Elämäni on aivan sekaisin ihastumisen takia
Olen ollut jokusen kuukauden ihastunut yksipuolisesti mieheen, joka ei ole lainkaan tyyppiseni. Tämä ihastus on sotkenut elämäni nyt totaalisesti, en tiedä miten pääsen takaisin normaaliin elämääni. Ruoka ei maistu, nukun huonosti, olen surullinen, ajattelen tuota miestä jatkuvasti. Kaiken kukkuraksi tämä ihastuminen on alkanut vaikuttamaan jo muuhunkin elämääni kuten uraani. Jätin hienon työtarjouksen käyttämättä tämän miehen takia, mikä oli aivan järjetöntä. Lisäksi töissäni on kaksi komeaa miestä, jotka ovat osoittaneet kiinnostustaan minua kohtaan ja minä taas olen osoittanut heille selvästi, että ei kiinnosta. Vaikka siinäkään ei ole mitään järkeä. Erityisesti toinen olisi oikea unelmamies, mutta mitään kiinnostusta ei vaan herää, vaikka kuinka yritän. Roikun vaan tässä toivottomassa ihastuksessa. Hetken yritin käyttää tätä toista miestä laastaria, mutta kun ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. En jaksa nykyään enää flirttailla näiden miesten tai kenenkään muunkaan kanssa, vaikka ennen olin kova flirttailemaan.
Onko muilla kokemusta vastaavasta? Mitä tässä tilanteessa voi enää tehdä?
Kommentit (11)
Onko hän ns. alempana omaa tyyppiäsi vai ylempänä?
Limerenssiltä kuulostaa, otan osaa. Aika auttaa, mutta hitaasti... Aivan kauheaa.
No mikset käy kiinni? Tietysti se on sun tyyppiä, jos kerran ihastut siihen.
Olen vähän yli 50v, arkipäiväisesti naimisissa ja pakkomielteisesti ihastunut varattuun työkaveriin, jota näen joka päivä, ja joka toinen päivä hän flirttailee minulle, joka toinen ei. Olen kuin teini, en enää nukukaan. Ihan hirveää.
Tämä tilanne on niin sekava, en ota mitään selvää miehen tunteista. Kuumaa-kylmää-kuumaa-kylmää ja tämä jatkuu aina vaan.. Juuri sillä käytöksellä mies ilmeisesti kyllä saakin minut pidettyä ihastuneena.. Tämä alkaa olla jo todella ärsyttävää!
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tämä tilanne on niin sekava, en ota mitään selvää miehen tunteista. Kuumaa-kylmää-kuumaa-kylmää ja tämä jatkuu aina vaan.. Juuri sillä käytöksellä mies ilmeisesti kyllä saakin minut pidettyä ihastuneena.. Tämä alkaa olla jo todella ärsyttävää!
Ap
Ja itse et osaa tehdä suoraa aloitetta? Oletko aikuinen nainen vai koulutyttö?
Mullakin oli yksi aivan järkyttävä yksipuolinen ihastuminen mikä kesti lähes kaksi vuotta. Ajattelin tuota miestä valehtelematta varmaan 90 % ajastani. Luojan kiitos ajan kanssa pääsin yli ja nyt ajattelen miestä harvemmin ja harvemmin.
mun elämäni taas on aivan sekaisin, kun olen epäillyt jo useamman kuukauden olevan ihanstunut erääseen naiseen. Ruoka ei maistu, nukuttua en saa kun asian pyörii varsinkin öisin mielessäni. Viime yönä tuli nukuttua max neljä tuntia. Yhdessä ollaan oltu jo 25v. Miehen mukaan vaan kuvittelen kaiken mielessäni.
Tässä menikin jo pari viikkoa ja uskoin itsekkin kuvittelevan kaiken, mutta nyt taas viikonloppuna alkoi epäily nostaa ihan kunnolla päätään.
Minäkin olen ihastunut tavalla, joka häiritsee jonkin verran arkeani. Olet ollut ihastunut nyt jo vuoden. Tapaan miestä n. 10 kertaa vuodessa, koska asumme eri paikkakunnilla (ei tavata romanttisessa mielessä vaan muissa tilanteissa, kuten työ, vapaa-aika ystäväpiirissä, jne). En yleensä ihastu/rakastu helpolla.
Jokaisen tapaamiskerran jälkeen olen pää pilvissä, ajattelen häntä ja kertaan käymiämme keskusteluja, sekä "fantasioin" tulevista keskusteluista (huom. en seksistä, vaan ihan pelkästä hänen seurassa olemisesta). En saa aikaiseksi mitään ja työnteko ei luista, koska olen vain niin ärsyttävän euforisessa tilassa. Ruokakaan ei maistu. Sitten tunteet taas vähän hälvenee ja tasoittuu, kunnes tapaan miehen seuraavan kerran. Typerintä on se, että päästän itseni tähän tilaan, koska en voi miestä saada. En kuitenkaan haluaisi luopua hänen ystävyydestään, koska hän on niin ihana ihminen.
Ihastumisen tunne on samalla mahtavaa ja voimaa antavaa, mutta samalla myös kamalaa, koska se vie huomioni pois muista asioista ja välillä hyvä olo muuttuu pahoinvoivaksi oloksi :D
Tsemppiä Ap! T. N31
Mikset sovi treffejä ihastuksesi kanssa?