Ystävä tuli vauvajuhliini lahjana pelkkä itsetehty pehmolelu

Vähän riippuu... Juhlittiinko vauvaa, vai sinua? Miten teitkin itsestäsi noin ison numeron. Pyydä syntymäpäivänäsi parempi lahja.

Sain itse vauvana itsetehdyn nallen lahjaksi. Se on ainoa lelu, mikä on kulkenut kanssani läpi lapsuuden ja jonka otin mukaan kun muutin omilleni.

N23v ja nalle 23v

Vaikka tämä onkin provo, niin arvostan itse tehtyjä lahjoja huomattavasti enemmän kuin ostettuja. Ihan raavaalle miehelle ninkuin minulle voi tippa tulla linssiin itse tehdystä piposta jonka sain joululahjaksi, koko talvi on se päässä kuljettu.

Mua on kielletty että mitään villasukkia ei saa antaa lahjaksi. Teen nykyään vain itselleni käsitöitä.

Mun kummitäti antoi aikanaan itse tekemänsä nallen ja koiran. Nalle kulki mukanani kesälomareissutkin ja molemmista tykkäsin kovasti. 

Minusta itse tehdyt lahjat ovat tosia kamalia. Vaikka ne joskus olisivat hienojakin, mitä ne eivät koskaan ole, ne kääntävät koko homman toisin päin. SIitä lahjan tekijästä tulee se erityisihminen, suuri käsityöläinen, artisti ja runoilija, jonka kätten töitä pitää ihmetellä ja päivitellä ja pistää suunnattoman suurisydämisen elämää suuremman ihmisyyden  (juu, ei ikinä esim. sairaalloisen nuukuuden) ilmentymänä lasivitriiniin. OIkeasti, itse tehdyt lahjat ovat nimenomaan sen tekijänsä äklö tähtihetken tavoittelulahja tai sitten nimenomaan sitä lahjan saajaa väheksyvä nuukuuden osoitus. En ikinä tekisi mitään ite-lahjaa koskaan kenellekään, jollen sitten ihan ilkeyttäni ./

ja hurskastelijat hiljaa. JOkainen tietää, mistä itse tehdyissä lahjoissa on kyse. Välinpitämättömyydestä ja oman itsen suhteellisuudentajuttomasta yliarvostuksesta.

Mä en oikein ymmärrä näitä vauvajuhlia, joskus näin televisiosta, että suuressa jenkeissä näitä pidetään ja sittenhän suomalaiset otti mallia ja pitihän vauvajuhlat pitää. Minulla on mahtavan ihana tytär, kaksi lasta, emme pitäneet näitä vauvajuhlia vaan kaikki ystävät kävivät ja toivat mitä kukin sitten kun vauva ja äiti olivat kotiin laitokselta asettuneet. Sai hän hienon vaippakakunkin ystävältä mutta yleensä, vauvaleluja ja vaatteita, sitten oli useita leipojia jotka toivat hyviä, omatekoisia leivonnaisia, hienoja lahjoja kaikki, itse annoin hänelle vauvan pehmolelun ja peiton ja myöhemmin haalarin joka menee sitten isompana. Kaikki lahjat ovat hyviä ja rakkaudella annettu, niistä pitää vain kiittää.

Meillä on säilytetty lasten saamat itsetehdyt villanutut ja peitot. Peitot ovat käytössä, nutut laitettu jo muistolaatikoihin. Oma, vauvana saamani villavilttikin 38 vuoden takaa on vielä ihan käyttökelpoinen ja säilössä. Omat lapseni olen kuvannut sen päällä heti, kun ollaan kotiuduttu synnäriltä, ihan niin kuin minutkin kuvattiin.

Ystävälläsi on ahne ja kiittämätön ystävä

Toivottavasti ystävääsi edes hävetti kun huomasi kuinka hyviä lahjoja muut vieraat toi. Itse olisin varmaan huomauttanut asiasta.

Kukin tuo tyylillään. Itse arvostaisin itsetehtyä, siihen on käytetty aikaa ja vaivaa.

Monesti nuo kutsut mene eihan överiksi..

