Millainen ihminen ei tervehdi samassa rapussa asuvaa?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Tervehdin kaikkia, jotka tulevat rappukäytävässä tai sisäpihalla vastaan. Ei aavistustakaan, asuvatko he talossa vai ei, mutta mitä väliä? Mielestäni on kohteliasta sanoa hei tai edes nyökätä. Ei se ole minulta pois.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Missä samassa yhteisössä? Eihän ne muut minun kämpässäni asu. Sama asia jos koulussa joutuisi tervehtimään kaikkia ihmisiä vain sen takia että on nähnyt ennenkin ja sama tila on käytössä. Onneksi en ole vastuussa muiden tunteista, saan tehdä kaikkea mikä ei ole laitonta miettimättä sitä, että pahoittiko joku nyt mielensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Missä samassa yhteisössä? Eihän ne muut minun kämpässäni asu. Sama asia jos koulussa joutuisi tervehtimään kaikkia ihmisiä vain sen takia että on nähnyt ennenkin ja sama tila on käytössä. Onneksi en ole vastuussa muiden tunteista, saan tehdä kaikkea mikä ei ole laitonta miettimättä sitä, että pahoittiko joku nyt mielensä.

Hahah, niin sitä ollaan erilaisia! Tervehdin myös koulussa ja työpaikalla, t viestin nro 23 kirjoittaja 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Missä samassa yhteisössä? Eihän ne muut minun kämpässäni asu. Sama asia jos koulussa joutuisi tervehtimään kaikkia ihmisiä vain sen takia että on nähnyt ennenkin ja sama tila on käytössä. Onneksi en ole vastuussa muiden tunteista, saan tehdä kaikkea mikä ei ole laitonta miettimättä sitä, että pahoittiko joku nyt mielensä.

Asian sivusta, mutta työpaikalla tervehtimättä jättäminen voidaan katsoa joskus työpaikkakiusaamiseksi. Se vaan on niin, että maailmassa joutuu sopeutumaan yleiseen käyttäytymisnormiin.

Minkä vitun takia pitää tervehtiä ihmisiä vain, koska sattuu asumaan samassa rapussa? Ei sitä tarvii kellekään selitellä. "Se on kohteliasta", jaa no mua ei kiinnosta mitä naapurit aattelee musta pelkästään sen perusteella etten tervehdi. Toki vastaan jos tervehditään.

En tunne heitä eikä kiinnosta tunteakaan. En ole valinnut asua samassa talossa heidän kanssaan vaan joudun tekemään niin pelkästään olosuhteiden pakosta.

Itse asiassa kysymys ei ole varsinaisesti tervehtimisestä. Hyviin tapoihin kuuluu vähintään nyökätä kun esim. pitkällä tyhjällä käytävällä tullaan vastaan, vaikka oltaisiin jossain gemmetin Ruotsin laivalla tai sairaalan kellarikäytävällä. Tai kun mennään hissiin tai mihin tahansa tilaan jossa on jo joku. Se tarkoittaa että "minä olen ihminen, sinä olet ihminen, olemme havainneet toisemme". Se ei tarkoita että tervehtijä kuvittelisi tuntevansa toisen, saati olisi tältä keskustelua tai jotain muuta vailla. Elävät olennot kaipaavat tulla nähdyksi, noteeratuksi. Tämän kun ihmiset vielä tajuaisivat.

Ihminen, joka jättää tervehtimättä on yksinkertaisesti huonokäytöksinen. Jos ei tervehdi oma-aloitteisesti, käytöstapojen puutetta voi selittää sosiaalinen kyvyttömyys tai piittaamattomuus. Tervehdykseen vastaamatta jättäminen on suorastaan törkeää halveksuntaa.

Onneksi tällaisia tyyppejä on hyvin vähän. Olen asunut koko ikäni kerrostalossa Helsingissä ja aina tervehtinyt poikkeuksetta kaikkia rapussa ja pihalla. Vastaamatta on koko elämäni aikana jättänyt ehkä 3-5 ihmistä.

