Liian komea kihlattu
Asiani on erikoinen, murheeni typerä, mutta ongelmani on se, että olen kihloissa liian hyvännäköisen miehen kanssa. Juuri sellaisella tavalla, että on miltei kaikkien naisten makuun eli klassisella, mutta kuitenkin persoonallisella tavalla kaunis mies. Pukeutuu hyvin, on poikkeuksellisen älykäs, kroppa on jumalainen ja vielä korkeasti koulutettu ja hyvin karismaattinen, mutta ei todellakaan millään narsistisella paskatavalla. Liian kiltti tosin. Ei sillä, en ole itsekään mikään seinäruusu. En ole laiha, isorintainen kaunotar, mutta omalla tavallani sensuelli, persoonallinen, eikä karismani varmasti jää mieheni varjoon, ja minulla on luontaista auktoriteettia.(kuulemma.)Mutta tämä komeus asia ajaa minut epävarmaksi ja pieneksi: en ole tottunut siihen, että jopa kaupan kassat valehtelematta alkavat flirttailla hänen kanssaan. Baarireissut ja muut ovatkin sitten aivan kamalia. Mutta nyt olen uupunut.. Jopa omat ystäväni kertovat olevansa ihastuneita! Monikossa! En ole koskaan perustanut itsetuntoni ulkoisten asioiden varaan, vaan olen luonut sen aivan muihin asioihin, ja komean miehen kanssa vaatisi rautaista itsetuntoa sillä saralla- salilla, kaupassa, kahvilassa, ravintolassa.. Kaikkialla naiset tuputtavat itseään? Tuntuu, että ihmisillä ei ole minkäänlaista kunnioitusta toisten parisuhteita kohtaan. Suhteestamme ei puutu iloa, rakkautta, hellyyttä eikä himoa. Arki kulkee, meillä on kaunis koti ja hauskaa yhdessä. Mutta sitä varjostaa se, että alan tulla epävarmaksi, kun olo on nöyryytetty usein kodin ulkopuolella. Mieheni kun on intensiivinen ja hänellä on se karisma. Hän sitten tulee lähetelleeksi varmaan takaisin jotain signaaleja, äh, en tiedä, kun naiset sitten kokevat että heillä olisi jotakin. Näitä sotkuja sitten selvitellään kotona. Mieheni siis rakastaa minua yli kaiken ja kärsii tästä ongelmasta, johon alan itse väsyä jo siihen malliin, että alan miettiä jos lähtisin tästä. Ihan vain siksi etten jaksa tätä ongelmaa ja sitä mitä se minussa aiheuttaa. Sitä että koko ajan olo on epävarma, surkea ja paha mieli ja miltei ihmisviha nostaa humanistissakin päätään.. Mies haaveilee lapsista, on juuri sellainen kuin toivoa saattaa; huomaavainen, ymmärtäväinen, rakastava. Ja flirttaileva, mutta ei itse tajua sitä. Onko kenelläkään samaa ongelmaa? Hävettää pirusti valittaa tällaisesta, mutta ongelma on aika moniulotteinen... En tiedä mitä tehdä :'(
Kommentit (38)
Olet Sirpa Selännettä huonompi nainen, jos jätät miehesi siksi, että muitakin naisia kiinnostaa. Enkä ymmärrä koko ongelmaa, koska naiset rakastavat sitä yli kaiken, että oma mies kelpaisi hyvin muillekin.
Ei se ongelma taida olla pelkästään siinä että naiset flirttailee ap:n miehelle vaan enemmänkin siinä, että ap:n mies flirttaa takaisin.
Jotkut vaan on flirttejä vaikkei sillä mitään tarkoitakaan. Itse en ole flirttaileva, enkä pystys flirtin miehen kanssa olemaankaan. Senpä takia hieman epäsosiaalinen ja aika tavallisen näköinen mieheni on sopiva minulle. Itsekään en sen kummempi ole. Ap:n pitää vaan päättää, kestääkö miehen käytös vai ei. Muitten naisten vika asia ei varmaan ole, paitsi ettei kaverin miestä sais iskeä 🤔
Vierailija kirjoitti:
Montako kertaa olet ap itse elämäsi aikana flirttaillut varatulle? Syytät muita naisia vaikka miehesi on se joka flirttailee heille.
