Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1 vuotias ei vieläkään nuku, voimat alkaa loppua.
25.02.2017 |
Olen nyt viikon nukkunut siten, että ensin 2h unta, sitten ylhäällä 2h ja taas 3h unta jona aikana pari lyhyttä herätystä. Nukun yössä 5-7h siten että tässä välissä valvon ainakin sen tunnin pari. Eikä ne kaksi osaa mitä saan nukuttua ole yhtäjaksoista unta. Aloitin työt ja mies käy myös töissä, aletaan olla molemmat aivan poikki. Lapsi lopetti nukkumisen 3kk iässä (sitä ennen nukkui ns. täysiä öitä 4-5h putkeen, imetys ja toiset 4-5h putkeen unta).
Muisti pätkii, pinna on lyhyt, ei puhettakaan että jaksaisin nähdä ystäviäni tai tehdä mitään kivaa, kun nykyään on haastavaa selvitä edes kotitöistä. Olen aina ollut siisti ihminen ja kotini ei enää tunnu omalta. Töistä on vaikea selviytyä kun pää on ikään kuin usvassa, on vaikea hahmottaa asioita kun väsymys on niin hallitseva. Terveyskin on alkanut reistailla, huimaa, hampaita ja lihaksia särkee, leuat ovat jännittyneet, päähän sattuu ja sydän hakkaa. Päivät ovat lähinnä selviytymistä toiseen. Parisuhde on tämän kaiken vuoksi myös todella kovilla.
Lapseni on aurinkoinen ja ihana, mikä tekee tästä kaikesta hieman helpompaa, mutta lapsi ei ole millään tapaa itsenäinen. Ei ole koskaan edes leikkimatolla viihtynyt vaan aina pitäisi saada olla äidin kanssa. En voi laittaa ruokaa tai pyykkejä, kun lapsi pitäisi olla koko ajan sylissä. Sama toistuu öisin, ei osaa nukahtaa yksin ja itkee aina herätessään kun ei tiedä mitä tehdä. Yösyömiset meillä loppui jo kuukausia sitten, lapsi on hyvä syömään muutenkin eli ei ole yöllä nälkäinen. Meillä on selkeät päivärytmit, on leikkiä, syliä ja ulkoilua. Nukkuu pääsääntöisesti vain yhdet päiväunet (jos on herännyt viideltä niin saattaa aamulla ottaa extraunet).
Olen puhunut neuvolan kanssa, perhetyöntekijän kanssa, ystävieni kanssa, miehen kanssa.... Eikä tilanne puhumalla ole muuttunut miksikään. Olen aivan voimaton ja henkilökohtainen painajainen olisi tulla uudelleen raskaaksi, odotan että saan putket poikki, en kestäisi että kuviossa olisi toinenkin lapsi.
Onko muut olleet samassa tilanteessa? Miten tämän väsymyksen kanssa selviää? 10kk unettomuutta takana..
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Ollaan kokeiltu että mies hoitaa yöt, testattiin pari viikkoa eikä mitään vaikutusta.
Lapsi ei osaa rauhoittua pelkästään sillä että hänen vierelleen menee, täytyy silitellä (pyllystä tai rintakehästä).
Suosittelen tota pistäytymisunikoulua, jonka joku selosti. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, päättäväisyyttä ja ehkä korvatulpat. Meette huoneekseen, silitätte pyllystä, lapsi rauhoittuu muttei vielä nukahda. Meette pois, lapsi huutaa pää punaisena, ootatte minuutin, sama alusta. Tämä kertaa 150. Hyvässä lykyssä vähemmän. Jossain vaiheessa lapsi sinne nukahtaa, mä lupaan. Voi mennä kaksi tuntia, mutta sit menee. Seuraava ilta on helpompi. Mäkin olen tän joutunut toteuttamaan. Suosittelen lämpimästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kestänyt tuota samaa 2 vuotta. Toivotan siis tsemppiä ja jaksamista! Mutten osaa neuvoa, paitsi päivät ovat muuttuneet helpommiksi.
