Avioero ja seitinohut epäröinti

Jätät sen sian ihan kuten suunnittelutkin.

Muutos pelottaa aina

Better the devil we know.

Olet menossa kohti tuntematonta

Tottakai epäröinti kuuluu asiaan. Vähän kuin laskuvsrjohyppääjä, joka vielä tarkistaa laskuvarjonsa. Haluat olla varma että teit oikein, se on vain inhimillistä.

En kuitenkaan usko, että noin pitkän liiton ja pitkän harkinnan jälkeen sinulla on oikeasti mitään epäröitävää. Oletan että pelkäät muutosta ja hyppyä tuntemattomaan, joku sinussa haluaisi pitää kiinni tutusta. On myös valtavan pelottavaa ottaa vastuu kokonaan ja pitää päänsä.

Tunnustele mielessäsi ajatusta, että vanhenisittekin yhdessä. Millaisia olette, mitä teette, miltä sinusta tuntuu olla hänen kanssaan loppuelämä?

Jos olisit ajatuksesta helpottunut, ja sinusta tuntuisi hyvältä, ei pitäisikään erota. Mutta melkein luulen, että sinut valtaa sama ahdistus, minkä vuoksi olet eroamassakin. Jos näin on, eron tapahduttua tulet tuntemaan vapautusta ja helpotusta. Tottakai myöhemmin syyllisyyttä, mutta se kuuluu asiaan kun tietää satuttaneensa toista. Se ei tarkoita että olisi pitänyt jäädä yhteen.

Minäkin epäröin eron kynnyksellä. Jatkoin kuitenkin. Nykyään kun joudun olemaan tekemisissä exän kanssa, se sama kuristava ahdistus valtaa minut joka kerta, ja tiedän että päätös oli ehdottomasti oikea.