Lue keskustelun säännöt.
8v, ei tee mitään ensimmäisestä pyynnöstä, eikä kymnenennestäkään, muutenkin hankala
10.02.2017 |
Jos pyydän 8v lasta hampaanpesulle, syömään, laittamaan vaatteet päälleen, pesemään kädet, lopettamaan pelaamisen, sulkemaan telkkarin, suihkuun, ym. KOSKAAN ei tee sitä ensimmäisestä, viidennestä, eikä kymnenennestäkään kehotuksesta. Ei ole kuulevinaan, ei vaan tee/tule. JOKA KERTA menee siihen, että pitää langettaa rangaistus. Jokaisesta viivyttelystä seuraa pelipäivän siirtäminen yhdellä päivällä eteenpäin. Kaikki on merkitty ylös ja seuraava pelipäivä on siirtynyt jo kesäkuun alkuun ja lisäksi aiempina rangaistuksina menettänyt puhelimensa ensi syyskuuhun asti. Nyt ruikuttaa koko ajan puhelinta ja pelaamista, vaikka olen sanonut, että jos ruikuttaa niitä tietäen, miksi näin ÄÄRIMMÄISEN ÄLYTTÖMÄN PITKÄT AJAT, ettei niitä saa, jokaisesta ruikutuksesta myös pelipäivä siirtyy. Ei tehoa tämäkään, ihan kuin ei ymmärtäisi, että itse on viivyttelyllä ja kehotuksen kuuntelemattomuudella ajanut itsensä tuohon tilanteeseen, että kuukausitolkulla ei pelaa ja puhelinta ei saa ennen syyskuuta. Tosin nuo ajat näyttävät pitenevät koko ajan....
Turha kokeilla hyvällä, että kun ei viivyttelee, palkitaan, ei mitään tehoa.
Onko muilla 8v lapsilla samaa ja mikä on auttanut? Olemme äärimmäisen kyllästyneitä jankuttamaan samoista asioista ihan koko ajan. Lisäksi läksyjään ei tee, sama siinäkin, saa kymmeniä kertoja huomauttaa ja lopulta taas pelipäivä siirtyy...
Raivostuttavaa!
Kommentit (23)
Onko tää se sama 8v. joka ei suostu lukemaan iltarukousta ja pyytämään anteeksi Jumalalta sitä kuinka hankala on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kokeilkaa positiivista vahvistamista. Nykyiset keinot eivät tepsi lapseenne joten ihan uusi lähestymistapa on tarpeen.
Ei meillä lueta iltarukousta. Ei ole sama 8v.
Ap
Harmi että piiska on kielletty.Vai onko se geneettisesti vinksallaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi vietävä psykiatrin arvioitavaksi, ei ole normaalia.
Meillä on samanlaista, 8v. korvat ovat vaan koristeena, mitään ei tehdä oma-aloitteisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko nuo oikeasti rehellisiä mielipiteitänne, vai haluatteko vain olla hankalia?
Asperger tms? Meillä lapsi juuri tuollainen (toinen ei ole) ja ollaan menossa aspergertutkimuksiin. 9v. nyt kyseessä, itse olen epäillyt jotain jo vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet huono äiti.
Olet huono ihminen.
Twidän rangaistuskäytäntö on naurettava ja älytön. Miksi lapsi käyttäytyisi koskaan hyvin, kun lapsen ajatuksissa kärsii jo elinkautista?
Kun rangaistukset venyy kuukausiin, niin silloin rangaistuskeinoissa on vikaa. Meillä on puhelin pois max. viikonlopun yli, ja se on jo tosi kova rangaistus ja pelote.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmän positiivisen palautteen kautta kasvattamista, eikä mitään rankutuskäskytyksiä vaan pyyntö, käsky, varoitus ja rangaistus. Rangaistus ei ole mitään hamassa tulevaisuudessa asioita, vaan heti tapahtuvaa. Ei siis mitään yksi päivä lisää ilman puhelinta tms turhaa ja toimimatonta. Arestia pari minuuttia ja anteeksi pyyntö.