Meillä auttoi: lapsi omaan huoneeseen, kun huutaa mennään huoneeseen lapsi syliin, kun rauhottuu lapsi sänkyyn ja ulos huoneesta, jos huutaa taas huoneeseen lapsi syliin kun rauhoittuu lapsi sänkyyn ja ulos huoneesta jne. joka kerta hetken pidempi reagointiaika. Koko aikana ei puhuta mitään.
Me kokeillaan nyt ensi yöstä alkaen tuota pistäytymisunikoulua, sitoudutaan siihen pariksi viikoksi ja katsotaan mitä tapahtuu. Tuun huomenna kertomaan miten ensimmäinen yö meni tällä taktiikalla!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
eihän tuo nyt ihan normaalilta kuulosta. Montako tuntia vuorokaudesta lapsi nukkuu? Onko ikinä levollista, rauhallista unta? Onko fyysiset sairauden (allergiat, refluksi) poissuljettu? Onko hampaita tulossa, auttaisiko pieni annos kipulääkettä illalla?
Suosittelen, että nukutatte vain yhdet päiväunet. Sitten luotte tutut iltarutiinit, jotka toistuvat aina samanlaisina. iltapala, kylpy, iltasatu, nukkumaan. Tutti ja yömaito pois, juotavaksi vettä jos janottaa. Ylös ei yöllä esim (23-05) nousta ja valoja ei laiteta päälle, jos lapsi herää ottakaa vaikka väliinne parisänkyyn ettei pelkää yksin. Mahdollisuuksien mukaan isovanhemmille yökylään että saatte nukkua, tai sitten vanhemmat viikonloppuna vuorotellen omenahotelliin/ystäville yöksi. Kukaan ei pärjää ilman nukkumista, mutta sama koskee lastannekin - ehjä uni on hänenkin kannaltaan tärkeätä.
Voimia, tiedän kokemuksena että väsyneenä on vaikea tehdä päätöksiä. Nyt vaan päätätte selvittää tämän asian, ensin mahd fyysistet ongelmat ja sitten käytännön järjestelyt. Tarvittaessa vaikka neuvolan unikoulu. Luokaa selkeät rutiinit, soutamisella ja huopaamisella saa lapsen sekaisin. Ennustettavuus on tärkeätä.
Selkeät rutiinit on (pieniä muutoksia ollaan kokeiltu öihin, esim. siirretty sänkyä, mutta yhtä vaihetta ollaan kokeiltu aina useampi kuukausi ennen kuin ollaan todettu että ei auta), syödään ja kylvetään aina samaan aikaan jne. Voin käsi sydämellä sanoa että ollaan kokeiltu aivan kaikki mahdollinen, aivan kaikki siis mitä näihin ehdotetaan (esim. säännöllinen päivärytmi). Neuvolasta ei saada apua, ainoa mitä on jäljellä on sairaalaunikoulu mitä ei olla kokeiltu.
Meillä nukutaan vain yhdet päiväunet, poikkeuksena tosiaan aamu-unet jos on kauhea yö takana ja viideltä noustu ylös.
Allergioita ei ole tutkittu koska lapsi ei kuulemma näytä sille että olisi allergiaa. Olen jokaisessa neuvolassa ottanut asian puheeksi eikä mitään.
Lapsi nukkuu yleensä alkuyöstä sen 2h putkeen (ehkä yhdellä tai kahdella herätyksellä, joskus jopa yhtäjaksoisesti), loppuyöstä 3h putkeen useilla herätyksillä. Päiväunet nukkuu useimmiten ilman herätyksiä (1,5h).
Kiitos tsempistä <3
Olisiko teille taloudellisesti mahdollista käydä yksityisellä lääkärissä? Meillä huonounisuuden taustalta paljastui refluksitauti, joka aiheutti lapselle kipua makuuasennossa. Puhuin uniongelmista neuvolassa, mutta siellä todettiin että se vaan kuuluu asiaan. refluksia oli vaikea todeta, koska oli ns. silent muoto johon ei liity oksentelua. Yksityisellä saatiin diagnoosi ja lääke (nexium). Unet paranivat muutama päivä lääkkeen aloittamisen jälkeen kuin itsestään, lapsi oli tuolloin 1,5v ja siihen saakka unet olivat olleet pisimmillään 2h ja lyhimmillään 15min pätkissä. Lapsi ei myöskään osannut rauhoittua itse, tietenkään koska tunsi kipua, en vain ymmärtänyt sitä silloin. Nyt lapsi on 4v ja nukkuu hyvin yöt läpi ilman lääkettäkin.
