Mikseivät myöhästelevät ihmiset arvosta toisten aikaa ollenkaan?

Ei siihen mitään erityistä syytä ole. Heille se vaan ei ole niin nokonuukaa, eivätkä ollenkaan ajattele olevansa ajattelemattomia. 

Ei tuossa mitään, ongelma ei ole enää sinun, sinä teit mitä olit luvannutkin. Hauskaa loppuiltaa, ap!

Olisitko odottanut kuuteen jos olisit sinkku ja vapaa härdellistä? Minä en.

Vierailija kirjoitti:

Olisitko odottanut kuuteen jos olisit sinkku ja vapaa härdellistä? Minä en.

No itse asiassa olisin kilttinä ihmisenä voinutkin odottaa, jos olisi ollut ns. vapaa ilta. Aiemmin venyinkin tällaisiin ihan eri tavalla ja elin muiden aikataulujen mukaan enemmän kuin nyt tässä elämäntilanteessa. 

Tänään vaan otti suunnattomasti aivoon se, että joku parikymppinen haahuilija söi tunnin arvokasta aikaani.

ap

Tiedän yhden ihmisen joka myöhästelee juuri noin ja kirjoittaa noin eikä edes ole ikinä aidosti pahoillaan myöhästymisestään. Onkohan se tuttuni..

Minäkin olen kiireinen lapsiperheen äiti. Tällä viikolla unohdin tykkänään peruuttaa yhden sovitun työtapaamisen, koska lapsi oli oksennustaudissa ja minä itse muuten vaan kuumeessa. Oli jatkuvasti tilanne päällä, ja sitten tajusinkin, että sovittu aika oli jo mennyt. Olin toki aidosti pahoillani.

Joten ei se ole niin yksinkertaista, että toiset ovat ajankäyttönsä hallitsevia arjen sankareita ja vielä äitejäkin, ja toiset nuoria myöhästeleviä lusmuja. Useimmat ovat välillä molempia.

Toi nyt olikin poikkeuksellisen ajattelematonta. Jos nyt 10-20 min myöhästyy niin ei se niin kamalaa yleensä ole.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen kiireinen lapsiperheen äiti. Tällä viikolla unohdin tykkänään peruuttaa yhden sovitun työtapaamisen, koska lapsi oli oksennustaudissa ja minä itse muuten vaan kuumeessa. Oli jatkuvasti tilanne päällä, ja sitten tajusinkin, että sovittu aika oli jo mennyt. Olin toki aidosti pahoillani.

Joten ei se ole niin yksinkertaista, että toiset ovat ajankäyttönsä hallitsevia arjen sankareita ja vielä äitejäkin, ja toiset nuoria myöhästeleviä lusmuja. Useimmat ovat välillä molempia.

Tapaamisen unohtaminen on kuitenkin vähän eri asia kuin se, ettei vaan saa aikaiseksi mennä paikalle sovittuun aikaan, eli myöhästelee. 

Ihan oikei ap, ettet enää vastaa. En minäkään enää vastais.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen kiireinen lapsiperheen äiti. Tällä viikolla unohdin tykkänään peruuttaa yhden sovitun työtapaamisen, koska lapsi oli oksennustaudissa ja minä itse muuten vaan kuumeessa. Oli jatkuvasti tilanne päällä, ja sitten tajusinkin, että sovittu aika oli jo mennyt. Olin toki aidosti pahoillani.

Joten ei se ole niin yksinkertaista, että toiset ovat ajankäyttönsä hallitsevia arjen sankareita ja vielä äitejäkin, ja toiset nuoria myöhästeleviä lusmuja. Useimmat ovat välillä molempia.

Tapaamisen unohtaminen on kuitenkin vähän eri asia kuin se, ettei vaan saa aikaiseksi mennä paikalle sovittuun aikaan, eli myöhästelee. 

Aloittajan näkökulmasta asialla tuskin olisi ollut paljon väliä. Tai no sikäli unohdus on pahempi asia, että myöhästelijä saattaa saadakin asiansa hoidettua tapaamiseen varatulla ajalla, kun taas unohtaja hukkaa koko hänelle varatun ajan ja tarvitsee sen lisäksi uuden tapaamisen.