Itse tehty lahja on kaikkein arvokkain,mitä oikein kuvittelet tällä jutulla?

Kallista lahjaa odotit,voi turhanpäiväisyys,mitä omaperäisempi lahja,sitä parempi.

mistä näitä idiootteja tulee , saunalahde...ei jatkoon , peetpeet , xxxxx

Olin aivan kauhuissaan , kun kuulin minusta ajateltiin ihan samalla tavalla.

Tapahtui pari v sitten.

Lapsuudenystävä meni naimisiin ja meillä oli hyvin hyvin tiivis tyttöporukka aikoinaan, kaikki oli kutsuttu yksistään, ei puolisoita, ei lapsia.

Häät olivat toisella paikkakunnalla, joten piti saada kyyti ja majoitus, onneksi 1 porukkaan kuuluva asuu Pk seudulla. Menin julkisilla paikkaan, josta hän vaan koukkasi minut. Vaikka etukäteen keskustelimme, hän ei suostunut ottamaan rahaa kuljetuksista ja hän oli jo tässä vaiheessa hommannut hotellihuoneen . Kun muutti yhden hengen huoneen 2 hengen huoneeksi, ei ollut lisämaksua ja pääsin mukaan pummilla.

Korvasin kyllä tämän myöhemmin,

Hääparilla on kotona todella iso pöytä, johon on hankala löytää pöytäliinaa.

Minulla oli jäljellä omista häistä pitkää metritavaraa, leikkasin siitä oikean kokoisen palan. Olin saanut vanhoja pitsejä ja värjäsin sitä vihreäksi ja samalla sävyllä painoin koivun lehtiä liinaan.

Liina oli antohetkellä todella kaunis, tein sitä kuukausia värjäyksen, painatuksien, pitsin ompelemisessa ja morsian tietää hyvin taloudellisen tilanteeni. Olin jopa aikaisemmin ilmoittanut en pääse häihin ja siksi minulle tarjottiin kyytiä.

Liian on kuulemma todella usein pöydällä ja kuulin morsiamen ystäviä anoppi arvuuttelee onko tämä se ystävä, joka toi vain sen ruman liinan. Eräs toinen joka kuului porukkaan oli tavannut ohimennen myös tämän anopin, ystävä oli esitellyt hänet , on lapsuuden ystävä ja anoppi oli tökässyt tälläistä. Tämä, joka kuuli , ei tiennyt edes mitään pöytäliinasta, jonka vuoksi juttu kantautui minulle asti. Ja kyllä, kyse oli minun antamasta liinasta.

Anoppi on omasta mielestään parempi ihminen ja on mm sitä mieltä ettei saa erota koskaan. Eron johdosta elintasoni aikoinaan tippui.

Häistäkin on useampi vuosi mutta pöytäliina edelleen tuodaan esille puheessa.

Minä jouduin lapsena viemään itsetehtyjä lahjoja kaverisynttäreille lahjoiksi, koska meillä ei ikinä ollut rahaa mihinkään. Huomasin kyllä, että muut vaihtoivat usein merkitseviä katseita ja että lahjoja pidettiin huonoina. Jälkeenpäin ajatellen ne olivat aivan hyviä lahjoja, mutta jos nirppanokkainen pikkutyttö odottaa jotain kiinan krääsää mieluummin niin onhan se silloin pettymys. 

Tuli vain mieleen ap:sta....

Vauvajuhlat ovat pelkkää lahjojen kerjuuta ja taas yksi typerä jenkkilästä kopioitu hömpötys. Onneksi niitä ei ollut silloin vielä kun omat lapseni ovat syntyneet. 

Aatella. Mun kummilapsi ei ole koskaan saanut mitään ostettua minulta. Aina oon itsetehnyt tai antanut elämyksen lahjaksi. Kastemekonkin hänelle virkkasin, äiti oli haltioissaan. Nyt 18 vuotis lahjaksi on tiedossa viikon ulkomaan matka.

Joo tiiän että on vanha keksustelu mutta sehän onkin itsetehty lahja vauvalle

Ap on nolo. Itsetehty lahja on arvokkaampi kuin ostettu.

Porvoon mammat on tämmöisiä..,.