Itse valvoin vielä puoli vuotta lasta pidempään, tuntui että olin jatkuvasta valvomisesta niin ylikierroksilla etten enää osannut nukkua vaikka siihen oli tilaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjimmiltaan kyse on vanhasta rutiinista pois oppimisesta ja uuden opettelemisesta tilalle. Jos vanhaan rutiiniin sisältyy silittelyä ja tassuttelua liian pitkään (eli siihen asti että lapsi nukahtaa ja vielä vähän päälle, eikä pelkästään siihen asti että levoton lapsi rauhoittuu), niin joudutte tukemaan lasta uuden rauhoittumisen tavan oppimisessa.
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaan kyse on vanhasta rutiinista pois oppimisesta ja uuden opettelemisesta tilalle. Jos vanhaan rutiiniin sisältyy silittelyä ja tassuttelua liian pitkään (eli siihen asti että lapsi nukahtaa ja vielä vähän päälle, eikä pelkästään siihen asti että levoton lapsi rauhoittuu), niin joudutte tukemaan lasta uuden rauhoittumisen tavan oppimisessa.
Niin ja minäkin suosittelisin tuon refluksiasian selvittämistä. Kohtuullisen pienellä vaivalla voidaan rajata se pois tai testata. Lapsellakin on tarve saada nukkua katkeamattomia yöunia, sillä suurin osa kehityksestä tapahtuu pitkän yöunen aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ota lapsen sänky onasi viereen. Älä ala yöllä silittelemään, nukuttelemaan, juttelemaan tms. Jos itkee, sanot, että ei hätää ja kosketat lasta. Sitten lopetat.
En ole ikinä ymmärtänyt lastensa nukuttajia. Eli ollaan siinä lapsrn kyljessä kunnes tämä nukahtaa ja tehdään jos jonkinlaisia kommervenkkejä. Meillä on kaksi aivan eri tempperamenttista lasta opetettu nukahtamaan itse. Ei ole huudatettu tms., mutta johdonmukaisesti opetettu nukahtamaan itsekseen. Itkiessä on menty luo, silitetty tms. Jajätetty taas nukahtamaan. Ovat nukkuneet hyvin aina, joskin tietysti päivän tapahtumat vaikuttavat lapsen öihin, kuten aikyisenkin. Nyt ovat teinejä.
Lapsen pinnasänky on vieressä. Ei auta pelkkä "ei hätää" ja kosketus. Et varmaan siksi ymmärrä, koska kaikilla ei ole noin helppoa kuin sinulla. Meillä ei ole koskaan riittänyt se että laitetaan nukkumaan itsekseen, huutaa pää punaisena ja hikisenä niin pitkään että nukutetaan. Itkiessä mennään luokse ja silitellään, sillä rauhoittuu, mutta jos koittaa poistua heti rauhoittumisen jälkeen niin huuto alkaa taas.
Juuri tämän vuoksi alan katkeroitua, ihmiset keillä on helppouniset lapset eivät käsitä, mitä tämä pohjaton väsymys on. Tietysti jättäisin lapseni vain nukkumaan ja menisin itsekin nukkumaan, jos se olisi mahdollista. En kai nyt huvikseni ole ajanut itseäni kuilun partaalle tämän valvomisen kanssa.
Olet ihan itse opettanut lapsen tarvitsemaan silittelyä nukahtaakseen.
Lapsi ei ole sitä valinnut.
Olisit voinut opettaa nukahtamaan itsekseenkin.
