Olenko "normaali" nuori kun mua ei enää kiinnosta kylillä hengailu, polttaminen/juominen eikä kapinoiminen kauheasti innosta?
Kuuntelen mieluummin musiikkia, katson leffoja ja mielenkiintoisia dokumentteja ja vietän aikaa hoitokoirani kanssa. Mietin vain olenko jotenkin "viallinen".
Kommentit (39)
Kyllä sullekin varmaan tekis hyvää jos olis kavereita, säälittää aina lukea näitä aloituksia. Onko sulla mitään sisältöä elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet? Onko sinulla edes ystäviä, joiden kanssa voisit iltoja ja viikonloppuja viettää vai oletko yksinäinen ja nyt mietit, että oletko normaali kun sinua ei ryyppääminen ja rällääminen kiinnosta?
Sanoisin, että kaikille on ihan sama oletko normaali vai et, valitettavasti ketään ei kiinnosta. Jos itse olet tyytyväinen, niin se riittää. Sinun ei tarvitse hakea mistään hyväksyntää tekemisillesi. Opettele siis aikuisuutta niin, ettet kysele muilta.
Täytän muutaman kuukauden päästä 15. Mulla on oikeastaan vain netti- ja koulukavereita, koska mun on vaikeaa ystävystyä kenenkään kanssa ja pidän muutenkin yksinolosta, koska saan miettiä kaikenlaista rauhassa. Olen tavallaan tyytyväinen tähän ja tavallaan en.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oletko "normaali" vai viallinen, mutta fiksu ainakin taidat olla! Ne arvot! Toivottavasti menestyt ja saat elää pitkän ja onnellisen elämän.
Fiksuudesta en oikein tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Olet ihan ok. Hyvä pohtia tuota nyt koska moni aikuinen ihminen elää elämäänsä "kuten pitää elää" ja "näinhän muutkin" eivätkä he todellisuudessa tunne itseään eivätkä sitä, mitä haluaisivat tehdä. Vältyt monelta murheelta kun mietit nyt nuorena ja opit tuntemaan itsesi :)
Ehkä.
Vierailija kirjoitti:
Olet normaali. Juomisen yms. voi kokea aikuisena. Jos haluaa.
Olen jo kokeillut juomista. Oikeastaan siitä tuli ihan kiva olo.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sullekin varmaan tekis hyvää jos olis kavereita, säälittää aina lukea näitä aloituksia. Onko sulla mitään sisältöä elämässä?
Onhan mulla kavereita. En vain kehtaa pyytää niitä minnekkään. Elämässäni ei oikein ole kauheasti sisältöä. Sekin jo varmaan kertoo paljon, kun roikun täällä. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oletko "normaali" vai viallinen, mutta fiksu ainakin taidat olla! Ne arvot! Toivottavasti menestyt ja saat elää pitkän ja onnellisen elämän.
En nyt sanoisi, että yksinäisyys on fiksuutta. Ystävien kanssa uteliaasti maailman tutustuminen tuo varmasti elämään enemmän kuin yksin värjöttely leffoja katsomalla. Sitä paitsi ainakin me harrastimme nuorena ystävieni kanssa muutakin kuin ryyppäämistä. Ystäväni kanssa mm. matkustelimme kesätyörahoilla aika paljon Euroopassa.
Netti- ja koulukaverit. Nauttii yksinolosta. Parempi ainakin näin, kuin ryypätä ja rillua, mistä oli alun perin kyse. Tuolla iällä ehtii matkustella ja tehdä vielä vaikka mitä, just lapsen kengistä pääsemässä. Me kun ollaan kaikki niin erilaisia. Yksi on syvällinen ja mietiskelevä ja toinen elää kuin viimeistä päivää. Loput siltä väliltä.
T. Vetis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet? Onko sinulla edes ystäviä, joiden kanssa voisit iltoja ja viikonloppuja viettää vai oletko yksinäinen ja nyt mietit, että oletko normaali kun sinua ei ryyppääminen ja rällääminen kiinnosta?
Sanoisin, että kaikille on ihan sama oletko normaali vai et, valitettavasti ketään ei kiinnosta. Jos itse olet tyytyväinen, niin se riittää. Sinun ei tarvitse hakea mistään hyväksyntää tekemisillesi. Opettele siis aikuisuutta niin, ettet kysele muilta.
Täytän muutaman kuukauden päästä 15. Mulla on oikeastaan vain netti- ja koulukavereita, koska mun on vaikeaa ystävystyä kenenkään kanssa ja pidän muutenkin yksinolosta, koska saan miettiä kaikenlaista rauhassa. Olen tavallaan tyytyväinen tähän ja tavallaan en.
