Lue keskustelun säännöt.
Mikä on sielukumppani? Millainen se on?
Kommentit (48)
Minä en ehkä usko sielunvaellukseen, että tänne syntyisimme uudestaan, mutta voiko silti olla sielunkumppania?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin helposti kuvitella että riidat ois aikamoiset kun kaksi samankaltaista sielultaan räyhää keskenään, varsinkin jos on tulisieluja molemmat. Mut saattais olla kyllä peiton allakin aika tulista menoa. Huhh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri kuten kirjoittaja 7 kirjoitti. Jo ensitapaamisella tulee tunne, että olen tuntenut tämän ihmisen jo kauan, lähes koko elämäni. Hänen kanssaan kaikki on mutkatonta, vaikka elämät olisivat olleet hyvinkin erilaisia.
Millaisia tunnekokemuksia sinulla on ollut sielunkumppaniisi?
Vastaan sulle illalla, nyt pitää valmistautua lähtemään töihin :)
Sielunkumppani jakaa sitä itseään edestä ja takaa, lähinnä lounasaikaan, lähinnä Kuusitiellä. Joskus laivassa tai hotellissa jos hänen oma 'puolisonsa' on nakitettu lastenhoitoon.
Vierailija kirjoitti:
[quuote=Vierailija]Juuri kuten kirjoittaja 7 kirjoitti. Jo ensitapaamisella tulee tunne, että olen tuntenut tämän ihmisen jo kauan, lähes koko elämäni. Hänen kanssaan kaikki on mutkatonta, vaikka elämät olisivat olleet hyvinkin erilaisia.
Millaisia tunnekokemuksia sinulla on ollut sielunkumppaniisi?
En ollut tuo jolta kysyit, mutta vastaan minäkin. Kun tapasimme, hän sanoi heti haluavansa olla kanssani, minä epäröin, koska olin juuri eronnut. Kun vietimme aikaa yhdessä, yhä vahvempana tuli ennenkokematon helppouden ja ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisen tunne. Varaukseton rakastaminen, ja mustasukkaisuuden puute. Oli kuin olisimme tunteneet aina, ehkä monta kertaa. Kuin kaikelle minussa olisi löytynyt selitys. Kuin olisin tullut ehjäksi. Tämä ei ollut sellaista kuin elokuvissa, vaan sellaista yhteyttä, jota olin lapsesta saakka kaivannut, enkä koskaan kohdannut. Lopetimme lopulta seurustelun yhteisestä sopimuksesta, koska käytännön tasolla se kävi mahdottomaksi. Vaikka en ennen ole ajatellut uudelleensyntymistä, tunne oli niin vahva että olemme kohdanneet ennenkin, ehkä monta kertaa, ettemme voineet olla ajattelematta, että tämä tuskin oli viimeinen kerta. Ehkä jossain elämässä voimme olla yhdessäkin.
Hän on yksi lempeimpiä ja avarakatseisimpia ihmisiä jonka olen koskaan tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on kokemus, että olisin tavannut mieheni aikaisemmin, vaikka en jälleensyntymiin ole koskaan uskonut. Meilläkin on äärimmäisen hyvä olla yhdessä. tuntuu, että olen levossa hänen kanssaan. tunnen itseni hyväksytyksi. Myös kun tapasimme, oli se veret pysäyttävä kokemus.
Emme silti aina ymmärrä toisiamme ja ajattelemme asioista eri tavalla. Menneisyytemme on erilainen, enkä katso, että tässä valossa voimme edes kokonaan ymmärtää toisiamme.
Onko tämä nyt sielunkumppanuutta vai ei... vierastan sitä sanaa niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hörhöjen kielessä sillä on oma merkityksensä, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on samat ajatukset, sama kokemustausta, samanlainen sisäinen maailma.
Eli kyseessä on fiktio.
Ei itse asiassa ole. Mä olin aikalailla epäileväinen kaikkien sielunkumppanien suhteen, erityisesti kun ex-mieheni oli aivan eri planeetalta ja silloin oletin sellaisten miesten olevan oikeastaan normi.
Mutta eron jälkeen ja monen monituisen sammakon jälkeen, löysin tuon sielunkumppanin. Meillä on samankaltaisia juttuja lapsuudessa, molemmat ollaan yh-äidin kasvattamia aikana jolloin avioero oli oikeasti kauhistus. Meillä on samankaltainen huumorintaju, empaattisuus ja elämänasenne. Lisäksi arvot on samanlaiset; ensin lapset sitten itse.