Mä en kyllä flirttaile miehille jos puoliso on siinä vieressä. Jotain tilannetajua hei?
Syytät toisia naisia flirttailusta, mutta miehesi flirttailu on hänelle vain "luontainen ominaisuus"?
Miehesihän tuossa enemmän väärin tekee kuin nuo naiset.
Mulla muuten sama tilanne mutta mieheni ei ole tippaakaan flirtti. Ei edes huomaa naisten tuijottelua ja jos saa yhteydenottoja esim Facebookin kautta niin ei vastaa niihin yhtään mitään. Tämä on oikeasti huvittavaakin kun mies on ihan tajuttoman hyvännäköinen mutta ei tuo itseään mitenkään esille. Ymmärrän sinua koska jos mieheni olisi vielä tuon ulkonäön lisäksi flirttailevaa tyyppiä niin en jaksaisi ja tiedän että oma itseluottamus kärsisi. Ainut keino on ehkä jutella asiasta kunnolla ja kertoa että sinua vaivaa tuo käytös jopa niin paljon että mietit eroa joskus. Sen pitäisi herättää mies että voi menettää sinut mokoman takia.
Vanhemman, paljon nähneen naisen ajatuksia: ei komeus/kauneus ja pettäminen korreloi. Ap, itsekin olet hyvännäköinen, tekeekö se sinusta pettäjän? Miehesi hyvä itsetunto saattaa jopa suojata tuolta, kehnommalla itsetunnolla ja ulkonäöllä varustettu voi helpommin olla imarreltu muiden huomiosta. Akateemisilla miehillä sitä vetovoimaa tuo ulkonäön sijaan enemmän asema, vai ulkonäölläkö ne paavo lipposet niitä nuoria vaimoja pokaavat? Ihminen pettää jos on pettääkseen, murehtimisella ja vahtimisella vain pilaat suhteen. Rakastuminen ja vakavaan suhteeseen ryhtyminen on aika riski, siinä laittaa itsensä alttiiksi suurille pettymyksille. Mutta se myös onnistuu vain jos uskaltaa luottaa. Luottaa kannattaa kuten lainsäädäntömme neuvoo, kunnes toisin todistetaan. Jos miehesi ei oikeasti pysy irti niistä toisista naisista muista rakastaa itseäsi, sinua ei kukaan mies saa käsitellä miten vain, tee rajat selväksi (ilman riitaa) jo etukäteen ja pidä niistä kiinni. MInun mieheni on monien naisten mielestä hyvännäköinen ja sosiaalisena osaa tehdä vaikutuksen, nuorempana oli joissakin elämänvaiheissaan ollut pelimiehen vikaa. Kun aloitimme aikuisiällä seurustelemaan sanoin etten aio häntä vahtia, ja jos tuntuu siltä että muut naiset kiinnostavat saa mennä kokeilemaan - takaisinottoa en luvannut. Ja on ollut noihin sääntöihin ja suhteeseemme ihan tyytyväinen eikä ole osoittanut halua sivureissuille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisilla on aina joku "ongelma".
Juurikin näin. Hermoheikkoja prinsessaharhailevia hormoniensa ja mielikuvituksensa vietävissä olevia, horoskooppeihin, yksisarvisiin , Cosmopolitanin testeihin, enneuniin ja muiden palstamammojen mielipiteisiin elämänsä perustavia ihmisraunioita, joille mikään ei koskaan kelpaa.
MGTOW
Aika hyvin olet perillä naisten jutuista ollaksesi mgtow.
M42
No ei ollut todellakaan MGTOW, sen verran kimeästi peräkammarista kajahti :D
Mustasukkaisuus ei kaunista ketään.
Itse kun olen mies niin mulla on aina ollut päinvastoin ongelmana että ainoat naiset joita saan on vain perus ok, sellaisia joihin pitää yrittämällä yrittää ihastua.
Vierailija kirjoitti:
Odota 20 vuotta niin kukaan ei enää huomaa miestäsi.
Tää taitaa toimia vain naisten kohdalla /-(
Mies jos on fiksu, komea, ja vielä pitää itsensä kuosissa, saa naista 40/50/60 iässäkin, ja nimenomaan nuorta naista.
