Tässä selitys sille, miksi ruotsinkielisille on Suomessa alemmat pisterajat yliopistoihin
Kyseessä on ns. positiviinen syrjintä. Vähä-älyisempää väestönosaa tuetaan, jotta heillä olisi samat mahdollisuudet kuin älykkäämmillä suomenkielisillä.
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Kommentit (7)
Ruotsinkielisiä tuetaan myös työhönotossa. Esim. vähemmistövaltuutetun tehtävään olisi ollut virallisena vaatimuksena suoritettu yliopistotutkinto, mutta ruotsinkieliseltä hakijalta (Eva Biaudet) tätä ei kuitenkaan vaadittu, koska yliopistotutkinnon suorittaminen hänen kyvyillään olisi ilmeisesti ollut kohtuuton ja syrjivä vaatimus.
Alempia pisterajoja käyttäville pitäisi tulla tutkimusnimikkeeseen jokin maininta, jotta esim. potilas tietäisi, onko kyseessä oikea lääkäri vai kiintiölääkäri.
Mielestäni on perverssiä että suomalaisen täytyy edes miettiä tällaisia asioita omassa maassaan, omalla kielellään. Mitään kaksikielisiä ole, sellainen on paholaisen hommia.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on perverssiä että suomalaisen täytyy edes miettiä tällaisia asioita omassa maassaan, omalla kielellään. Mitään kaksikielisiä ole, sellainen on paholaisen hommia.
No yleensä oli asia mikä tahansa, jos toisille on eri säännöt kuin toisille, niin kyllähän se aina ihmisiä mietityttää.
Tässäkin taitaa olla yksi.
https://www.ilkka.fi/uutiset/kotimaa/34-vuotias-nainen-sai-yll%C3%A4tt%…
Tammikuu 2016. Nainen, 34, saa Facebookissa kaveripyynnön.
Ruotsalainen laivainsinööri Jason S Manning haluaa tutustua. Hän kertoo äitinsä olevan ruotsalainen ja isänsä kuubalainen.
Manning sanoo olevansa työmatkalla, tällä kertaa Nigeriassa. Edellinen työkomennus Egyptissä loppui joulukuussa 2015. Manning huoltaa ja korjaa isoja laivoja sekä sukellusveneitä.
Pohjalaisnainen arvioi lähettäneensä Manningille tilisiirtoina yhteensä 165 000 euroa Nigeriaan.
On se niin epäreilua. Ruotsinkielisten yliopistojen aloituspaikkoja pitäisi tietenkin vähentää!
Sitä se sisäsiitos ennen pitkää teettää.