Mua häiritsi ex-miehessäni hänen asenteensa siitä, että ensin hän ja vasta sitten lapset. Tuo päti joka ainoassa paikassa, ruokapöydästä alkaen. Mut on opetettu siihen että lapset syö ensin vatsansa täyteen jne. Mun exäni hotki täysin muita ajattelematta niin kauan kun hänestä siltä tuntui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hörhöjen kielessä sillä on oma merkityksensä, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on samat ajatukset, sama kokemustausta, samanlainen sisäinen maailma.
Eli kyseessä on fiktio.
Ei itse asiassa ole. Mä olin aikalailla epäileväinen kaikkien sielunkumppanien suhteen, erityisesti kun ex-mieheni oli aivan eri planeetalta ja silloin oletin sellaisten miesten olevan oikeastaan normi.
Mutta eron jälkeen ja monen monituisen sammakon jälkeen, löysin tuon sielunkumppanin. Meillä on samankaltaisia juttuja lapsuudessa, molemmat ollaan yh-äidin kasvattamia aikana jolloin avioero oli oikeasti kauhistus. Meillä on samankaltainen huumorintaju, empaattisuus ja elämänasenne. Lisäksi arvot on samanlaiset; ensin lapset sitten itse.
Mua häiritsi ex-miehessäni hänen asenteensa siitä, että ensin hän ja vasta sitten lapset. Tuo päti joka ainoassa paikassa, ruokapöydästä alkaen. Mut on opetettu siihen että lapset syö ensin vatsansa täyteen jne. Mun exäni hotki täysin muita ajattelematta niin kauan kun hänestä siltä tuntui.
Eli sinä määrität sielunkumppanuuden olevan samanlainen lapsuus ja samat arvot?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hörhöjen kielessä sillä on oma merkityksensä, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on samat ajatukset, sama kokemustausta, samanlainen sisäinen maailma.
Eli kyseessä on fiktio.
No, hörhöt uskoo faktaansa. Psykoanalyyttisesti ajateltuna sielunkumppani muistuttaa jostain hyvästä lapsuuden kokemuksesta, niin varhaisesta ettei voi muistaa, ja siksi tuntuu tutulta.
Minä uskon jonkinlaiseen sielunkumppanuuteen enkä ole hörhö. Olen kristillisessä uskossa. En kuitenkaan usko Hollywood-tyyppiseen sielunkumppanuuteen.
Uskon kyllä siihen menneisyyteen palautuvaan ilmiöön, jota kuvasit kommentissasi (boldaamani lause), mutta en usko sen olevan ainoa.
Uskon tavallaan lisäksi toiseen sielunkumppanuuteen, sellaiseen, joka suuntautuu tulevaisuuteen. Siinä ihmisellä on tarve, jonka sielunkumppani pystyy täyttämään. Tämä sielunkumppanuus voi toteutua pelkästään naisen ja miehen välillä, muttei välttämättä ole sellainen yhteenliittymä, johon sisältyy seksuaalinen ulottuvuus.
Sana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hörhöjen kielessä sillä on oma merkityksensä, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on samat ajatukset, sama kokemustausta, samanlainen sisäinen maailma.
Eli kyseessä on fiktio.
No, hörhöt uskoo faktaansa. Psykoanalyyttisesti ajateltuna sielunkumppani muistuttaa jostain hyvästä lapsuuden kokemuksesta, niin varhaisesta ettei voi muistaa, ja siksi tuntuu tutulta.
Minä uskon jonkinlaiseen sielunkumppanuuteen enkä ole hörhö. Olen kristillisessä uskossa. En kuitenkaan usko Hollywood-tyyppiseen sielunkumppanuuteen.
Uskon kyllä siihen menneisyyteen palautuvaan ilmiöön, jota kuvasit kommentissasi (boldaamani lause), mutta en usko sen olevan ainoa.
Uskon tavallaan lisäksi toiseen sielunkumppanuuteen, sellaiseen, joka suuntautuu tulevaisuuteen. Siinä ihmisellä on tarve, jonka sielunkumppani pystyy täyttämään. Tämä sielunkumppanuus voi toteutua pelkästään naisen ja miehen välillä, muttei välttämättä ole sellainen yhteenliittymä, johon sisältyy seksuaalinen ulottuvuus.
Mielestäni kuvaat rakastumista, et sielunkumppanuutta. Sielunkumppanuus ei mielestäni liity konkreettiseen samanlaisuuteen, eikä yhteisen tulevaisuuden toiveisiin. Sielunkumppanin kanssa ollaan yhtä nyt, ajattomasti ja vailla rationaalista syytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppani on kuulemma hyvin hyvin harvoin rakastettu. Se voi olla vanhus tai lapsikin. Hörhöopin mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sana kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hörhöjen kielessä sillä on oma merkityksensä, mutta arkikielessä sillä tarkoitetaan ihmistä, jolla on samat ajatukset, sama kokemustausta, samanlainen sisäinen maailma.