Tervehtiminen on erittäin pieni ele, jolla symbolisesti tunnustetaan toisen ihmisen olemassaolo omalla alueella. 

Tervehdin aluksi kaikkia, osa vain mulkaisi takaisin joten nykyään vain niitä jotka tervehtivät takaisin. Katsekontaktia vältteleviä en edes yritä tervehtiä. Rapussamme asuu vanhempi mies, joka ei ikinä tervehdi minua takaisin mutta miehelleni alkaa aina juttelemaan :D Eräs vanhempi nainen vain tuhisee nähdessään, muutaman metrin ohi päästyään saattaa tokaista "idiootti" tmv.

Noo, rapussa tervehdin kaikkia, satunnaisiakin kävijöitä . Pihalla otan katsekontaktin vastaantulijaan ja tervehdin, jos toinen katsoo myös minua. Jos katseensa on maassa, en tervehdi. Asun isossa kerrostalossa, enkä tiedä lähellekään, ketkä on naapureita. Jostain syystä koiran omistajat oppii tuntemaan, varmaan sen koiran takia helpompi tunnistaa. He myös liikkuvat pihalla enemmän.

Itse tervehdin jokaista rapussa tai pihalla vastaantulijaa. Hyvät jutut on vaihdettu usean tyypin kanssa. Teinitkin moikkaa. Outoa olisi, jos vaikka hississä vain tuijoteltaisiin jalkoihin.

Asun tässä vain väliaikaisesti, joten minulle on aivan yhdentekevää mitä joku minusta ajattelee. En halua olla tekemisssä tämän talon asukkaiden kanssa millään tavalla eikä kiinnosta "tunnustaa heidän olemassoloaan", koska se on minulle täysin yhdentekevää.

Ehkä olen keskivertoa suvaitsevaisempi, en suutu jos ihminen ei tervehdi enkä siitä jos tervehtii. Itse en vaan halua tervehtiä, mutta häpeän vuoksi joudun. Hyvähän se olisi jos ei olisi mitään sosiaalista pakkoa käyttäytyä tietyn kaavan mukaan. Kannattaa muuten kokeilla kääntää katse pois jos ihminen tulee vastaan, osoittaa sillä tavalla ettei ole nyt kiinnostunut.

Tervehdin kaikkia, jotka tulevat vastaan porraskäytävässä eli naapureita, mahdollisesti heidän viereitaan (en tunne kaikkia asukkaita), postinkantajaa, siivoojaa, huoltomiestä jne.  

Valtaosa ihmisistä ymmärtää tervehtiä, mutta tietenkin joukossa on aina pari huonosti kasvatettua yksilöä.

Vierailija kirjoitti:

Tervehdin aluksi kaikkia, osa vain mulkaisi takaisin joten nykyään vain niitä jotka tervehtivät takaisin. Katsekontaktia vältteleviä en edes yritä tervehtiä. Rapussamme asuu vanhempi mies, joka ei ikinä tervehdi minua takaisin mutta miehelleni alkaa aina juttelemaan :D Eräs vanhempi nainen vain tuhisee nähdessään, muutaman metrin ohi päästyään saattaa tokaista "idiootti" tmv.

Ehkä nainen antaa itsestään omadiagnoosin? :D

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Missä samassa yhteisössä? Eihän ne muut minun kämpässäni asu. Sama asia jos koulussa joutuisi tervehtimään kaikkia ihmisiä vain sen takia että on nähnyt ennenkin ja sama tila on käytössä. Onneksi en ole vastuussa muiden tunteista, saan tehdä kaikkea mikä ei ole laitonta miettimättä sitä, että pahoittiko joku nyt mielensä.

Hahah, niin sitä ollaan erilaisia! Tervehdin myös koulussa ja työpaikalla, t viestin nro 23 kirjoittaja 😀

Ei pahalla, mutta moni on saanut traumoja vuoksesi. Joka koulupäivä tervehdit kaikkia yli kahtasataa opiskelijaa ja opettajaa yksitellen... Huhhuh sanon minä.