Lopetetaan se jankkaaminen ja jätetään narinat huomiotta. Ei lapsi kauaa jaksa yksinään mankua. Kovennetaan rangaistuksia tarvittaessa. Esimerkiksi kotiarestia pelkän pelipäivän siirron sijaan. Annetuista rangaistuksista ei tingitä, vaikka lapsi kuinka vinkuu. Pakotetaan lapsi toimimaan esimerkiksi sulkemalla se telkkari vaikkapa kolmannen tehottoman pyynnön jälkeen. Jos ei suostu suihkuun tai syömään parilla pyynnöllä, on ilman suihkua ja ruokaa. Kyllä ne äkkiä alkaa kelvata, kun jatkuvan jankkaamisen sijaan miettii yksin huoneessaan. Läksyt jos jättää tekemättä, kärsiköön seuraukset koulussa. Meillä jätettiin koulun jälkeen jälki-istuntoon tuollaisesta, en tiedä miten nykyisin rangaistaan. Lapsi vain leikkii tuolla jankkaamisella ja takaa sillä huomion itselleen. Huomio pois niin johan alkaa toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkki meiltä:
Iltaruuan aika ja lapsi huoneessaan
Minä (tavallisella äänellä): Ruoka on valmista, tule syömään
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukemmalla äänellä: Nyt syömään
Lapsi ei reagoi
Minä syön itsekseni ja sen jälkeen sanon lapselle tiukalla äänellä: Nyt syömään tai ruuat lähtee pois tarjolta
Jos lapsi ei tuohonkaan reagoi, saa olla syömättä seuraavaan ateriaan saakka. Tietää toimintatavan ja tulee lähes aina viimeistään toisen käskyn jälkeen.
Toinen esimerkki:
Lapsi katsoo telkkaria/pelaa tms
Minä tavallisella äänellä: Nyt on aika laittaa telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukalla äänellä: Nyt telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä todella tiukasti: Nyt telkkari/kone kiinni tai äiti tulee sen sammuttamaan ja se pysyy kiinni myös huomisen päivän.
Jos lapsi ei tottele, uhkaus pannaan täytäntöön. Tarvittaessa "karenssia" kasvatetaan.
Tässäkin lapsi tietää toiminta tavan ja tottelee lähes aina viimeistään toisella käskyllä.
Pointtini tässä siis on, että lapsen kanssa ei neuvotella kymmeniä kertoja vaan ensin pyydetään, sitten käsketään ja viimeisenä keinona rangaistaan. Lapselle selitetään, mistä rangaistus tulee. Se on sitten lapsen oma valinta, jos rangaistukseen asti joudutaan menemään. Rangaistuksen on tapahduttava heti, jotta se tehoaa. 8-vuotias ymmärtää jo tekojen seuraukset, mutta aika esim. tästä syyskuulle on hänelle vielä liian pitkä ajanjakso käsiteltäväksi.
Hyvästä käytöksestä tottakai palkitaan kehumalla ja erityisen hyvästä saattaa jopa saada palkinnon. Esimerkiksi tiskikoneen oma-aloitteinen täyttäminen (ei kuulu meillä normaaleihin velvotteisiin lapsella) palkitaan puolen tunnin lisäajalla pelaamiseen tms.
Meillä myös saman ikäinen lapsi ja kyllä välillä saa sanoa useaan otteeseen ja neuvottelemaan kovaankin ääneen.. Mutta aina on kuitenkin asiat tapahtuneet ja välillä myös ihan oma aloitteisesti. Tosi harvoin on joutunut mitään kieltoja tai rangaistuksia asettamaan täytäntöön, vaikka niillä on kyllä uhkailtu. Epäilen että aloittajan lapsi ei enää välitä hänelle asetetuista pyynnöistä eikä kielloista, koska ne ovat menneet ihan yli. Ei tuon ikäinen tajua puolen vuoden pelikieltoa tmv. Niin hyvät kuin pahakin palaute täytyy laittaa heti käytäntöön tai sillä ei ole vaikutusta.
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki meiltä:
Iltaruuan aika ja lapsi huoneessaan
Minä (tavallisella äänellä): Ruoka on valmista, tule syömään
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukemmalla äänellä: Nyt syömään
Lapsi ei reagoi
Minä syön itsekseni ja sen jälkeen sanon lapselle tiukalla äänellä: Nyt syömään tai ruuat lähtee pois tarjolta
Jos lapsi ei tuohonkaan reagoi, saa olla syömättä seuraavaan ateriaan saakka. Tietää toimintatavan ja tulee lähes aina viimeistään toisen käskyn jälkeen.
Toinen esimerkki:
Lapsi katsoo telkkaria/pelaa tms
Minä tavallisella äänellä: Nyt on aika laittaa telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukalla äänellä: Nyt telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä todella tiukasti: Nyt telkkari/kone kiinni tai äiti tulee sen sammuttamaan ja se pysyy kiinni myös huomisen päivän.
Jos lapsi ei tottele, uhkaus pannaan täytäntöön. Tarvittaessa "karenssia" kasvatetaan.
Tässäkin lapsi tietää toiminta tavan ja tottelee lähes aina viimeistään toisella käskyllä.