Tai yöllä herätessä ottaa viereen ja nukkua itse.Kyllä ollaan ihan perhepedissäkin nukuttu ilman että ois vaikuttanut tilanteeseen millään tavalla. Olen sen kertonut nyt useamman kerran mutta selkeästi vedät mieluummin johtopäätöksiä kuin luet ketjua.
Miten opetan lapsen nukahtamaan itsekseen?
Et koskaan totuta että nukahtaminen vaatii silittelyä. Se on opetettu
Nyt lakkaat silittelemästä. Poisippiminen on aina vaikeampaa
Lapsi ei ole tätä tapaa itse oppinut. Sinä olet sen opettanut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ota viereen nukkumaan. Kokeile edes.
Me nukuttiin perhepedissä aika pitkään, mutta sitten se meni vain siihen että lapsi tonki silmämunia ja nenäreikiä, läiski ja höpötti. Saattoi siis olla tuntejakin vaikkei antanut mitään huomiota. Paremmin nukkuu omassa sängyssään (vaikka sielläkin todella huonosti). Ollaan kokeiltu että sänky on omassa huoneessa tai meidän vieressä (tällä hetkellä pinnis on kiinni mun puolella sänkyä). Kerran lapsi myös tippui sängystä kun olin niin väsynyt etten herännyt mönkimiseen.
Voi kuulostaapa tutulta! Meilläkin loppui perhepeti tuohon samaan silmien kaiveluun, nenänreikien tökkimiseen ja naamaan läpsyttämiseen:D
Se tassutusunikoulu auttoi meillä tuohon kukkumiseen! Ja oppi myös nukahtamaan itsekseen, MUTTA lapsi EI saa nukahtaa tassutukseen missään nimessä, koska silloinhan lapsi nukutetaan! Eli tassuttaa siihen asti, että rauhoittuu ja sitten pois. Ja aina pikkuhiljaa pidentää sitä väliä milloin menee rauhoittelemaan. Tsemppiä!:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se tassutusunikoulu auttoi meillä tuohon kukkumiseen! Ja oppi myös nukahtamaan itsekseen, MUTTA lapsi EI saa nukahtaa tassutukseen missään nimessä, koska silloinhan lapsi nukutetaan! Eli tassuttaa siihen asti, että rauhoittuu ja sitten pois. Ja aina pikkuhiljaa pidentää sitä väliä milloin menee rauhoittelemaan. Tsemppiä!:)
Kiitos tsempistä
Jännityksellä odotan tulevaa yötä!
Tämä ei varmasti helpota sinun väsymystäsi, mutta täältä pesee vertaistukea: meillä on kolme pientä lasta enkä ole nukkunut yhtään ehjää yötä 5 vuoteen. Mies löytyy myös, mutta olen äärettömän huonouninen ja vaikka mies hoitaisi lapset yöllä herään itkuun joka tapauksessa. Mutta, tämäkin kausi loppuu aikanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko teillä mitään laulua, johon lapsi rauhottuu? Hyräile sitä omasta petistä silloin jos pinnasängyssä protestoidaan. Meillä tämä auttoi katkounivaiheen yli. Ja ihan pikku piristykseksi seuraava. Olin niin ehdollistunut hyräilemään "Emme me pienet koiranpennut"-biisiä yöllisiin äänimerkkeihin, että erään kerran heräsin ihan kunnolla epävireiseen hyräilyyni, jonka aiheuttaja olikin sillä kertaa miehen auvoinen kuorsaus.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä mitään laulua, johon lapsi rauhottuu? Hyräile sitä omasta petistä silloin jos pinnasängyssä protestoidaan. Meillä tämä auttoi katkounivaiheen yli. Ja ihan pikku piristykseksi seuraava. Olin niin ehdollistunut hyräilemään "Emme me pienet koiranpennut"-biisiä yöllisiin äänimerkkeihin, että erään kerran heräsin ihan kunnolla epävireiseen hyräilyyni, jonka aiheuttaja olikin sillä kertaa miehen auvoinen kuorsaus.
On meillä, mutta sekään ei yksistään auta. Sama kuin tassuttelussa, hyräily kun loppuu niin lapsi nousee.
