Miten joku jaksaa kuunnella pop-, rock-, blues-, country-, folk- ym. musiikkia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Minkä musiikkityylin kuuntelija AP on?

Ensin ajattelin, että progesnobihan sen on oltava, mutta proge on kuitenkin rokkia.

Veikkaan vastikään herännyttä klassisen musiikin ystävää! Tässä avautumisessa on selvästi jokin henkilökohtainen, säveltaiteellinen valaistuminen taustalla.

Progesnobit ovat kyllä kamalinta porukkaa keskustella musiikista. Se on aina kuin takois päätään seinään.

Ylipäätään ihmiset, joiden mielestä tekninen taituruus on musiikin keskeisin arvo

Toiston taidettahan populaarimusiikki on. Tavoitteena tehdä aiempaa näppärämmän ja yllättävämmän kuuloista toistoa. Klassinen on hieman avarampaa, mutta sekin perustuu tonaalisuuteen, mikä rajaa ilmaisun pieneen karsinaan.  

Onhan tätä tutkittu: miellyttävintä on sopivassa suhteessa tuttu ja yllättävä. 9 osaa tuttua, 1 osa yllättävää.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hmm.. Minkä musiikkityylin kuuntelija AP on?

Ensin ajattelin, että progesnobihan sen on oltava, mutta proge on kuitenkin rokkia.

Veikkaan vastikään herännyttä klassisen musiikin ystävää! Tässä avautumisessa on selvästi jokin henkilökohtainen, säveltaiteellinen valaistuminen taustalla.

Progesnobit ovat kyllä kamalinta porukkaa keskustella musiikista. Se on aina kuin takois päätään seinään.

Niin, euroviisupopista tulee heidän mielestään uskottavaa progrea kun lisätään vähän jänniä tahtilajeja ja kitarasooloja (Opeth)

Itse kuuntelen vain harsh noisea. Se on vapaa tonaalisuuden, rytmin ja harmonian kahleista ja on todellista vapaan sielun musiikkia.

Ootko näitä hevareita, jotka pitää itseään niin paljon parempana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mozart, Beethoven, Bach

Siinä on mitä kuuntelen. Muuhun en koske, en kuuntele oksennusta.

Jos haluat tehdä uskottavan trollin, niin kannattaisi googlata vähän tuntemattomimpia taidemusiikin säveltäjiä. Nuohan ovat tuon genren kuluneinta populaaritauhkaa.

Tuo trolliviesti Mozartista, bachista ja Beethovenista taisi olla puhdasta veetuilua aloittajalle. Itsekin tiedän monta sellaista henkilöä, jotka ovat olevinaan jotenkin muiden yläpuolella kuunnellessaan klassista musiikkia, eivätkä he tiedä kuin nuo kolme säveltäjää nimiltä.

Ja alkuperäiseen viestiin: Jokainen musiikkityyli sopii tiettyyn tarkoitukseen. Rock-pop-blues-jne. tyylit ovat yleensä suht helposti kuunneltavaa musiikkia, jonka parissa voi vain rentoutua, näitä kappaleita on helppo yleensä myös tanssia tai muuten fiilistellä, ne on melko helppo oppia itsekin laulamaan (toisin kuin vaikkapa monet oopperat) ja aika moni varmaan tykkää itsekin lauleskella omaksi ilokseen. Et maininnut musiikkigenreissä vaikkapa tangoa, mutta oletan sen kuuluvan halveksimiisi musatyyleihin. Tätäkin kuuntelee moni juuri em. syistä.

Aika suuri osa myös klassisesta musiikista noudattaa tiettyä kaavaa ja rock-pop-ym. musiikeista tutut kaavakuviot A-B-A-C-A ovatkin alunperin klassisen musiikin maailmasta. Kuuntele esimerkiksi Beethovenin Für Elise, joka on juurikin tuon A-B-A-C-A rakenteen mukainen. Myös tuon trollin mainitsema Mozart teki "biisinsä" siten, että niissä toistuu jatkuvasti samat kuviot (vrt. rock-pop-ym. musan kertosäkeet).

Vierailija kirjoitti:

Kuka jaksaa kuunnella jotain samaa bassobiittiä tunnista toiseen?

Ja joiden biisien tekemiseen on käytetty tietokonetta, ei edes mitään instrumenttia? Ja ne biisitkin on vaan sämplätty niistä kammoksutuista rock, pop yms biiseistä eli ei ole keksitty mitään uutta?

Oiskohan se sama jengi, joka aikuisten oikeasti maksaa saadakseen mennä diskoon kuuntelemaan jotain vitun DJ:itä, joka ainoastaan samplailee muiden tekemää musiikkia, eikä siis luo itse yhtikäs mitään. Maailmalla monet DJ:t ovat nykyään paljon suositumpia kuin oikeat artistit, jotka tevät oman musiikkinsa. Aitoudella ei tässä maailmassa ole enää väliä. Kaikki on muovista jumpsutusta, jonka joku "nero" on tehnyt läppärillä kotonaan "luomalla" tietokoneohjelmalla konebiitin, jonka päälle joku hyvännäköinen silikoniblondi tai latinomies "laulaa" epävireisesti (jota hieman korjaillaan auto tune:lla -  siitä se vingahtava ääni jokaisen sanan lopussa). Sanoitukset ovat tyyliin "baby I love you so, never let me go" (tätä samaa lausetta toistetaan koko biisi).

Ap voisi ylimielisyytensä kirsikaksi kakun päälle listata tähän ketjuun kymmenen rakkainta sävellystään naureskeltavaksi.

No löytyyhän sitä toistoa klassisenkin musiikin puolelta. Mites vaikka Maurice Ravelin Bolero? Kaksi melodiaa toistuu peräjälkeen yli kymmenen minuutin ajan.

Moni jaksaa. Olet siis vähemmistössä väärän mielipiteesi kanssa.

Kyllähän tuota rakennetta käytetään yhtälailla kaikissa genreissä... On paljon olennaisempiakin seikkoja, joilla ne voidaan erottaa toisistaan.

Ap on vasta löytänyt klassisen musiikin maailman. Minä sen sijaan olen kuunnellut klassista pienestä asti, joten ymmärrän että ei sekään mitään rakettitiedettä ole.