Saa nämä tuntemaan olonsa turvalliseksi osaavissa käsissään ja pystyy tyydyttämään sängyssä, nuoria poikia paremmin. Mieskunto kyllä säilyy, jos siitä huolehtii.
Mutta jos hän on sinut valinnut, ei tässä pitäisi mitään ongelmaa olla. Laput silmillä ei voi kulkea, tai kotiin sulkeutua. Anna muiden katsella, äläkä miestä syyllistä tai asiaa kosta hänelle. Tämähän on tyypillistä myös: toinen ei tajua tehneensä mitään loukkaavaa (koska ei ole), mutta nainen sulkee jalkansa tai alkaa kostoksi toimia muuten loukkaavasti.
Olin nuorempana samanlainen kuin miehesi. Suunnilleen kaikki pojat ja miehet joiden kanssa olin tekemisissä ihastuivat minuun ja sain siitä paskaa niskaani. Lopulta ei auttanut muuta kuin alkaa muuttaa omaa käytöstään. Ennen olin mielelläni jutellut syvällisiä kahdenkesken sekä miesten että naisten kanssa, rajasin sitä vain naisiin. Ennen heitin jatkuvasti läppää miesten kanssa, opettelin pitämään suutani enemmän kiinni. Tottakai minua harmitti itseni rajoittaminen, mutta tämä lopulta oli itsellenikin parempi vaihtoehto.
Tällä hetkellä mieheni on se joka ulkonäöllään ja karismallaan saa naiset hihittelemään ja tekemään itsensä tykö sekä kassat flirttailemaan. Koen olevani ihan hyvännäköinen, joten en usko että sinunkaan kohdallasi on kyse lainkaan sinun ulkonäöstäsi, naiset vaan yksinkertaisesti sulavat miehesi nähdessään. Ei siis tarvi ajatella, että muut flirttaavat siksi että he kokevat sinut nähdessäsi heillä olevan mahdollisuuksia mieheesi.
Omaa miestäni olen yrittänyt "valmentaa" selittämällä, että jos hän tekee näin, nainen ajattelee näin. Esimerkiksi kun hänen naispuolinen sinkku työkaverinsa tekstasi hänelle illalla jotain työhön löyhästi liittyvää + miten menee juttua ja tämä toistui pariin kertaan, kerroin miehelleni että tälle naiselle nämä heidän tekstailunsa saattavat olla vähän suurempi juttu kuin hänelle. Pikkujoulujen jälkeen mies totesi minun olleen oikeassa.
Ulkonäköä on vaikea mennä muuttamaan, mutta käytöstään voi hieman viilata. Kyllä miehesi jotain väärää signaaloi, jos aikuiset ystäväsikin häneen oikeasti ihastuvat.
Älkää syyllistäkö miestä, joka on mukava, avoin ja sosiaalinen! Juuri se mitä av-mammat aina miehestään toivovat, ja näiden puutteesta pienimunaisia ukkojaan haukkuvat ;-)
Ollan sitä hiukan kaksinaismoralistisia mustiksia, kun asetelma oniin näin päin....
Loppujen lopuksihan tässä on kyse vain omasta epävarmuudestasi. Ei se tosin ihme ole, koska ulkonäkö ja pettämisalttius kulkevat käsi kädessä, siitä ei pääse mihinkään. Tottakai on helpompaa lipsahtaa, jos jatkuvasti pommitetaan huomiolla, verrattuna siihen että näytät tavikselta eikä kukaan vilkaise kahta kertaa. Helpompi on myös dumpata se kumppani, koska tietää että uuden saaminen ei ole temppu eikä mikään. Hankalia juttuja..
ap on itsekeskeinen lässyttäjä, joka aloituksessaan keskittyy jauhamaan omasta erinoimaisuudestaan. Ai ootsä mielestäsi kuiteski ees "sensuelli", vaikket ookaan laiha. Hahaha. :D Tota peilille valehtelua kutsutaan hei tuttavallisemmin läskin itsepetokseksi.
Mikä pettymys koko aloitus. olisin halunnut kuulla vain siitä komeasta kihlatusta.
