Lue keskustelun säännöt.
Luottamuspula
Eteläntyttö
03.03.2017 |
Hei. Vähän ulkopuolisten näkemystä ja kokemusta tarvisin. Tilanne on tämä: Ollaan oltu mieheni kanssa yhdessä 15 vuotta, meillä on pieni lapsi ja oma talo. Suhteen alkuaikoina selvisi, että mieheni viestitteli muiden naisten kanssa aivan liian intiimiin sävyyn. Lupasi lopettaa sen. Saatiin jonkulainen luottamus rakennettua sen jälkeen, vaikka epäilinkin häntä edelleen hieman. Nyt selvisi monen vuoden jälkeen, että hän oli valehdellut minulle menemisistään. En tiedä liittyikö näihin menoihin mitään naisjuttuja. Myönsi vasta, kun löin todisteet eteen. Sanoi, ettei tiedä miksi valehteli, mutta lupasi parantaa tapansa. Nyt on kuitenkin minun puolelta luottamus mennyt täysin, enkä usko, että sitä saa enää takaisin. Hän on ollut tosi varovainen ja kiltti viime aikoina. Yrittää ilmeisesti hyvitellä... Halveksun ja vihaan miestäni, enkä voi unohtaa niitä puheluita ja viestejä, missä hän valehteli minulle. Tätä valehtelua oli jatkunut yli vuoden, mahdollisesti paljon pitempäänkin. Mitään ei varmasti kerro itse minulle, jos ei ole mitään selviä todisteita. Ahdistaa ja suututtaa. Kannattaako lähteä kävelee, vai jäädä kituuttaa tähän? Pitkä teksti, toivottavasti jaksatte lukea 😊
Kommentit (2)
50 v nainen ja näissä nettitreffipalstoilla ollut muutaman vuoden (nyt en enää kun kyllästyin) ja olin vuoden verran mukana seksitreffitsysteemissäkin. Siellä tuntui kuin olisi kätensä lyönyt umpipaskaan - suurin osa miehistä (naisistakin, mutta en nyt niille viestitellyt) oli parisuhteellisia. Iso osa toki oli pariskuntana mukana, jolloin se on minust ok; on yhdessä sovittu avoimiesta suhtesta ja haetaan vaikka kolmatta tai paria mukaan. Mutta yököttävää oli se ukkomiesten määrä ja kiima mikä siellä tuli vastaan: mä en oikien edes pysty uskomaan enää miesten uskollisuuteen (onneksi minulla on 2 upeaa veljeä, joiden avulla olen pitänyt mieskuvani - ne on upeita aviomiehia ja hienoja isiä).
Näiden kokemusten perusteella kyllä väittäisin että teidän ylläolevien kumpienkin puolisot on pettäneet. Itsekin olin niin pirun naivi kun aloittelin noilla nettitreffipalstoilla. Nyt tiedä mm. että joka helvetin kerta kun mies on eri paikkakunnalta, se tarkoittaa vain sitä, että sillä on jo puoliso (ja ehkä lapsia) omalla paikkakunnalla ja siksi etsii vieraalta paikkakunnalta seuraa ja siis seksiseuraa, ei muuta. (Asun yhdessä näistä Suomen isoista kaupungeista; ei pääkaupunkiseutu kuitenkaan.) Yksi hyvä kikka, jonka näin, oli se, että mies soittaa hanakasti aina itse kotiin, joten vaimon ei tarvitse soittaa. Vaimo luulee, että mies on yhä rakastava, kun soittelee usein ja on aina siis aloitteellinen puhelimen suhteen. Mutta tämä vain tarkoittaakin, että mies saa sitten panna muut ajat vapaasti; ei tarvitse pelätä, että vaimo soittaa ja ihmettelee, kun ei vastaa. (Ja naiset varmaan tekee samaa.)
Paska maailma. Siis edes tuolta seksitreffeistä ei löydy sinkkumiehiä. Ukkomiestä en halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, ajattelin vastata. Olen itse mies mutta ollut jollain tavalla vastaavassa tilanteessa kuin sinä. Ja nyt jo pitemmällä. Siis vaimoni oli se jolla oli toinen. Hän jäi kiinni tästä ja lupasi parantaa tapansa ja olla minulle rehellinen. Uskoin ja toivoin muutosta, ennen kaikkea koska lapsemme oli vielä alakoululainen silloin. Vuosien myötä kävi ilmi että hän salaili minulta uudelleen ja uudelleen. Hänen suhteensa oli välillä hiljaisempana mutta koskaan se ei loppunut. Vähintäin tekstarit ja nykyisin whatsup viestit sydämenkuvilla ja hempeilyillä kulkevat edelleen viikottain. Tapaamisiakin aina välillä.
Ja näin on jatkunut jo vähän yli 10 vuotta. Ensimmäisen kerran kiinni jäätyään hän lupasi olla rehellinen. Seuraavilla kerroilla lupaukset on koko ajan vaan tulleet epämääräisemmäksi.
Kannattiko siis jäädä tähän suhteeseen? Tällä kokemuksella sanon että ei olisi kannattanut. Uskoin ja toivoin mutta turhaan. Olen vaan nähnyt hänen liukuvan pikkuhiljaa yhä kauemmaksi. Luottamustani ja minulle annettuja vakuutuksia on hyväksikäytetty koko ajan.
Nyt lapsi on onneksi jo täysi-ikäinen ja muuttamassa kotoa. Itse olen miettinyt tätä suhdetta ja todsennut että mnäiden vuosien jälkeen minulta puuttuu usko ja luottamus siihen että hän voisi olla minulle rehellinen. Suhde varmaan purkautuu tässä lähiaikoina ja lopulta maistraatti saa yhden avioerohakemuksen lisää.
Uskoin ja toivoin turhaan. Yli 10 vuotta meni ja jäljellä on tyhjyys ja puoliso, johon ei pysty luottamaan. Olisi pitänyt lopettaa silloin ajoissa, niin olisi paremmin voinut rakentaa uutta elämää. Nyt on aikaa kulunut ja silti joutuu aloittamaan alusta.