Onko sinulla huijarisyndrooma?

Ei, koska olen aikuisena tajunnut, etteivät läheskään kaikki vaativissa positioissa olevat ole mitään superyksilöitä, vaan aika keskinkertaisilla avuilla ollaan liikenteessä.

Juu ei. Tää täsmää täydellisesti itseeni "Mulla itselläni on olo, että olen täysin epäpätevä ja jotenkin vaan onnistun huijaamaan muita uskomaan, että olen hyvä", mutta en usko huijarisyndroomaan. Ne joilla on se, ovat oikeasti päteviä ja osaavia, mutta uskon, että se on vain muut, minä taas olen oikeasti epäpätevä huijari, vaikken yritä sitä. Olen jopa yrittänyt työhaastattelussa kertoa, etten tajua työstä hevon huttua, mutta silti palkkasivat mut. (Pärjäsin kyllä työssä ihan ok.)

Jos joku toinen tulisi kertomaan tätä, leimaisin täysin patologiseksi tapaukseksi huijarisyndroomasta, mutta itse en sitä suostu uskomaan.

Ei, en ole ikinä kokenut tuota. Ihan uusi juttu minulle, kuulostaa oudolle.

Mulla oli joskus nuorempana. Nykyään tunnen itseni paljon paremmin ja tunnistan vahvuuteni (ja heikkouteni). Teen parhaani ja se saa riittää. N28

Kyllä on. Se on niin paha, että en sen vuoksi pysty suoriutumaan työelämästä.

Joskus kuvittelen, että on. Useammin tiedän oikeasti olevani surkeampi kuin miltä näytän.

Mä en edes päällepäin vaikuta hyvältä.

Kyllä!!

Olen erittäin pidetty ja kysytty kouluttaja ja edennyt työssäni aina vain parempiin positioihin. Annan usein asiantuntijalausuntoja ja minut usein pyydetään kommentoimaan erilaisiin projekteihin.

Todellisuudessa olen erittäin epävarma, myös ammatillisesti. Osaan luennoida asiantuntevasti, mutta toisinaan olen täysin eksyksissä. Minua myös pidetään kovana urheilijana, mutta todellisuudessa olen jokaisen maratonin jälkeen täysin toimintakyvytön monta päivää. Työkavereille sanon, että juoksin leppoisaa vauhtia, siksi aikaa meni yli 4h. Lista on loputon, myös ystävyyssuhteissa ja parisuhteessa

Kyllä. Ja luulen että se johtuu nimenomaan lapsuudesta, siitä että minä en ollut ikinä mitään, minua ei ikinä kehuttu (suoraan itselleni etten ylpistyisi) 

Musta kasvoi melko itsepäinen ja ihmeen tervepäinen kuitenkin mutta itsetunto ei kauhean hyvä ole ollut. Nyt keski-iän lähestyessä olen alkanut miettiä että So fucking What mitä joku musta ajattelee.

Mutta oikeasti tiedän että teen hyvää jälkeä, silti pelkäsin että joku oikeasti tajuaa etten osaa mitään =)

Ehkä. Tai sitten olen suhteellisen huono ja epätasainen työntekijä oikeasti. Teen asiantuntijatyötä ja välillä tuntuu, että puhun asioista, joista en ymmärrä oikeastaan yhtään mitään.