"Kouluavustaja luokassa, jossa monen vanhempi on työtön, voi auttaa työrauhan ylläpitämisessä."
Siis, anteeksi mitä nyt taas? Työttömien lapsetkin jo leimataan ja tällä kertaa kouluhäiriköiksi? Millä perusteella?
Olen pitkäaikaistyötön. Minulla on kaksi lasta, molemmilla yli 9:n keskiarvo ja käytösnumerot olleet 9-10. Tunnen monia muitakin työttömien lapsia, yksikään ei häiriköi tunnilla.
Turun Sanomat
(osia artikkelista)
Terveyden taustatekijät vaikuttavat siihen, miten pärjäämme elämässä. Perhe, ikä, sukupuoli ja koulutus ovat yhteydessä siihen, kuinka terveitä olemme. Jos lähtökohdat ovat vaikeat, voi olla hankala rakentaa tulevaisuutta, hankkia koulutusta ja solmia ystävyyssuhteita. Oman elämänsä sankariksi on haastavaa ryhtyä, jos sosiaaliset verkostot ovat olemattomat. Myös esimerkiksi köyhyys aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta.
Kuntien pitää suunnata huomiota alueille, joiden asukkaiden terveydessä on haasteita. Kouluavustaja luokassa, jossa monen vanhempi on työtön, voi auttaa työrauhan ylläpitämisessä. Harrastusmahdollisuuksia kannattaa kehittää lähiöihin. Taide kuuluu kaikille riippumatta asuinalueesta. Kunnat voivat kehittää uusia asukkaita hyödyttäviä toimintatapoja myös yhteistyössä järjestöjen kanssa.
Terveyserot eivät ole eettisesti hyväksyttäviä ja niillä hukataan paitsi inhimillisiä, myös taloudellisia resursseja. Maailman terveysjärjestö WHO korostaa kaikkien oikeutta terveyteen ja hyvinvointiin. On järkevää ja kannattavaa panostaa ihmisiin, joiden elämäntilanne on huonoin. Eriarvoisuuden vähentäminen merkitsee, että yhä useampi pääsee mukaan yhteiskuntaan ja osalliseksi hyvinvoinnista.
Ne, joiden lähtökohdat hyvinvoinnille ovat huonot, ansaitsevat enemmän huomiota. Erityisen tarkkana kunnissa on oltava, etteivät palvelut tavoita vain niitä, jotka muutenkin voivat hyvin. Kohdennettuja toimia kannattaa tarjota heikommassa asemassa oleville. Neuvola voi ehdottaa ylimääräisiä käyntejä tai tarjota perhetyöntekijää kotiin.
Kirjoittaja on Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n toiminnanjohtaja.
Kommentit (34)
Mä olen akateeminen pitkäaikaistyötön, jonka lapset pärjäävät koulussa hyvin ja käytösnumerot on ysiä ja kymppiä. Syödään normaalia kotiruokaa, autetaan lapsia läksyissä tarvittaessa ja koska olen työtön, tiedän missä ja kenen kanss lapseni viettävät aikaa ja mulla on aikaa kunnella heidän asioitaan. Aika monen työssäkäyvän tutun lapsilla ei asiat ole näin hyvin, tosin fiksuja ja hyväkäytöksisiä lapsia heistäkin tuntuu kasvavan. Luulen että tuollaiset ennakkoasenteet tyyliin "työttömien lapset häiriköi" vaikuttaa negatiivisemmin lapsiin kuin vanhemman työttömyys.
Sitten on nämä oikeasti jotenkin ongelmaiset perheet, joissa alkoholin väärinkäyttöä, vaikeita mielenterveysongelmia ja lasten perushuollossa puutteita. Toki näissäkin perheissä usein työttömyyttä, mutta se ei ole ongelmien syy vaan enemmänkin seuraus.
Vierailija kirjoitti:
Joo, minunkin lapsen luokkaan kyllä pitäisi saada avustaja, hänen hojksinsa ei toteudu, kun ei riitä aikuista ohjaamaan siirtymistä tehtävästä toiseen. Jos koulun lasten vanhemmissa olisi työtön avustaja, hänet voisi palkata, tulisi samalla yksi työttömän lapsi vähemmän. Olenpas fiksu. Kukahan saisi viranomaisen, joka on päättänyt lähikoulumme avustajaresursoinnista, ymmärtämään?