T. Se tapaamisensa unohtanut.

Onko toi oven avaamista pyytänyt joku noin 20-vuotias? Niiltä tulee usein tasan tuollaisia minäminä-perusteluja ja vaatimuksia. :D "Sun pitäs tulla tänne nyt kun mä tartten sitä ja tätä."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen kiireinen lapsiperheen äiti. Tällä viikolla unohdin tykkänään peruuttaa yhden sovitun työtapaamisen, koska lapsi oli oksennustaudissa ja minä itse muuten vaan kuumeessa. Oli jatkuvasti tilanne päällä, ja sitten tajusinkin, että sovittu aika oli jo mennyt. Olin toki aidosti pahoillani.

Joten ei se ole niin yksinkertaista, että toiset ovat ajankäyttönsä hallitsevia arjen sankareita ja vielä äitejäkin, ja toiset nuoria myöhästeleviä lusmuja. Useimmat ovat välillä molempia.

Tapaamisen unohtaminen on kuitenkin vähän eri asia kuin se, ettei vaan saa aikaiseksi mennä paikalle sovittuun aikaan, eli myöhästelee. 

Aloittajan näkökulmasta asialla tuskin olisi ollut paljon väliä. Tai no sikäli unohdus on pahempi asia, että myöhästelijä saattaa saadakin asiansa hoidettua tapaamiseen varatulla ajalla, kun taas unohtaja hukkaa koko hänelle varatun ajan ja tarvitsee sen lisäksi uuden tapaamisen.

T. Se tapaamisensa unohtanut.

Tässä tapauksessa uskon sillä juuri olleen väliä. Ap:lle oharit tehnyt valitteli myöhemmin, että sori ku oon myöhäs jne. Osoitti, että hänelle ei ole väliä, vaikkei tullut sovittuun aikaan. Jos tämä olisi soittanut ja sanonut (kuten sinä teit), että anteeksi, unohdin kokonaan/tuli ylivoimainen este, en usko että se olisi harmittanut niin paljon ap:tä. 

Pitäisiköhän omaa käytöstä muuttaa myös niin, että alkaa vaan reilusti myöhästellä.

Itse olen aina ajoissa, mutta aina tulee joltain muulta viesti sori oon 20 min myöhässä.

Jos siis laskisi tapaamisaikaan 20 min lisän ja meniso siihen aikaan?

Myöhästelijät myöhästelevät niin kauan kuin sen annetaan tapahtua. Ap teki ihan oikein opettaessaan, että rajansa toistenkin ajalla.

Onko tilanne edennyt mitenkään?

Vierailija kirjoitti:

Toi nyt olikin poikkeuksellisen ajattelematonta. Jos nyt 10-20 min myöhästyy niin ei se niin kamalaa yleensä ole.

Myöhästelijän selittelyä kyllä, että 20 minuutin myöhästyminen ei olisi kamalaa. Kymmenen minuuttia on ehdoton maksimi.

Mun yks kaveri on krooninen myöhästelijä. Lähdetään kaupunkiin julkisilla ja sovitaan tapaavamme juna-asemalla. Minä ja muut kaverit ollaan juna-asemalla ja odotellaan, että tuleeko kaveri. Ei näy ei kuulu, mennään siihen junaan mikä oli sovittu. Kun ollaan määränpäässä, myöhästynyt kaveri laittaa viestiä, että hän on vasta lähdössä kotoa. Lasketaan, että jos hän ehtii bussiin ja vaihtaa junaan, niin on ehkä tunnin kuluttua siellä missä me nyt. Lähdetään kahville ja kauppoihin kiertelemään ja tuhlaamaan se tunti. Tunnin kuluttua tulee viesti, että myöhästyi bussista ja näin ollen junastakin, että tulee noin tunnin kuluttua. Eli kaksi tuntia myöhässä yhteensä. Siinä kohtaa kun vihdoin pääsee sinne missä mekin olemme, me ollaan jo ikään kuin kypsiä lähtemään kotiin.