Onneksi ei minun koulussa ole ketään tuollaista. Saan olla koko päivän yksin. Opettajia tietysti arvostan koska luotan heihin. He saavat tulla puhumaan, olen imarreltu vaikka vähän ujostuttaa. Oppilaat onneksi harvoin ottavat kontaktia. Kerran yksi yritti tulla aloittamaan ystävyyssuhdetta mutta pelastin tilanteen vastaamalla lyhyesti (sosiaalisten tilanteiden pelko pelasti).

Mieheni on koulun vuoksi ollut töissä välillä. Ei kuulema yhtään pidä siitä, että kaikki ovat olevinaan niin tuttavallisia. Hänellä on tuskanhiki päällä ja ihmisiä on ympärillä. Ei ahdistuksen vuoksi usein tajua että juuri häntä tervehditään. Inhoaa eniten sitä kun perjantaina kaikki ovat niin rentoja. Pitää eniten maanantain masentuneesta tunnelmasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kertokaapa tervehtijät vastavuoroisesti, miksi naapuria pitää tervehtiä? Eihän muitakaan kasvotuttuja (kaupankassa, bussikuski jne.) tervehditä kuin heidän kanssaan asioitaessa. Millä tavoin samassa rapussa asuminen tekee tervehtimisestä välttämättömämpää? Sitä kaupankassaahan saattaa jopa nähdä useammin kuin naapuria, mutta kukaan ei pidä epäkohteliaana jos kadulla jättää hänet tervehtimättä. Tekeekö päällekkäin tai vierekkäin asuminen ihmisten välille jonkin erityisen suhteen? Suhteen, jossa tervehtiminen on välttämätöntä. Aika erikoinen logiikka etenkin nykyisin kun naapurit saattavat vaihtua monta kertaa vuodessa.

Mielestäni se, että asutaan samassa yhteisössä, on syy tervehtiä. Jaamme samaa tilaa ja nähdään toisiamme ainakin silloin tällöin. Se kuuluu myös hyviin tapoihin. Tervehtimättömyys on suomalainen ilmiö. Esim. Ruotsissa naapureita tervehditään yleisesti. Etelä-Euroopassa tervehditään myös naapureita poikkeuksetta.  Itse tervehdin rapussa kaikkia, asuivatpa nämä samassa talossa tai eivät. Tervehdin kiusallanikin myös niitä, joiden tiedän jättävän vastaamatta. Olen myös huomannut, että lapset tervehtivät aina takaisin. Jossain vaiheessa meihin suomalaisiin juntteihin kuitenkin tulee tämä umpimielisyys. Ehkä syynä ovat sitten vanhemmat, jotka siirtävät mykkyytensä jälkikasvuunsa. Mene ja tiedä. 

Ap

Missä samassa yhteisössä? Eihän ne muut minun kämpässäni asu. Sama asia jos koulussa joutuisi tervehtimään kaikkia ihmisiä vain sen takia että on nähnyt ennenkin ja sama tila on käytössä. Onneksi en ole vastuussa muiden tunteista, saan tehdä kaikkea mikä ei ole laitonta miettimättä sitä, että pahoittiko joku nyt mielensä.

Asian sivusta, mutta työpaikalla tervehtimättä jättäminen voidaan katsoa joskus työpaikkakiusaamiseksi. Se vaan on niin, että maailmassa joutuu sopeutumaan yleiseen käyttäytymisnormiin.

Alapeukuttaja on hyvä ja tutustuu asiaa koskevaan lainsäädäntöön.

En tervehdi vaan mulkoilen vihaisesti naapuria joka möykkää. Muita tervehdin normaalisti.

Asun kuusikerroksisessa talossa jossa on muutama kämppä vuokralla. Näiden vuokraasuntojen väki muuttuu aika usein jostain syystä, enkä aina osaa sanoa asuuko kohtaamani ihminen meidän talossa vai onko vaan käymässä. Sano kyllä kaikille hei jotka tervehtii. Itse olen asunut tässä talossa vuodesta 2009 ja tunnen kyllä kaikki asunnonomistajat ja moikkaa heitä kaikkia.