Harmillista vain, että koulunkäynnin ohjaajia ei "palkata", koska kunnilla ei ole varaa (tai palkkaukseen ei haluta muuten käyttää resursseja). Sen sijaan kipeään tarpeeseen käytetään suht. härskistikin työkokeilijoita; työttömänä ollessani minulle tuli useampikin ehdotus työkokeilusta koulunkäynnin ohjaajaksi, eikä sitä edes sen kummemmin salattu, että tarve on huutava, mutta varsinaiseen palkkaukseen ei ole varaa. Ymmärtääkseni työkokeilun pitäisi kuitenkin olla kokeilijan henkilökohtainen kartoitus sopivuudestaan alalle, eikä räikeän ilmaista talkootyötä kunnille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos molemmat vanhemmat ovat ptkäaikaistyöttömiä etkö usko tuon tilastollisesti vaikuttavan lapsen elinpiiriin? Syötävän ruuan terveellisyyteen? Sinä voit olla se poikkeava datapiste mutta korrelaation asioiden välille muodostaa se enemmistö.
Terveellistä ruokaa saa edullisestikin ja työttömänä mulla on aikaa hauduttaa vaikka useamman tunnin kasvispatoja. Ei ole tarvetta pikaruokaan ja eineksiin.
Täällä ketjuja selanneena ja tilastoja katsoneena (alemmissa tuloluokissa ravinto kehnompaa, painoindeksi korkeampi ja sairastavuus suurempaa) varmaan tiedöt tässäkin olevasi erilainen kuin keskiverto pitkäaikaistyötön.
Nykytilanne on kuitenkin sellainen että on paljon esim. akateemisia työttömiä Nokian jäljiltä ja muutenkin esim. yliopistojen vähennettyä henkilökuntaansa. Veikkaanpa että näissä akateemisten työttömien perheissä syödään terveellisemmin kuin monissa parempituloisissa. Työttömät niputetaan tuossakin artikkelissa jonkinlaiseksi syrjäytyneiden ja kouluttamattomien joukoksi vaikka tilastot kertovat ihan muuta.
Eräs akateeminen työtön, jolla on paljon enemmän aikaa lapsille kuin useimmilla työssäkäyvillä.
Tämä on varmasti totta. Kun olin työttömänä, kyllä väitän hoitaneeni lapseni paremmin kuin nyt taas työssäkäyvänä. Oli paljon enemmän aikaa vain olla ja puuhailla lasten kanssa kaikenlaista. Ruokavaliossakaan ei ollut valittamista, kun ehti aina tekemään rauhassa itse ruokaa. Nyt kun ollaan taas molemmat töissä ja lapset pieniä, elämä on aika juoksemista, eikä siinä valitettavasti ehdi olemaan niin paljon lastensa kanssa kuin haluaisi ja ruokakin tulee välillä kuitattua "kunhan nyt on jotain mitä syövät" -linjalla.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen akateeminen pitkäaikaistyötön, jonka lapset pärjäävät koulussa hyvin ja käytösnumerot on ysiä ja kymppiä. Syödään normaalia kotiruokaa, autetaan lapsia läksyissä tarvittaessa ja koska olen työtön, tiedän missä ja kenen kanss lapseni viettävät aikaa ja mulla on aikaa kunnella heidän asioitaan. Aika monen työssäkäyvän tutun lapsilla ei asiat ole näin hyvin, tosin fiksuja ja hyväkäytöksisiä lapsia heistäkin tuntuu kasvavan. Luulen että tuollaiset ennakkoasenteet tyyliin "työttömien lapset häiriköi" vaikuttaa negatiivisemmin lapsiin kuin vanhemman työttömyys.
Sitten on nämä oikeasti jotenkin ongelmaiset perheet, joissa alkoholin väärinkäyttöä, vaikeita mielenterveysongelmia ja lasten perushuollossa puutteita. Toki näissäkin perheissä usein työttömyyttä, mutta se ei ole ongelmien syy vaan enemmänkin seuraus.
Naulan kantaan. Ap:n lainaus kertoo mielestäni hyvin siitä idiotismista, mikä nykyään on joka puolella vallalla. Asioita ei tarvitse ymmärtää, puhutaan mutulla ja sinne päin. Ja yleistetään niin, että asioiden oikea olemus hämärtyy. Mikä on syy ja mikä on seuraus, sen eron ymmärtäminen veisi yhteiskuntaa eteenpäin. Mutta ei taida ketään kiinnostaa, varsinkaan niitä, jotka voisivat asioille jotain tehdä.
Työttömät voisivat itse ehdottaa silloin kun heitä ollaan laittamassa 9 € palkalla orjatyöhön, että tekevät sen mieluiten oman lapsensa parhaaksi eli toimimalla tietyllä luokalla avustajana. Työajaksi riittäisi lyhyempikin aika ja kyllä pitäisi saada myös ilmaista kouluruokaa, vaikka opettajat siitä maksaisivatkin!
Vierailija kirjoitti:
Eikös se osallistumispakko kohta ole tulossa työttömille, tuo kouluavustaminenhan voisi olla ihan tarpeellista monissakin kouluissa. Voisivat ottaa vaikka vapaaehtoisina työttömiä kouluihin muutaman kerran viikossa.
