Tiedätkö sinä, mitä on äärimmäinen väsymys?

Tiedän. T kilpirauhaspotilas

Tiedän. T masentunut. Ei vaan vittu uni vie väsymystä pois ollenkaan ja hereillä olo ottaa päähän kun ei silmii sais pidettyy auki. Paitsi sit tottakai yöllä iteksee kun on hereillä niin sit väsyttää sairaasti mutta nukahtaminen ei vaan onnistu. Raskasta!

Kyllä. Välillä tuntuu siltä, että suvun ihmissuhdedraama vie hengen. Ei ole oikein että yksi rillutellen ja kaikki muut ovat masentuneita hänen vuokseen ja tappelevat keskenään kuinka rilluttelijaa pitäisi auttaa oikein. Olen itse sanonut suivaantuneena ettemme voi puuttua mitenkään aikuisen rilluttelijan touhuihin. Aivan suotta murehdimme vaikka hän joisi ja sekoisili itsensä hengiltä.

Vauvavuoden väsymys oli tällaista. Kun heräsi aamulla oksetti, pyörrytti ja päätä särki. Henkisesti ahdisti, väsymys sai aikaan mielen synkentymisen, tulevaisuus näytti mustalta ja päivän kivoistakaan tapahtumista (vierailut ym.) ei saanut mielihyvää. En tiedä ajoiko unevaje masennukseen vai tuliko masennus muuten vaan. Mutta heti kun vauva 1-vuotiaana alkoi nukkumaan yönsä niin että heräsi vain kerran pari yöllä, elämä alkoi tuntua taas elämisen arvoiselta ja pahoinvointi ym. fyysiset oireet poistuivat.

Tiedän oikein hyvin mitä on jatkuvasta kiusaamisesta aiheutuva väsymys. Terveisiä akille! Ja kiitos että saan olla oksennussankkosi, kun ei sinussa ole miestä käsitellä ongelmiasi muulla tavalla. :)

Tiedän. PBC ja maksansiirron saanut.

Kyllä tiedän. Fyysinen ja henkinen rasitus työpaikalla, ihmissuhdeongelmat, diagnosoimaton vakava sairaus. Elämässäni on yksi vuosi, josta en muista mitään. Oli pakko irtisanoutua, koska harkitsin vakavasti itsemurhaa. En vain jaksanut tehdä sitä. Kun jäin kotiin, nukuin puoli vuotta. Ensin vain nukuin, sitten söin ja nukuin. Sitten aloin sentään jotenkin huolehtia itsestäni. 

Vuorotöissä aamuöisin.  Vanhemmiten tekee pahaa kun on väsynyt.

Liian rankka fyysinen siivoustyö, jota oli pakko vähentää että jaksaa. Työpäivän jälkeinen päivä menee maatessa ja jalkasäryissä.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. T kilpirauhaspotilas

Millaista tuo väsymys käytännössä on?

Aivotulehduksessa minulla oli n. 10 minuutin välein kouristuksia, jotka veivät ihan piippuun. Kesti nelisen viikkoa ennen kuin kouristukset saatiin hallintaan. En muista ajasta juuri mitään muuta kuin äitini itkuiset silmät yrittäessään rauhoitella minua.

Yhdessä vaiheessa en jaksanut muuta kuin töitä, nukkumista ja komediaa. Olo oli kuin olisin liittynyt muukalaislegioonaan.

Nyt asiat on paremmin ja toivon kaikille jaksamista.

Tiedän. Olen maksullisessa koulussa opiskelemassa ja me teemme niska limassa töitä (tietenkin ilman palkkaa). Luulin että kouluun menemällä saisi edes hetken hengähtää, mutta tämä on paljon pahempaa kuin se kun joskus tein 12 tuntista päivää siivoojana. Olen niin henkisesti kuin fyysisestikin rikki ja väsynyt. Asiakkaita on laitettu hirveä määrä ja hetken taukoa ei kerkeä pitämään. Tunnen opiskelevani orjalaitoksessa.

Kun ensin valvoo yhden yön ja sitten kahtena-kolmena yönä nukut 2-3 tuntia niin tiedät miltä väsymys tuntuu. Joskus valvon kaksikin yötä peräkkäin. Uni ei vain tule vaikka väsyttää aivan saatanasti. On näihin ongelmiin ollut lääkkeetkin. Meni vain niin vaikeaksi se reseptin uusiminen että pitäkööt lääkkeensä.

Ketopriiniä ja mirtzoja saisi muttei niillä tee mitään. Melatoniini auttaa minimaallisesti ja sitä 3 x 3mg iltaisin.

Tiedän. Sitä on ollut monta vuotta ja se on yhtä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Aivotulehduksessa minulla oli n. 10 minuutin välein kouristuksia, jotka veivät ihan piippuun. Kesti nelisen viikkoa ennen kuin kouristukset saatiin hallintaan. En muista ajasta juuri mitään muuta kuin äitini itkuiset silmät yrittäessään rauhoitella minua.

Olen pahoillani sairastumisestasi.

ohis

Vierailija kirjoitti:

Tiedän. T kilpirauhaspotilas

Samoin. Ennen lääkitystä nukuin varmaan 16-18 h päivässä. Nykyöänkin on väsymyskausia. Töissä käyn autossa nukkumassa tovin lounastauolla jne.

Tiedän.

Olin vuosia koko ajan sairaana ennen syöpädiagnoosia, aivoaneurysmaleikkaus, syöpädiagnoosi, allogeeninen eli hematologin mukaan vaikein kantasolusiirto ja voimat vienyt anemia. 

Jouduin imuroimaan huoneen tai puoli huonetta kerrallaan kotona ja lepäsin työn jälkeen puoli tuntia sängyllä. 

Se on sitä kun istuu palaverissa ja miettii tahmaisilla aivoillaan, että soittaisivatko nuo ambulanssin jos menisin tohon pöydän alle nukkumaan. Tai päiväunelmoi siitä, että vietäisiin mielisairaalaan eristykseen ja siellä saisi vaan nukkua koko loppuelämänsä jossain huoneessa yksinään ja rauhassa. Ainoa mikä pitää käynnissä on sokeri. Ainoa rauhan hetki on humala ja silloinkin vain se nousu.

Tiedän. Vauvan ekat 3 kk. Harvinaisen paha koliikki. Minulla tuore keisarinleikkausarpi, verenpaine korkealla ja hemoglobiini hyvin alhaalla. 

Vauvakirja kertoi, että koliikkivauva "saattaa huutaa illalla pari tuntia". Meillä meni päinvastoin. Illalla vauva saattoi hiljentyä ehkä tunniksi tai kahdeksi huutamasta, muuten karjui viidentoista minuutin välein yötäpäivää ne ekat 3 kk.

En eläessäni ole ollut niin hirveän väsynyt.