Itse olen läpi koko elämäni kärsinyt lähtöinertiasta.

Sairastan vaikeita persoonallisuushäiriöitä, jotka aiheuttavat vitkastelua, silloin kun on kiire. Kyse on psykoottistasoisesta vastarinnasta kotoapoistumista kohtaan.

Tämä on tuhonnut kaikki opiskelu- ja työpaikkayritykseni.

Se alkoi raa'an koulukiusaamisen yhteydessä yläasteella ja jäi pysyväksi riesaksi.

Ystäväni ovat suuttuneet tämän johdosta satoja kertoja, työnantajia en enää häiriköi, kun jäin eläkkeelle jo hiukan alle 3-kymppisenä.

Minulla on kaveri, joka harrastaa jatkuvaa myöhästelyä. Eikä nyt puhuta mistään pienestä myöhästelystä. Esimerkkejä:

Sovimme kyseisen "Pirkon" kanssa, että näemme paikassa x kuudelta. Menen paikalle kuudeksi. Pirkkoa ei näy. Vartin yli kuudelta soitan, Pirkko ei vastaa. Puoli seitsemältä Pirkko soittaa takaisin ja ilmoittaa, että _lähtee kohta kotoa_ - mainittakoot tässä vaiheessa, että Pirkolla kestää n. 25 minuuttia ajaa tapaamispaikalle. Vaadin tarkennusta ja selviää, että Pirkko tosiaan on lähdössä "kohta", kunhan saa ensin kuivattua hiuksensa koska on juuri tullut suihkusta, ja sen jälkeen pitää vielä lenkittää koira. Hyvällä tuurilla Pirkko ehtii paikalle puoli kahdeksalta.

Toinen esimerkki: olemme sopineet Pirkon kanssa menevämme yhdessä paikkaan x, jossa täytyy olla ajoissa. Pirkko lupautuu hakemaan minut kotoa kuudelta. Puoli kuudelta Pirkko soittaa, kertoo lähtevänsä nyt ajamaan. Totean, että tulen ulos odottamaan. Puen päälle ja menen ulos. On kova pakkanen. Odotan 25 minuuttia, ja Pirkkoa ei näy, eikä hän vastaa puhelimeen. Lopulta Pirkko vastaa ja kertoo, että _ei ole vielä edes lähtenyt kotoa_

En ihan oikeasti ymmärrä tuollaista välinpitämättömyyttä toisia kohtaan. Miksei voi soittaa ja kertoa, että kotoa lähtö viivästyy kun kuitenkin tietää, että toinen on menossa sovittuun aikaan ulos odottamaan, ja joutuu pahimmillaan olemaan siellä 45 minuuttia, ellei toinen ilmoita myöhästyvänsä?

Pirkko tekee saman aina, ja tästä on puhuttu hänen kanssaan kymmeniä kertoja, ei vaan mene jakeluun. Nykyään lähden kotoa vasta kun Pirkko itse soittaa ja kertoo odottelevansa tapaamispaikalla. Olen myös antanut Pirkon maistaa omaa lääkettään ja antanut hänen odotella pitkiä aikoja. Eipä hän silti ole oppinut.

Vierailija kirjoitti:

Toi nyt olikin poikkeuksellisen ajattelematonta. Jos nyt 10-20 min myöhästyy niin ei se niin kamalaa yleensä ole.

Junat, laivat, bussit, lentokoneet, työhastattelijat, kuljetusliikkeet jne eivät kyllä odota sinun 10-20 min myöhästelyjäsi. En kyllä minäkään odottaisi.

Miten nää krooniset myöhästelijät selviävät elämästään, jos koskaan ei onnistu ehtiä ajoissa? Siis esim. hammaslääkäriaika, lääkäriaika, lapsen vanhempainvartti. Jos tulet vanhempainvarttiin vartin myöhässä, niin silloinhan on jo alkamassa jonkun toisen lapsen vanhempainvartti ja omasi meni jo! Sama lääkäriajoissa, jokaiselle potilaalle on varattu tietty aika, että mahdollisimman monta potilasta ehditään hoitamaan ajankäytöllisesti tehokkaasti.