Kaikkein raskain asia elämässä on
se, että omilla rakkailla lapsilla on kärsimystä. Suurimman ilon tuo se, kun lapset voivat hyvin ja ovat onnellisia. Tämä koskee jo aikuistuneita lapsiakin. En tiedä onko se normaalia, että tällainen asia säätelee omaa onnellisuuttani kaikkein eniten.
Kommentit (4)
Tästä syystä itse en kerro koskaan vanhemmilleni mitään huolistani. En itse asiassa kertonut kouluikäisestä lapsesta asti, koska huomasin että varsinkin äidilleni murheet on kovin raskaita kantaa. Päättelin, että parempi kantaa itse vaan ja säästää äitiä.
Nyt aikuisena tämä onkin ihan hyvä ratkaisu - minä nelikymppinen olen varmasti vahvempi kuin päivät pitkät maailman murehtimiseen käyttävä sydäntautinen eläkeläinen- mutta lapsena olisi voinut säästyä monelta jos olisi vanhemmille kertonut esim. koulukiusaamisesta, tietyistä fyysisistä vaivoista tms.
Allekirjoitan, minullakin jo aikuinen lapsi. Omat murheet ovat kevyempiä kantaa kuin lapsen.