Menettääkö "minä rakastan sinua" merkityksen, jos sitä käyttää liian usein?
Ystäväni ihmetteli minun ja mieheni tapaa sanoa toiselle nämä sanat lähes päivittäin. Itse muisteli entisessä parisuhteessaan sanoneensa maksimissaan kymmenen kertaa. Koki, että lause menettää merkityksen, jos sitä jatkuvasti toistaa.
Itse pidän hyvin luontevana ja on se aina yhtä ihana kuulla, vaikka tietääkin toisen rakastavan. Mitä mieltä?
Kommentit (37)
Ei menetä, kunhan teot todistavat rakkaudentunnustusta. Kerron äidillenikin monta kertaa viikossa rakastavani häntä, eikä mun mielestä ole menettänyt merkitystä.
Ihan mielenkiinnosta: miksi te jatkuvasti sitä hokevat teette niin?
Minulla on sellainen ongelma, että suomeksi "rakastan sua" kuulostaa mielestäni kauhean tönköltä ja se on siksi varattu vain erityisen tunteelliseen mielentilaan. Vaikkapa "tykkään susta" on helpompi lausua.
Kun toinen on laittanut ruokaa kotona oman pitkän ja raskaan työpäivän jälkeen, kerron rakastavani. Kun lähden aamulla aikaisin töihin, kerron rakastavani. Riidan jälkeen kerron rakastavani. Naurun jälkeen kerron rakastavani. Sängyssä makoillessa, tulevaisuutta suunnitellen, kerron rakastavani. Kuunnellessani toisen sydämen sykettä, kerron rakastavani. Kiukuttelun jälkeen kerron rakastavani. Arkisissa asioissa kerron rakastavani. Me suomalaiset käytämme tätä lausetta liian vähän..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta: miksi te jatkuvasti sitä hokevat teette niin?
En tiedä mikä määritellään "jatkuvaksi hokemiseksi", mutta olen avoin tunteistani ja rakkaudestani. Mulle tulee hyvä mieli kun saan ilmaista ne ja vastavuoroisesti on ihana kuulla sama myös toiselta. Se muistuttaa, ettei toinen ole vain itsestäänselvyys, asia mukana arjessa. Vaan paljon enemmän.
Samaa voisin kysyä teiltä, jotka ette kerro rakastavanne. Miksi?
ap
Sanon aina kun tuntuu siltä. Haluan että olen sanonut sen, koska ei koskaan tiedä jos toisen menettää. Vaikka tietäisin että hän tietää että rakastan häntä, tuntuu se paremmalta kun olen verbaalisestikin sanonut.
Ainoastaan,jos ei tarkoita sitä mitä hokee!
Kyllä sillä enemmän painoarvoa on, jos (arjessa tehtyjen rakkaudellisten tekojen lisäksi) lausetta käyttää vain harvoin.
Minulla on läheisiä, joille "minä rakastan sinua" on huomattavan vaikeaa sanoa, enkä itsekään viljele rakkaudentunnustuksia, ja muistan yksityiskohtaisesti ne tilanteet, joissa nämä henkilöt ovat sen sanoneet. Ne ovat jotenkin pysähtyneitä hetkiä, merkittäviä. Tämä liittyy kai siihen, että jos on tunnustuksen harvinaisuudesta päätellyt, että asian sanominen on vaikeaa, niin sitten kun toinen sanoo sen, tietää, että hän todella pitänyt asian kertomista tärkeänä, koska on "ylittänyt riman".
Mutta kuten tästä ketjustakin huomaa, kokemus taitaa olla yksilöllinen.
Kyllä menettää. Minä kerron sitten, jos tilanne muuttuu.
Jos sillä lauseella on se merkitys ja luottaa että toinen sitä tarkoittaa, niin ei se lakkaa tarkoittamasta vähemmän.
Minun amerikkalainen isäni kertoi rakastavansa minua varmaan joka päivä. Ei menettänyt merkitystään, koska tarkoitti sitä joka kerta.
Jos rakastaa, niin silloin myös sanoo sen.
Vastaan myös ettei menetä jos toisesta näkee että se tarkoittaa sitä mitä sanoo. Jos olisin parisuhteessa varmaan tykkäisin sanoa sitä usein.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkä rakastamisen hokeminen ei tarkoita mitään. Teot puhuvat puolestaan.
Näin minäkin ajattelen.
olen itse ollut suhteessa , joss atoinen sanoi usein "minä rakastan sinua" , mutta mikään muu sana tai teko ei tukenut tuota hokemaa. Lopulta lauseen sanominen alkoi loukkaamaan.
Jos myös sanojen lisäksi osoittaa teoillaan, että rakastaa, asia on varmasti toinen. Mulle tuli ianakin vahvasti fiilis, ettei ex minua rakastanut. Oikeasti. Hän vain hoki sitä, kuin mantraa joka ei merkinnyt kenellekään yhtään mitään.
Ei sitä voi käyttää liian usein, kunhan myös tarkoittaa sitä. Tekojen pitää toki olla linjassa puheen kanssa. Pelkillä teoilla ei kuitenkaan samaa sanomaa voi nähdäkseni välittää.
Ei se mielestäni mitenkään vähennä mitään vaikka sitä usein sanoo. Kyllä sen tunnistaa jos se on vaan semmonen jenkki tyylinen love you. Meillä kyllä sanotaan usein.
Aamu alkaa "huomenta rakas!" Ja päivä loppuu siihen että pussataan hyvät yöt ja sanotaan toisillemme että rakastetaan. Päivän mittaan tulee sanottua jos tulee. Ainakin kun toinen lähtee töihin niin sitten sanotaan että rakastan sua ja suudellaan. Joskus toinen tekee jotain niin ihanaa ja suloista että ei voi muuta sanoa kuin että "mä niin rakastan sua!"
En tajua mitä pahaa siinä on kertoa mitä tuntee toista kohtaan. Tietenkin osoitetaan tunteita myös teoilla, mutta on se ihanaa kuulla joka päivä kuinka toinen rakastaa, ja kertoa omat tunteet toiselle. Ei se ole mikään velvollisuus, joskus sanotaan ne rakastamiset vain nukkumaan mentäessä, joskus monta kertaa.
Nyt kun yhteisiä vuosia on enemmän ne sanat merkitsee vaan enemnän. Niissä on enemmän rakkautta. Näin meillä mennyt jo monta vuotta.
Mutta erilaisia tapoja on niin monta kuin on pariskuntia.
Koemme että rakastaminen ei ole jotain arjesta poikkeavaa, vaan rakastamme toisiamme arjessa, arkisina, joka päivä.
18