Viime yö meni kohtuullisesti pistäytymisunikoulu huomioiden. Lapsen luona tarvitsi käydä neljä kertaa kunnes hän nukahti itse. 19-7 välillä heräsi kuusi kertaa ja jokaisella kerralla piti pistäytyä 2-4 kertaa kunnes nukahti uudelleen. Ei siis kovin paha!
Nyt päiväunille mentäessä on täytynyt jo pistäytyä kuusi kertaa eikä lapsi nuku vieläkään. Mutta treeniä treeniä, katsotaan josko tämä tuottaisi tuloksia! Kauhean kurjaa kun toinen niiskuttaa omassa sängyssään.
Voisitko koittaa nukuttaa pää hieman koholla vaikka työntämällä pinniksen patjan alle tyynyn? Millainen lapsi on päivisin, energinen ja iloinen vai väsynyt ja kiukkuinen tai takertuva? Miten syö?
Vierailija kirjoitti:
eihän tuo nyt ihan normaalilta kuulosta. Montako tuntia vuorokaudesta lapsi nukkuu? Onko ikinä levollista, rauhallista unta? Onko fyysiset sairauden (allergiat, refluksi) poissuljettu? Onko hampaita tulossa, auttaisiko pieni annos kipulääkettä illalla?
Suosittelen, että nukutatte vain yhdet päiväunet. Sitten luotte tutut iltarutiinit, jotka toistuvat aina samanlaisina. iltapala, kylpy, iltasatu, nukkumaan. Tutti ja yömaito pois, juotavaksi vettä jos janottaa. Ylös ei yöllä esim (23-05) nousta ja valoja ei laiteta päälle, jos lapsi herää ottakaa vaikka väliinne parisänkyyn ettei pelkää yksin. Mahdollisuuksien mukaan isovanhemmille yökylään että saatte nukkua, tai sitten vanhemmat viikonloppuna vuorotellen omenahotelliin/ystäville yöksi. Kukaan ei pärjää ilman nukkumista, mutta sama koskee lastannekin - ehjä uni on hänenkin kannaltaan tärkeätä.
Voimia, tiedän kokemuksena että väsyneenä on vaikea tehdä päätöksiä. Nyt vaan päätätte selvittää tämän asian, ensin mahd fyysistet ongelmat ja sitten käytännön järjestelyt. Tarvittaessa vaikka neuvolan unikoulu. Luokaa selkeät rutiinit, soutamisella ja huopaamisella saa lapsen sekaisin. Ennustettavuus on tärkeätä.
Kiitokset ❤
Vierailija kirjoitti:
Viime yö meni kohtuullisesti pistäytymisunikoulu huomioiden. Lapsen luona tarvitsi käydä neljä kertaa kunnes hän nukahti itse. 19-7 välillä heräsi kuusi kertaa ja jokaisella kerralla piti pistäytyä 2-4 kertaa kunnes nukahti uudelleen. Ei siis kovin paha!
Nyt päiväunille mentäessä on täytynyt jo pistäytyä kuusi kertaa eikä lapsi nuku vieläkään. Mutta treeniä treeniä, katsotaan josko tämä tuottaisi tuloksia! Kauhean kurjaa kun toinen niiskuttaa omassa sängyssään.
Hyvä että meni noinkin kivasti, ja ihan loistavaa, että on nukahtanut itse! Onhan sitä itkua kurja kuunnella, mutta pidät vaan mielessä, ettei se itke hätää vaan ketutusta kun ei saa enää yhtä loistavaa palvelua kuin ennen. Sitä sen sorttista itkua saa kuunnella tulevaisuudessa vielä paljon...
Onko lapsi nyt menossa päiväunille siis? Onko varmasti väsynyt jo..?
Alue: Aihe vapaa
Vielä 32 jatkaa, en siis tarkoita että tuo meillä toiminut unikoulumalli on kaikille autuaaksitekevä. Suosittelen siis lämpimästi ottamaan yhteyttä ensi- ja turvakotiin jotta saat teille sopivimmat ohjeet ja tukea unikouluun.