Suomessa tuo flirttailun raja on aika matalalla ja sitä harrastaa ylipäänsäkin vain osa enemmistön ollessa jurottajia. Maissa, joissa se on tavanomainen kanssakäynnin muoto (ja ylipäänsä ehkä sukupuolten erot isommat) jokainen nyt suunnilleen tietää, että ei se yleensä mihinkään johda eikä sen ole edes tarkoitus johtaa. Asun Italiassa ja täällä se menee niin että suuri osa miehistä yrittää (suomalaisen näkökulmasta) iskeä jokaista vastaantulevaa naista, mutta eipä siitä sen enempää seuraa. Vaikea tilanteita näkemättä sanoa mistä on kyse, mutta jotenkin en jaksa uskoa että niistä naisistakaan suurin osa sinänsä mitään sinun miehesi osalle suunnittelisi, kunhan piristää omaakin päiväänsä. Suomessa ylipäänsä miehistä ei tarvitse taistella siten kuin jossain köyhissä maissa, jossa naisista sitten taas osa hakee elättäjää itselleen.
Ongelma on sinun huono itsetuntosi ja mustasukkaisuutesi. Jos mies ei ole antanut sinulle mitään syytä olla luottamatta häneen, luottamuksen puute syö lopulta suhteenne.
Keskity välillä omiin asioihisi ja ihmissuhteisiisi, älä suotta vello miehen asioissa ja murehdi jostain kaupankassoista. Monille ulospäinsuuntautuneille ja sosiaalisille persoonille flirtti on vain tapa ja taitoa tehdä pienet arkipäiväiset kohtaamiset mukaviksi, ei mitään vakavampaa.
Ap, kirjoituksesi on juuri kuin minun elämästäni kun olin reilu parikymppinen! Olimme mieheni kanssa näyttävä pari, mutta myös minä kärsin suunnattomasti mieheni "liian komeasta" ulkomuodosta ja sen mukanaan tuomista ikävistä asioista. Mies oli kuitenkin jo silloin luonteeltaan ja elämänarvoiltaan niin kanssani yhteensopiva, että yritin sinnitellä noiden ikävien epävarmuuden tunteiden kanssa.
Nyt näin nelikymppisenä olen niin äärettömän tyytyväinen, etten aikoinani antanut periksi. Mies on edelleen minua kohtaan yhtä ihana kuin nuorena, ja ennen kaikkea aivan mielettömän ihana isä lapsillemme. Arkemme on todella mukavaa ja sujuvaa ja monesti olen miettinyt, että onneksi en antanut periksi silloin epävarmuuteni hetkinä. Ja usko pois, ikä tuo mukanaan myös paljon varmuutta. Enää en hätkähdä (nykyään jo harvemmista) vieraiden naisten huomionosoituksista, yhteiset vuodet ovat antaneet minulle varmuuden siitä että mies todella rakastaa vain minua ja haluaa perheellemme pelkästään hycäö. Tsemppiä Ap, ymmärrän ajatuksiasi täysin.
Ap, sinun pitäisi hankkia nyt ihan oikeita ja riittävät vaativia haasteita itsellesi. Ne vievät ajatuksesi muualle, sillä pyörittelemällä tätä miehesi komeus asiaa uuvut ja sinulta katoaa elämässä hauskuus. Milloin aiot muuten valmistua? Keskity siihen, että valmistut vaikka ennätysajassa, jos opiskelet. Tai oletko ajatellut alkaa jonkin uuden, vaativan harrastuksen, ihan vain sinä yksin, ei yhdessä miehesi kanssa. Suosittelen attack-lajeja tai itsepuolustusta, koska niihin joudut oikeasti keskittymään ja niiden fyysisyys on jotain, mitä et kaiketi ole koskaan kokenut. Samalla kasvaa niin kehon kuin mielen hallinnan tunne.
Tai oletko ajatellut mennä auttaamaan vaikkapa kehitysvammaisia tai sairaita vanhuksia. Luulen, että sinun elämännäkemyksesi laajenisi ja huomaat, että elämä koostuu useista asioista. Ongelmasi suuri syy ei kenties ole miehen komeus ja muiden naisten kiinnostus, vaan oman elämäsi suppeus. Kun elämänalueesi laajenee ja uskallat mennä turvallisuusalueesi ulkopuolelle, saat itseluottamusta ja suhteellisuutta, silloin myös pystyt olemaan rennompi ja luottavaisempi - ensiksi omaan itseesi.