Eli kyseessä on fiktio.
No, hörhöt uskoo faktaansa. Psykoanalyyttisesti ajateltuna sielunkumppani muistuttaa jostain hyvästä lapsuuden kokemuksesta, niin varhaisesta ettei voi muistaa, ja siksi tuntuu tutulta.
Minä uskon jonkinlaiseen sielunkumppanuuteen enkä ole hörhö. Olen kristillisessä uskossa. En kuitenkaan usko Hollywood-tyyppiseen sielunkumppanuuteen.
Uskon kyllä siihen menneisyyteen palautuvaan ilmiöön, jota kuvasit kommentissasi (boldaamani lause), mutta en usko sen olevan ainoa.
Uskon tavallaan lisäksi toiseen sielunkumppanuuteen, sellaiseen, joka suuntautuu tulevaisuuteen. Siinä ihmisellä on tarve, jonka sielunkumppani pystyy täyttämään. Tämä sielunkumppanuus voi toteutua pelkästään naisen ja miehen välillä, muttei välttämättä ole sellainen yhteenliittymä, johon sisältyy seksuaalinen ulottuvuus.
Mielestäni kuvaat rakastumista, et sielunkumppanuutta. Sielunkumppanuus ei mielestäni liity konkreettiseen samanlaisuuteen, eikä yhteisen tulevaisuuden toiveisiin. Sielunkumppanin kanssa ollaan yhtä nyt, ajattomasti ja vailla rationaalista syytä.
Kuvaamani sielunkumppanuus liittyy nimenomaan erilaisuuteen, "toisiaan täydentävyyteen", jota erilainen ja toisiaan täydentävä ruumiillinen erilaisuus heijastaa, mutta ei välttämättä sisällä seksuaalista kanssakäymistä, kuten kirjoitin.
Tarkoitan hyvin erityistä suhdetta, joka ei kai toteudu kovin usein (?). Mutta kuten sanoin aiemmassa kommentissani, tämä ei ole ainoa sielunkumppanuuden muoto. On muitakin, kenties yleisempiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä voiko tätä oikein laskea, mutta yksi mun parhaista ystävistä voisi olla sellainen. Ollaan siis molemmat naisia ja ikäeroa yli 20 vuotta. Tutustuttiin töissä muutama vuosi sitten ja heti klikkas jotenkin ajatukset yhteen. Meidän elämässä ei ole mitään kovin samanlaista, mut oleminen tän ihmisen kanssa on maailman luontevinta ja tuntee voivansa olla aivan täysin oma itsensä. Juttelu, koskettaminen, kaikki. Liikkuessamme yhdessä, luulevat ulkopuoliset meitä usein äidiksi ja tyttäreksi, niin samankaltaisia olemme.
Erityisesti siksi, että ulospäin tätä suhdetta on todella hankala ymmärtää erinäisistä seikoista johtuen, korostaa se vielä sitä kuinka hyvä ja helppoa meillä kahdella todellisuudessa on vaikka kukaan ei voi sitä ymmärtää. Ehkä jotain ainutlaatuista kiintymystä, josta kummatkin saavat jotakin, en tiedä. Ja olemme siis kummatkin parisuhteessa tahoillamme.
Sellasen kun tapaa niin menee sanattomaksi ;)
Sielun kumppani hohhoijaa... Rakkaudessa on monta tunne jaksoa,ihastuminen tuo sen tunteen ,että tuo on se juuri oikea,ei mitään vikaa,kaikki palat käy kohdalleen. Mutta arki koittaa,ja sen myötä myös ne tunteet,että olikohan tuo nyt sittenkään?? Yleensä mitä vanhempi ihminen on sitä helpommin lankeaa sielun kumppani ansaan.Jos parisuhde on kestänyt vuosikymmeniä,niin siinä on sitä opittua yhtenäisyyttä. Siinä on kumppanuus,sielulla ei ole mitään osuutta.Kysymys voisi olla' mikä on sielu"?
Sielunkumppani voi yksinkertaisesti olla vaikka sun oma veli tai sisko, tai ystävä. Tai sitten ihan vaan kumppani kenen kanssa jakaa samat arvot.
Kaksoisliekki on asia erikseen, kaksoisliekki on voimakkain rakkaus, minkä ihminen tulee kokemaan oman elämänsä aikana.
Minun hörhöystäväni sanoi, että kaksi hänen kaveriaan on tavannut sielunkumppaninsa. Molemmat erosivat.
Minun mieheni otti aikanaan eron pitkästä liitostamme, jossa ei ollut mitään isompaa vikaa, mutta kun hön tapasi sielunkumppaninsa. Lasten kautta kuultuna määritelmäni siitä on seuraava: samat harrastukset ja kamalat riidat.