Pakko valittaa hieman äidistäni anonyymisti, hirveä viha ja ärtymys

Kutsuin äitini tänään kotiin "avuksi" (olen sairaana) ja kadun. Aina äidin tavatessani muistan, miksi ei tulla toimeen. Sillä on järkyttävän huonot tunteidenkäsittelytaidot ja vääristelee todellisuutta niin, ettei se järkytä häntä. Esim. kun mulla on kasvain hän sanoo että se on rakkula, ennen kuin sanon kolmesti että se on kasvain. Ja kun en jaksa sairauden takia tehdä jotain,hän höpöttää että joo eihän sitä jaksa kävellä kun on niin liukasta tms. Ja aina kun mulla on jokin ongelma, hän tuskastuu jos kerron siitä kun "enhän mä sille mitään voi tehdä". Muutenkin esittää aina pirteää vaikka mikä olisi. Joo, hän on varmaan syvästi traumatisoitinut eikä voi sille paljon että on tuollainen, mutta hirvittää tajuta miten vähällä emotionaalisella tuella olen lapsesta asti yrittänyt pärjäillä.