Äh, olet noin nuori! Vanhin lapseni täyttää kohta 16 vuotta, keskimmäinen 14, ja eivät he ole ikinä missään kylillä hengailleet. Tottakai he joskus käyvät kavereidensa kanssa vaikka leffassa ja syömässä, mutta ovat kotona hyvissä ajoin. Heidän ystävänsä ovat samanlaisia ja viihtyvät perheidensä kanssa kotosalla hyvin. Meillä teinit eivät myöskään paljoa kapinoi, vaan ovat hyvin mukavia ja keskustelukykyisiä nuoria. Näin on hyvä kaikille nyt ja nyt elämä menee näin, parin vuoden päästä ehkä toisin.
T. Vetis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sullekin varmaan tekis hyvää jos olis kavereita, säälittää aina lukea näitä aloituksia. Onko sulla mitään sisältöä elämässä?
Onhan mulla kavereita. En vain kehtaa pyytää niitä minnekkään. Elämässäni ei oikein ole kauheasti sisältöä. Sekin jo varmaan kertoo paljon, kun roikun täällä. :D
Minkälaista sisältöä elämääsi sitten haluaisit?
Vaikka minä nuorena rälläsin ja matkustelin ystäväni/ystävieni kanssa, niin enhän minä nyt aina menossa ollut. Silloin minäkin istuin huoneessani ja katsoin telkkaria, lueskelin jne. talviset illat ja niitä aikoja myös mietin ihan tyytyväisenä. Ei ollut pakko mennä minnekään, vaan sai lukea vaikka kirjan illassa. Ehdit vielä maailmaan kunhan et hautaudu kokonaan kotiisi. Keväällä ja kesällä on tietenkin mukavampi pyytää kavereitakin vaikka kanssasi jonnekin kivaan paikkaan, käydä syömässä jossain, istua iltaa ilta-auringossa jossakin kalliolla ja ottaa rennosti.
Kyllä päihteet, seksi ja muut alkaa kiinnostamaan parin vuoden päästä.
Jos edes seksi kiinnostaa, olet normaali :)
Vierailija kirjoitti:
T. Vetis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet? Onko sinulla edes ystäviä, joiden kanssa voisit iltoja ja viikonloppuja viettää vai oletko yksinäinen ja nyt mietit, että oletko normaali kun sinua ei ryyppääminen ja rällääminen kiinnosta?
Sanoisin, että kaikille on ihan sama oletko normaali vai et, valitettavasti ketään ei kiinnosta. Jos itse olet tyytyväinen, niin se riittää. Sinun ei tarvitse hakea mistään hyväksyntää tekemisillesi. Opettele siis aikuisuutta niin, ettet kysele muilta.
Täytän muutaman kuukauden päästä 15. Mulla on oikeastaan vain netti- ja koulukavereita, koska mun on vaikeaa ystävystyä kenenkään kanssa ja pidän muutenkin yksinolosta, koska saan miettiä kaikenlaista rauhassa. Olen tavallaan tyytyväinen tähän ja tavallaan en.
Äh, olet noin nuori! Vanhin lapseni täyttää kohta 16 vuotta, keskimmäinen 14, ja eivät he ole ikinä missään kylillä hengailleet. Tottakai he joskus käyvät kavereidensa kanssa vaikka leffassa ja syömässä, mutta ovat kotona hyvissä ajoin. Heidän ystävänsä ovat samanlaisia ja viihtyvät perheidensä kanssa kotosalla hyvin. Meillä teinit eivät myöskään paljoa kapinoi, vaan ovat hyvin mukavia ja keskustelukykyisiä nuoria. Näin on hyvä kaikille nyt ja nyt elämä menee näin, parin vuoden päästä ehkä toisin.
Ehkä mua kiinnostaisi elää "täysillä", jos mulla olisi parempi itsetunto ja en olisi näin alakuloinen. Ja olen suurimman osan ajasta huoneessani, joten olen syrjäytynyt jo veljistäni. En enää edes puhu niille ollenkaan, koska se tuntuisi niin vieraalta. Harkitsen omaa koiraa, koska niiden kanssa voi tehdä melkein mitä tahansa ja ovat muutenkin hyvää seuraa.
Vierailija kirjoitti:
T. Vetis kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sullekin varmaan tekis hyvää jos olis kavereita, säälittää aina lukea näitä aloituksia. Onko sulla mitään sisältöä elämässä?
Onhan mulla kavereita. En vain kehtaa pyytää niitä minnekkään. Elämässäni ei oikein ole kauheasti sisältöä. Sekin jo varmaan kertoo paljon, kun roikun täällä. :D
Minkälaista sisältöä elämääsi sitten haluaisit?
