiatrian koulutukseen pitäisi valikoitua kohtalaisen älykkäitä ihmisiä.
Ei ole kemiallista häiriötilaa. Masennus ei parane masennuksessa rypemisellä. Siitä pääsee eroon,ilman lääkkeitä. Pitää viitsiä itse tehdä muutakin kuin pyöritellä samoja asioita mielessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mee lääkärille uudelleen ja jos se ei auta sua,ni vaihda lääkäriä. Mä ainaki tarttin ton lääkkeen lisäks alussa unilääkkeet ja rauhottavat.
Lääkkeitä puolustaville olisi torstaina ilmainen luento Helsingin yliopistolla https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/kalenteri/suomi.aspx ... kannattaa mennä kuuntelemaan ja tekemään professorista naurunalainen imbesilli! Kaikki mukaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuosia pahasta ahdistuksesta ja pakko -oireisesta häiriöstä , masennuksestakin kärsineenä voin todeta ,ettei YKSIKÄÄN mielialalääke auta pitkällä tähtäimellä yhtään mitään ,vaan ainostaan haitat tulevat , ja jopa jäävät pysyviksi.
Ehkäpä se plasebo -ilmiö siinä alussa tuntuu tulevan ,mutta siihen se sitten jääkin.
Nykyään ahdistuneisuus on miltein kokonaan poissa (paitsi pms oireilun aikana pari päivää)
Ja masennus , kun olen käynyt terapiassa selvittämässä mieltä vaivaavia asioita , otan joka päivä omega3-rasvahappoja (kalaöljy!) 1500-2000 mg ja monivitamiinit ,magnesiumin joka ilta , vahvan d -vit. Ja todella vahvoja maitohappobakt. Valmisteita säännöllisesti.
Kun puhdistaa ruokavalion ,hoitaa suoliston kuntoon ja syö laadukkaita öljyjä, jättää sokerin ja teollisen paskan , niin keho rauhoittuu ja samalla mielikin. Kilpirauhasarvot kannattaa mittauttaa.(Tsh ,t4v ,t 3 v , vasta-aineet).
Mutta nuo lääkitykset jättäisin kyllä ihan viimeiseksi vaihtoehdoksi. Kannattaa varmaan lukea se kirjakin mitä täällä suositeltiin.
Terv. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysy xanoreita lääkäriltä, ne auttaa.
Niitä saa vain yksityiseltä jos sieltäkään enää.
Miksi xanoreita ei saa? Mulle joskus yths psykiatri kirjoitti reseptin (0.5mg) ja uusin sitä silloin tällöin. 30kpl vain kerralla.
Mun psykiatri sanoi ettei itsekkään käyttäisi mielialalääkkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hakeutua terapiaan hoitamaan se alkuperäinen syy pois. Lääkkeet eivät poista sitä syytä, lievittävät ainoastaan oireita.
Mikä alkuperäinen syy? Jotkut ihmiset vain ovat alttiimpia masentumaan vaikka kaikilla mittareilla asiat hyvin ja takana rakkaudentäyteinen lapsuus. Aivojen kemiallinen häiriö
Aivokemia vaikuttaa mutta myös henkilön oma asenne omiin ajatuksiin vaikuttaa puolestaan aivokemiaan. Kannattaa opetella ottamaan etäisyyttä omiin ajatuksiin, se on alussa hyvin vaikeaa jos sitä ei ole koskaan tottunut tekemään mutta vähitellen oppii erottamaan "itsensä" ja "ajatuksensa" kahdeksi ihan erilliseksi asiaksi. Mindfulness-harjoitukset ovat hyvä lisä tähän. Suhde omiin ajatuksiin on erittäin tärkeää, koska ihmisellä on helposti taipumus ruokkia tiedostamattaan esim. ahdistusta ja masennusta erilaisin ajatuskuvioin. Kun oppii erottamaan itsensä omista ajatuksista saa samalla etäisyyttä myös ahdistukseen ja masennukseeen. Tämä vaatii kuitenkin harjoitusta, useita kuukausia vähintäänkin.
Kärsin itse myös pakko-oireisesta häiriöstä ja sitä myötä myös masennuksesta. Ajattelin aluksi, että saisin oireeni ruotuun pelkästään terapialla ja pidin lääkitystä viimeisenä ja lähes mahdottomana vaihtoehtona. Oireet kuitenkin pahenivat niin radikaalisti päivä päivältä, joten myönnyin lääkkeisiin, sillä näin ne viimeisenä mahdollisuutena ja halusin tehdä kaikkeni parantuakseni.
Olen nyt syönyt escitalopramia noin puolisen vuotta ja pakko myöntää, että en kadu päätöstäni ainakaan tällä hetkellä sekuntiakaan. Lääkkeiden ansiosta arkeni on helpottunut huomattavasti ja näen valoa tunnelin päässä. En tiedä onko kyseessä jonkun aikaisemmin mainitsema plasebo-vaikutus, mutta rehellisesti sanottuna se on minulle ihan sama, jos silläkin vaikutuksella olen saanut toivon ja taisteluntahtoni takaisin. Parantumisprosessi on edelleen käynnissä, mutta etenee koko ajan.
Muistathan, että etenkin pakkoajatuksissa ja oireissa lääkkeen tehon saavuttaminen kestää muita mt-ongelmia pidempään ja usein myös lääkkeen annos täytyy nostaa todella korkeaksi. Suosittelen pyytämään lähetettä psykiatrille, sillä terveyskeskus lääkäreillä on todellisuudessa aika suppea tietämys mt-ongelmista.
Älä kuitenkaan luovuta vielä, sillä minullakin kesti vaikutuksen tulemisessa muutama kuukausi ja alussa oireeni vain pahenivat. Suosittelen kyselemään myös toiseen lääkitykseen vaihtamisesta. Ja lääkkeen ohella myös erittäin tärkeää on terapia, suosittelen myös sitä.
Tsemppiä kovasti ap, toivon todella, että saat apua oireisiisi. Olen itsekin tällä hetkellä työkyvytön, joten voin kuvitella mitä käyt läpi.
Muista, että tämä ei ole ikuista ja että oireesi helpottavat vielä jonakin päivänä <3
Onko kellään uusia kokemuksia/ajatuksia cipralexista?
Hakeutua terapiaan hoitamaan se alkuperäinen syy pois. Lääkkeet eivät poista sitä syytä, lievittävät ainoastaan oireita.