Pointtini tässä siis on, että lapsen kanssa ei neuvotella kymmeniä kertoja vaan ensin pyydetään, sitten käsketään ja viimeisenä keinona rangaistaan. Lapselle selitetään, mistä rangaistus tulee. Se on sitten lapsen oma valinta, jos rangaistukseen asti joudutaan menemään. Rangaistuksen on tapahduttava heti, jotta se tehoaa. 8-vuotias ymmärtää jo tekojen seuraukset, mutta aika esim. tästä syyskuulle on hänelle vielä liian pitkä ajanjakso käsiteltäväksi.
Hyvästä käytöksestä tottakai palkitaan kehumalla ja erityisen hyvästä saattaa jopa saada palkinnon. Esimerkiksi tiskikoneen oma-aloitteinen täyttäminen (ei kuulu meillä normaaleihin velvotteisiin lapsella) palkitaan puolen tunnin lisäajalla pelaamiseen tms.
Jotenkin rivien välistä kuultaa, että pidät itseäsi hyvänä kasvattajana, vaikka olet kaikkea muuta.
Miksi et toimi niin, että lapsellakin on hyvä olla? 10 min ennen kuin syödään, käy kertomassa lapselle, että 10 min kuluttua syödään ja isket ajastimen pöydälle vierelle (munakello tms.). Se soi 9 min kuluttua ja kun 10 min on kulunut, menet sinne ovelle ja sanot lapselle, että ruoka on valmista. Ja sen jälkeen otat katsekontaktin ja hän tulee kanssasi pöytää. Toimii äärettömän hyvin, jos lapsi on tähän opetettu. Ei mitään pyytely, käskytys, rangaistus -ketjuja, koska mikä ihmeen rikos on jättää ruoka syömättä?
Tunnen monta kaltaisesi äidin lasta, jotka ovat meillä ihan eksyksissä. Meillä ei tulekaan rangaistusta, meillä tulee etukäteisilmoitus ja aikamerkki, jota lapset osaavat "totella" ja se koskee myös vieraita lapsia. Rangaistus on se, että pelaaminen keskeytyy, sitä ei voi jatkaa. Tarvittaessa katkaisen nettiyhteyden ruokailun ajaksi, jos vieras lapsi ei ymmärrä, että meillä ruokailukutsu on oikeasti ruokailukutsu eikä mikään ehkä.
Paperille listattu pelikielto ei ole tuon ikäiselle riittävän konkreettinen. Se on vain tekstiä paperilla eikä tässä hetkessä tunnu missään. Lapsi tarvitsee konkretiaa. Esim. ei totte parista käskystä huolimatta ->puhelin heti takavarikkoon, ei tule syömään -> saa ruokaa vasta seuraavalla aterialla. Nuo tuntuvat konkreettisesti heti toisin kuin teksti paperilla. 8-vuotias on vielä sen verran pieni, että konkretia tehoaa parhaiten. Eihän edes aikuinen kunnolla käsitä, jos vain sanotaan että puoleen vuoteen et pääse av-palstalle tms. Vasta konkreettinen av-palstan sulkeminen valaisee rangaistuksen kunnolla. Huono esimerkki, mutta pointti tuli kai selväksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esimerkki meiltä:
Iltaruuan aika ja lapsi huoneessaan
Minä (tavallisella äänellä): Ruoka on valmista, tule syömään
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukemmalla äänellä: Nyt syömään
Lapsi ei reagoi
Minä syön itsekseni ja sen jälkeen sanon lapselle tiukalla äänellä: Nyt syömään tai ruuat lähtee pois tarjolta
Jos lapsi ei tuohonkaan reagoi, saa olla syömättä seuraavaan ateriaan saakka. Tietää toimintatavan ja tulee lähes aina viimeistään toisen käskyn jälkeen.
Toinen esimerkki:
Lapsi katsoo telkkaria/pelaa tms
Minä tavallisella äänellä: Nyt on aika laittaa telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä tiukalla äänellä: Nyt telkkari/kone kiinni
Lapsi ei reagoi
Muutaman minuutin päästä minä todella tiukasti: Nyt telkkari/kone kiinni tai äiti tulee sen sammuttamaan ja se pysyy kiinni myös huomisen päivän.
Jos lapsi ei tottele, uhkaus pannaan täytäntöön. Tarvittaessa "karenssia" kasvatetaan.
Tässäkin lapsi tietää toiminta tavan ja tottelee lähes aina viimeistään toisella käskyllä.
