Lue keskustelun säännöt.
Keski-ikäiset naiset valittavat että ei ole kavereta
28.02.2017 |
Mistäköhän johtuu? Pelkästään tätä palstaa lukemalla selviää vastaus siihen, miksi niitä kavereita ei perheellisillä, keski-ikäisillä naisilla ole. Nytkin on meneillään mökkikeskustelu, jossa aloittaja valittaa sitä että on niin kamalan raskasta kun ystäväpariskunta haluaisi kesällä tulla heidän mökillensä. Toinen mamma oli ihan paskana siitä, että he olivat vastaavasti saaneet itse kutsun ystäväpariskunnan mökille. Hirvittävän negatiivista keskustelua siitä kuinka raskasta/ärsyttävää on viettää aikaa omien ystävien kanssa. Monet naiset eivät jaksa tavata ystäviä tai käydä kylässä, koska se perhe-elämä on nyt vain niin hirvittävän raskasta. Sitten nämä mammat takertuvat omiin miehiinsä kuin takiainen, ja ihmettelevät miksi ystävät ympäriltä kaikkoavat. Suurin syy on teissä itsessänne: ette jaksa pitää yatävyyssuhteita yllä, jolloin kukaan ei yksinkertaisesti jaksa olla teidän kanssa.
Pikku hiljaa ketään ei kiinnosta teidän perheen asiat ja huomaatkin, että kohta ainoa ystäväsi on oma miehesi. Nyt joku varmaan tulee ruikuttamaan, etä oma mies riittää. Oletteko koskaan ajatelleet, kuinka raskasta se on miehellenne, kun hän ei koskaan saa olla omissa oloissaan. Pahimmassa tapauksesa nämä keski-ikäset naiset sitten suuttuvat siitä, jos mies joskus haluaa lähteä kaljalle omien kavereidensa kanssa. Joko ängetään mukaan tai aletaan pitää mykkäkoulua. Kaikki tämä vain siksi, että nainen ei itse jaksa pitää omia ihmissuhteitansa yllä eli naisella itsellään ei ole ketään muuta kenen kanssa viettää aikaa.
Kommentit (13)
Juuri näin se on.
Kovin on mieltä ylentävää kuulla aina siitä "ruuhkavuosien kiireisestä elämästä", ja kun joskus erehtyy ehdottamaan vaikkapa kahville menoa tai tyttöjen iltaa, niin siitähän se silmien pyörittely alkaa.
"Voi olis tosi ihana, mutta mä en nyt ehdi, ja meillä on oikeestaan nyt miehen kaa sellainen sopimus, että kaikki se vähä vapaa-aika mitä meillä on, niin se vietetään ihan perheen kesken lässylässylässy..."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miljoonas ketju siitä miten paskoja NAISET on. Mee nyt ittees, ap!
Se, että naiset uupuu perhe-elämän alle, on naisten vika. Se, että miehet syrjäytyy, on sekin naisten vika. Niinkö!?
En oo kuullut mitään keski-ikäisten naisten yksinäisyys valitusta. Missä sitä on?
Miehiltä kyllä, niiltä sinkuilta.
Vierailija kirjoitti:
Kaverittomuudesta kärsivät ovat enimmäkseen varmaan eronneita naisia, joiden koko elämä on muuttunut eron myötä. Kuten minun.
Juuri sen takia kannattaa säilyttää välit ystäviin, vaikka on naimisissa. Ei kai elämä ole joko - tai, aviomies tai ystävät?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiku nyt mä tajusin, tää oli kompa. Vaihdapa lukiessa mies ja nainen toisinpäin.
Tapaisin kavereita mielelläni, jos todellakin tapaisin kavereita enkä aina koko heidän perhettään tai lapsiaan myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole aloituksen kohderyhmää siinä mielessä, ettei mulla ole miestä (enää) ja lapsetkin jo omillaan.
Olen kyllä lähes kaveriton keski-ikäinen. Mutta ei mulla ole ollut oikein milloinkaan kavereita saati ystäviä. Suurelta osin johtuu omasta luonteesta, joka on melko introvertti ja paremmin itsekseen viihtyvä kuin seurassa, joka ei kiinnosta. Suurin osa ihmisistä, jotka voisivat -edes teoreettisesti- olla kavereitani, on todella tylsiä ja epäkiinnostavia.
Uutta miestä en ole ottanut, kun tarpeeksi kiinnostavaa ei vain löydy. Muunlaisia saa karistella liepeiltään. Naiset eivät juuri seuraani tuppaudu, eikä siinä mitään.
Joku tutkimuskin oli, että naisilla on sosiaalisia suhteita enemmän ja nimenomaan miesten ystävä on se vaimo.
Kyllä mä voisin käydä esim opiskeluaikojen ystävän kanssa kaffella tms kerran pari vuodessa... mutku se ei lähde mihinkään ilman miestään ja sitten koko aika meneekin sen miehen työasioiden kuuntelemiseen.
Toisekseen, olen erakkoluonne, myönnän kyllä että työn ja perheen lisäksi haluan ja jaksan viettää aikaani vain ja ainoastaan itsekseni.
On mulla pari muutakin ystävää, samanlaisia kuin minä: heille riittää muutama viesti silloin tällöin ja harvakseltaan nähdään oluella. Kaikin puolin rentouttavaa eikä yhtään kuluttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tapaisin kavereita mielelläni, jos todellakin tapaisin kavereita enkä aina koko heidän perhettään tai lapsiaan myös.
No meillä se on niin että vaimo aina sanoo että mennään koko perhe (kun vaimon kaveri on pyytänyt hänet kylään). Mun pitää sitten lähteä autonkuljettajaksi ja lastenvahdiksi mukaan.
Sitten kun sanon että voisin mennä "Pekan" kanssa kaljalle niin ehdotetaan että eikös se olisi ennemmin mukava nähdä koko perheen/perheiden kesken?
Tapaisin mielelläni kavereita, jos olisi kavereita, joita tavata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se perhe-elämä varmaan onkin monille raskasta, en sitä kiistä, mutta kyllä nuo perheelliset vain aika usein tippuvat pois ystäväpiiristä, kun koskaan ei ole aikaa tavata, tai jos on, toisella ei ole oikein mitään annettavaa. Toisille vanhemmille taas ei ole ongelma järjestää aikaa ja huomiota ystävilleen, koska ystävyys on heille oikeasti tärkeä arvo.
Miten tahansa, sitä saa mitä tilaa.
Kaverittomuudesta kärsivät ovat enimmäkseen varmaan eronneita naisia, joiden koko elämä on muuttunut eron myötä. Kuten minun.