Ihmetyttää aina tämä, että vaaditaan erilaisia pakkoja, jotka työttömän on suoritettava tai ei hyvä heilu.
Sitten sitä kutsutaan "vapaaehtoisuudeksi".
Kouluavustajista ja monenkirjavista ei ole mitään hyötyä, jos hänen pedagoginen osaamisensa on heikko. Opettaja on yksin vastuussa opetussuunnitelman toteuttamisesta oppilaidensa kanssa. Se, että esim.häiriköt säilötään epäpätevän avustajan kanssa toiseen tilaan, ei ole opettamista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miks eliitin lasten täytyis saada kaikki? Helpompihan se on työttömien lapsia koittaa saaja jotenki osaks yhteiskuntaa mitä ohjata niitä jotka saa ohjausta kotonaan. Tarkoitan niiden työttömien lapsia jotka eivät pysty tekemään vanhempien rahatilanteen takia niitä juttuja mitä rikkaitten lapset voi.
1Aika usein työttömyyden ja rahattomuuden perimmäinen syy on elämänhallinnan puute ja tässä kohtaa koulu ei voi auttaa ohjauksessa osaksi yhteiskuntaa, jos vanhemmat ryystää pubissa kaljaa leijonakoru kaulassa ja syyttää opettajia ja koko yhteiskuntaa "huono-osaisuudestaan "
No aika harmoin on elämänhallinnan puute syynä. Jos nyt yhtään olet yhteiskunnan tilannetta seurannut, niin tällä hetkellä on todella vähän työpaikkoja verraten hakijoihin ja työn saaminen voi olla todella vaikeaa kokeneelle ja osaavalle ammattilaiselle. Vaikka olet nyt töissä, niin sinäkin voit menettää työsi, ja sitten on takaisin työelämään pääseminen jo hankalampaa.
Avioerolapset on isommassa riskissä kuin työttömien lapset. Tosin pahin on noiden yhdistelmä. Teen töitä ongelmanuorten kanssa ja jokaisella on hajonnut perhe taustalla. Ja miltei jokaisella niitä äiti- ja isäpuolia ja sisaruspuolia.
Työttömällä on monesti enemmän aikaa auttaa läksyissä, olla lasten kanssa, tehdä terveellistä ruokaa jne. Työttömyys ei tee huonoksi vanhemmaksi.
Sen sijaan rahaa voi olla vähän.
Ilmaisten tai halpojen harrastusmahdollisuuksien lisääminen olisi varmasti hyödyllistä.
Jos koulussa tarvitaan enemmän avustajia niin peruste on kyllä eri.. ja isot luokkakoot ovat sitten jo yksi syy..enemmän tukea tarvitsevia on myös nykyään aiempaa enemmän tavallisilla luokilla(inkluusio, hyvä ajatus mutta ideologisilla syillä myös puolustellaan säästöjä).
Toinen juttu sitten on että avustajia ei välttämättä palkata vaikka tarvetta olisi,vaan työttömiä käytetään hyväksi tässäkin . Nimimerkillä kokemusta on,tosin tästä jo aikaa. Tuskin on muuttunut. Olenpa myös törmännyt sellaiseen että avustajana toimivaa työtöntä käytetään sijaisopettajana jotta ei tarvise palkata sijaista(ja tästäkin omaa kokemusta). Ja ei,siitäkään ei palkkaa työttömälle.
Kirjoittaja on jäänyt vangiksi norsunluutorniinsa. Enpä haluaisi olla ko. henkilön lähipiirissä ja joutua työttömäksi.
Vierailija kirjoitti:
Avioerolapset on isommassa riskissä kuin työttömien lapset. Tosin pahin on noiden yhdistelmä. Teen töitä ongelmanuorten kanssa ja jokaisella on hajonnut perhe taustalla. Ja miltei jokaisella niitä äiti- ja isäpuolia ja sisaruspuolia.
Kyllä. Olin sijaisena tarkkiksella ja yhteisenä nimittäjänä oppilailla oli rikkinäiset perheet, ei niinkään työttömyys. Huonot suhteet vanhempien tai "puolivanhempien" kanssa ajaa enemmin kouluongelmiin kuin se että äiti/isä on kotona työttömänä (ja näkee lastaan enemmän kuin työssäkäyvä).
Joo, miettikääs sitä meteliä mikä nousisi jos lukisikin ""Kouluavustaja luokassa, jossa moni on uusperheestä, voi auttaa työrauhan ylläpitämisessä."
Korrelaatio olisi järkevämpi mutta ei tuollaista uskalleta sanoa. Työtöntä sen sijaan saa lyödä mennen tullen.
No turkulaisilla noin, onneksi ei ole tännepäin levinnyt tuokaan ilmiö.