Pointtini tässä siis on, että lapsen kanssa ei neuvotella kymmeniä kertoja vaan ensin pyydetään, sitten käsketään ja viimeisenä keinona rangaistaan. Lapselle selitetään, mistä rangaistus tulee. Se on sitten lapsen oma valinta, jos rangaistukseen asti joudutaan menemään. Rangaistuksen on tapahduttava heti, jotta se tehoaa. 8-vuotias ymmärtää jo tekojen seuraukset, mutta aika esim. tästä syyskuulle on hänelle vielä liian pitkä ajanjakso käsiteltäväksi.
Hyvästä käytöksestä tottakai palkitaan kehumalla ja erityisen hyvästä saattaa jopa saada palkinnon. Esimerkiksi tiskikoneen oma-aloitteinen täyttäminen (ei kuulu meillä normaaleihin velvotteisiin lapsella) palkitaan puolen tunnin lisäajalla pelaamiseen tms.
Jotenkin rivien välistä kuultaa, että pidät itseäsi hyvänä kasvattajana, vaikka olet kaikkea muuta.
Miksi et toimi niin, että lapsellakin on hyvä olla? 10 min ennen kuin syödään, käy kertomassa lapselle, että 10 min kuluttua syödään ja isket ajastimen pöydälle vierelle (munakello tms.). Se soi 9 min kuluttua ja kun 10 min on kulunut, menet sinne ovelle ja sanot lapselle, että ruoka on valmista. Ja sen jälkeen otat katsekontaktin ja hän tulee kanssasi pöytää. Toimii äärettömän hyvin, jos lapsi on tähän opetettu. Ei mitään pyytely, käskytys, rangaistus -ketjuja, koska mikä ihmeen rikos on jättää ruoka syömättä?
Tunnen monta kaltaisesi äidin lasta, jotka ovat meillä ihan eksyksissä. Meillä ei tulekaan rangaistusta, meillä tulee etukäteisilmoitus ja aikamerkki, jota lapset osaavat "totella" ja se koskee myös vieraita lapsia. Rangaistus on se, että pelaaminen keskeytyy, sitä ei voi jatkaa. Tarvittaessa katkaisen nettiyhteyden ruokailun ajaksi, jos vieras lapsi ei ymmärrä, että meillä ruokailukutsu on oikeasti ruokailukutsu eikä mikään ehkä.
Mistä tiedät, että lapsellani ei ole hyvä olla? Siitäkö kun toimin erilailla kuin sinä? Kohtuullisen vahvoja syytöksiä tuntemattomalta ihmiseltä, joka ei tiedä meidän elämästämme mitään.
En toimi kuvaamallasi tavalla, koska lapsi tietää ilman munakellojakin, koska meillä on ruoka-aika. Se on päivittäin samaan aikaan ja lapselle on se kerrottu monesti. Useimmiten pelkkä pyyntö riittääkin niin kuin olisit tarkalla lukemisella huomannut. Ihanaa, jos teillä lapset ovat täydellisiä ja tottelevat jokaista pyyntöäsi. Vahvasti epäilen, että todellisuudessa tuollaisia lapsia on vain sinunlaistesi "minä olen täydellinen äiti, koska en rankaise lapsia"-tyyppien mielikuvituksessa. Minun lapseni ei valitettavasti ole tuollainen mielikuvituslapsi vaan ihan todellinen lapsi, joka joskus testaa rajoja. En yhtään ihmettele, että todelliset lapset ovat teillä eksyksissä. Vaikea sitä on itsekseen päätellä, mitä kaverin äiti munakellolla yrittää viestiä. Ne täydelliset mielikuvituslapset eivät edes ole antamassa mallia, koska elävät vain sinun pääsi sisällä. Nämä johtopäätökset vedän sinun kirjoituksestasi. Perusteltua, eikö?
8-vuotiaan äitinä sanoisin, että tutulta kuulostaa. Tosin meillä ei ole käytössä noita rangaistuksia. Lapsi pelaa kännykällä aina kun silmä välttää, ei kuule ympäristöään, ei tule syömään, ei pue, ei lähde mihinkään lyhyellä varoitusajalla jne. Pitää käskeä monta kertaa. Sitten karjuu vastaukseksi että "joo joo", "onko pakko huutaa?" tai jotain muuta vastaavaa. Tosi helposti tulee se tiuskaisu vastaukseksi. Ihan kuin murrosikäisen kanssa eläisi.
Lopulta kuitenkin tottelee, pyytää anteeksi jos on huutanut, tulee halaamaan ja on tosi ihana ja suloinen. Niin pieni ja niin iso yhtä aikaa, mun rakas <3
Vanhemmuus hukassa...