20 ja neitsyt

Vierailija kirjoitti:

Kiva että kohtalontovereita! Kyllä mä uskon, että joskus vielä harrastan seksiä, mutta en melkeen malttais oottaa :D ja mitään en oo kyl asian eteen kuitenkaan tehnyt.

Ap

Tämä kai koskeen enempi poikia, vaikka oikeastaan sukupuolella ei asiasn kannalta ole mitään merkitystä. Tarkoitam että minusta puistattavampia, tai vähintäänkin hämmentävämpiä tapauksia ovat ne, jotka ovat valmiita seksiin kenen tahansa kanssa kun kokevat neitsyytensä tai poikuutensa sellaisena taakkana, että haluavat väenväkisin päästä siitä eroon. Ikäänkuin se olisi jotenkin velvollisuus tai mahdollisesti rikollistakin, ellei ole johonkin ikään mennessä harrastanut seksiä.  Sitten on aina myös pöljiä ja vastuuttomia, jotaa kuvitteelevat tekevänsä huomattavasti nuoremmalle palveluksen kun lievästi sanoen painostavat hänet seksiin. - Jos nyt mistään yhteisesti jaetusta seksistä tällöin voi edes puhua.   

Olen 24v neitsyt nainen. Ujo, huonoitsetuntoinen, syrjäänvetäytyvä, aika rumakin. Viihdyn kyllä yksin hyvin, mutta haluaisin silti kumppanin. Saa nähdä löytyykö tällaiselle.

toivotontilanne kirjoitti:

No jaa, 31 ja poikuus tallella. Ulkonäkö ok mutta sosiaaliset taidot aika heikot mt-ongelmia. No ehkä seuraavassa elämässä 30 miljardin vuoden päästä käy flaksi.

Voih. Mua ei haittaisi.

26v täällä ja neitsyt minäkin. Kukaan ei tätä uskoisi, mutta niin se vaan on. Baareissa käyn, vientiä saattais olla ja näin, mutta joku juttu siinä on etten hommiin ole päässyt. Yleensä itse jarruttelem. Oon ihan nätti, normaalimitoissa ja aika menevä, lähden helposti ulos ihmisten mukana. Arvostan ehkä liikaa miehissä älyllisiä piirteitä ja yleistä "kunnollisuutta". Jonkin aikaa mietin että lähden baarista jonkun mukana, mutta alkoi etomaan ne miehet joista alusta alkaen näkee että sitä pillua on tultu hakemaan. En vain ole ikinä niin kännissä että pelkästään halut veisivät. Tuntuu että olen liian järkevä. Ja kun on kuullut tarinoita baaripanoista, en koe sillä päätöksen hetkellä että menettäisin jotain. Joten tilaisuuksia on mennyt, en sinänsä ole katunut mutta myönnän että menee hankalammaksi koko ajan.

Miespuolisia kavereita on, mutta ketään en ole miettinyt sillä tavalla. Seurustellut olen kerran, mutta mies oli silloin ihan samalla linjalla. Seurustelu ei kestänyt kauaa mutta se henkinen yhteys tuntui hyvältä.

Täytän 22 ja koskaan en ole myöskään seurustellut :D välillä hävettää, mutta on ollut oma valinta. Baarista aina olisi voinut jonkun mukaan lähteä, mutta en halua.

Olin noin 25-vuotiaaksi asti. Täysin vastentahtoisesti, mutta sosiaaliset suhteet tuottivat hankaluuksia. En ollut ruma mutta kehonkuva vääristynyt - en esim. kehdannut pukeutua uimapukuun tai tyköistuviin vaatteisiin. Joku seksi oli mahdoton ajatuskin.

Eli ei sitä neitsyyttä ulkonäöstä voi päätellä todellakaan. Itse sitten lopulta jotenkin päädyin petiin about ainoan miespuolisen kaverini kanssa mutta eipä tuo mitään tietenkään muuttanut. Siitä jonkin ajan kuluttua löysin hyvän suhteen ja siinä nyt viidettä vuotta ja naimisissa. Epävarmuus on poissa kun kumppanina on ihminen, joka hyväksyy ja johon luotan täysin.

Täällä 19 vuotias nainen, ei oikeastaan minkäänlaista kokemusta miehistä. Ulkonäkööni on ihastuttu monta kertaa ja kauniiksikin kehuttu mutta en ole vaan uskaltanut osoittaa minkäännäköistä kiinnostusta takaisin vastapuolelle. Mulla on masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko, mikä selittää aika paljon. Kunnollisia ystäviä ei ole ja baarissa ei tule käytyä. Haluaisin vain samantyylisen ujon ihan ok näköisen miehen...

Olen 40v mies ja poikuus visusti tallella. Mitä voitin? :)

Vierailija kirjoitti:

Olen 40v mies ja poikuus visusti tallella. Mitä voitin? :)

40v ja neitsyt? Sinusta tuli siis velho! You're a wizard, Harry.

Vierailija kirjoitti:

N24 ja neitsyt täällä. Eikä mitään muutakaan kokemusta. Ei edes sitä ensisuudelmaa.

En mä nyt varmaan ihan susiruma ole, ujo kylläkin. Ja nirso miesten suhteen. Ei maha minkään, kai mä vanhakspiiaks jään.

Ihan kuin olisin itse kirjoittanut