Vaikka minä nuorena rälläsin ja matkustelin ystäväni/ystävieni kanssa, niin enhän minä nyt aina menossa ollut. Silloin minäkin istuin huoneessani ja katsoin telkkaria, lueskelin jne. talviset illat ja niitä aikoja myös mietin ihan tyytyväisenä. Ei ollut pakko mennä minnekään, vaan sai lukea vaikka kirjan illassa. Ehdit vielä maailmaan kunhan et hautaudu kokonaan kotiisi. Keväällä ja kesällä on tietenkin mukavampi pyytää kavereitakin vaikka kanssasi jonnekin kivaan paikkaan, käydä syömässä jossain, istua iltaa ilta-auringossa jossakin kalliolla ja ottaa rennosti.
Haluaisin elämääni hyvän ystävän.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä päihteet, seksi ja muut alkaa kiinnostamaan parin vuoden päästä.
Otsikossa luki "ei enää". Seksi kiinnostaa välillä.
Vierailija kirjoitti:
Jos edes seksi kiinnostaa, olet normaali :)
:)
Meillä teinit viettää aikaa paljon kotona viikonloppuisin. Toisinaan on kaveritkin. kattovat leffoja, juttelevat, kuuntelevat musaa, pelaavat ja lautapelaavat. Eilen ne meni piilosta - kyllä 14 - 16 vuotiaat. Myös laskivat mäkeä eka.
Musta tuntuu, että ne kylillä/ostareilla notkujat ovat nykyään vähemmistöä. Tai mitä olen nähnyt, ei niitä niin paljon ole. Nuorten ryyppääminenkin on viime vuosina vähentynyt ja hyvä niin.
Suurin osa nuorista ei polta (sehän vähentyy koko ajan) ja suurin osa ei juokaan, kaipa sinä sen koulukavereistakin huomaat?
Se että pitäisi hengailla kaupungilla tai polttaa ja juoda, ei liity mitenkään siihen että onko kavereita tai ystäviä. Eikä varsinkaan mikään turha kapinoiminen kuulu nuoruuteen, jos ei ole mitään syytä kapinoida, niin miksi sitä pitäisi tehdä?
Mun tytär esimerkiksi ei ole koskaan juurikaan kaupungilla hengaillut, kavereiden kanssa on toki ollut, mutta yleensä jonkun kotona tai jossain harrastuksessa, tytär on jo 22v ja opiskelee ulkomailla, ja on asunut monessa maassa, muutti kotoa 5-6 vuotta sitten, hänellä on ranskalainen poikaystävä jonka kanssa asuu nyt yhdessä. Koskaan tyttäreni ei juo alkoholia, eikä ole koskaan polttanut, eikä mitään kapinoinut aikoinaan, koska ei ollut mitään syytä, minä luotin häneen ja hän sai olla ja kulkea kuten halusi, kuten minä nuoruudessani.
Ei nuoruuden mitenkään kuulu olla vaikeaa ja kauheaa rellestämistä mitä saa sitten vanhempana hävetä, kyllä sitä voi elää ihan normaalia elämää nuorenakin.
Ei. Olet aivan normaali, tervejärkinen ja älykäs ihminen, ainakin noiden harrastustesi perusteella.
Elät aivan oikealla tavalla.
Sillä ei siinä rälläämisessä, röökäämisessä ja alkoholin vetämisessä päätä täyteen mitään kovin älykästä ja järkevää ole. Niissä ei ole mitään hohtoa. Eikä niistä mitään elämäänsä saa.
Ei elämyksiä, eikä niistä opi mitään.
Joskus aikuisuuteen liitetään sellaisia mielikuvia, jotka eivät paikkaansa.
Tämä on sääli. Sillä monen ihmisen elämä on mennyt juuri näiden valheellisesti luotujen mielikuvien takia ihan pilalle ja väärään suuntaan.
Osalla taas voi olla taustalla lapsuudessa ja nuoruudessa koetut perhe-elämän asiat.
Joissa vanhemmat ovat saattaneet rajoittaa, tai ylikontrolloida omia lapsiaan.
Joten jos ei ole saanut kapinoida, niin se tapahtuu sitten myöhemmin.
Yleensä lähes jokaisella tulee vaihe, että tekee mieli kokeilla vähän kaikenlaista.
Mutta jos sitä halua ei tule, ei ole missään nimessä epänormaali.
Päinvastoin, silloin on järkevimmästä päästä järkevin.
Kaikkea ei ole terveellistäkään kokeilla, eikä ottaa.
En nyt sanoisi, että yksinäisyys on fiksuutta. Ystävien kanssa uteliaasti maailman tutustuminen tuo varmasti elämään enemmän kuin yksin värjöttely leffoja katsomalla. Sitä paitsi ainakin me harrastimme nuorena ystävieni kanssa muutakin kuin ryyppäämistä. Ystäväni kanssa mm. matkustelimme kesätyörahoilla aika paljon Euroopassa.