Tiesittekö, että Suomessa vain noin 5% ruotsinkielisiä?

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sekin olisi ok, jos olisi joku johdantokurssi kaikille. Mutta kun se saakelin ruotsi on pakollista joka ainoalla koulutasolla: ala-asteella, yläasteella, lukiossa, ammattikoulussa, amk:ssa, yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä, mutta korkeakoulujen kiintiöt tuottavat sen, että syntyy etuoikeuksia ja etuoikeutettujen ryhmä. Kuvaavaa on, että kaksikielisessä kaveripiirissämme kaikki ruotsinkieliset pääsivät huonommin käydyllä lukiopohjalla ensimmäisellä yrittämällä suoraan lukiosta yliopistoon ja korkeakouluun ja oikeastaan kukaan suomenkielisistä kevreistani lukuunottamatta paria 9.5 ja yli keskiarvolla ja L:n paperit omaavaa poikkeusta. Kyllähän se ärsytti silloin kun itsekin joutui jännittämään sen välivuoden. Tuollaisesta helppoudesta se ruotsinkielisten itsetunto ja onnellisuus syntyy. 

Monta prosenttia venäjänkielisiä sitten asuu Suomessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä 

Ei Suomessa ole mitään "kahta kieltä". Suomen ja ruotsin lisäksi on mm. kolme saamen kieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä, mutta korkeakoulujen kiintiöt tuottavat sen, että syntyy etuoikeuksia ja etuoikeutettujen ryhmä. Kuvaavaa on, että kaksikielisessä kaveripiirissämme kaikki ruotsinkieliset pääsivät huonommin käydyllä lukiopohjalla ensimmäisellä yrittämällä suoraan lukiosta yliopistoon ja korkeakouluun ja oikeastaan kukaan suomenkielisistä kevreistani lukuunottamatta paria 9.5 ja yli keskiarvolla ja L:n paperit omaavaa poikkeusta. Kyllähän se ärsytti silloin kun itsekin joutui jännittämään sen välivuoden. Tuollaisesta helppoudesta se ruotsinkielisten itsetunto ja onnellisuus syntyy. 

Ihan "sattumalta" ruotsinkielisille on kiintiöt ja alemmat pisterajat juuri rahakkaimmille aloille: lääketiede, kauppatiede, oikeustiede.

Ruotsinkielinen on myös vapautettu veneen verotusesta. Koska verohallinto ei enää kustannuksia lomakkeiden käännöstä maksa.

Vierailija kirjoitti:

Kun Ahvenanmaa jätetään pois laskuista. Heillähän on itsehallinto ja omat kielilait eikä heillä edes ole pakkosuomea, joten ei ole syytä laskea ahvenanmaalaisia mukaan ruotsinkielisten kokonaismäärään.

Eikö ole outoa, että pienen 5%:n vähemmistön vaatimuksesta jokainen suomenkielinen joutuu opiskelemaan pakkoruotsia jokaisella opintojen tasolla ala-asteelta lähtien aina yliopistoon ja amk:hon saakka?

Kyllä tiesin. Suomenruotsalaisia, maanviljelijöiden ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia on Suomessa suunnilleen saman verran.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä, mutta korkeakoulujen kiintiöt tuottavat sen, että syntyy etuoikeuksia ja etuoikeutettujen ryhmä. Kuvaavaa on, että kaksikielisessä kaveripiirissämme kaikki ruotsinkieliset pääsivät huonommin käydyllä lukiopohjalla ensimmäisellä yrittämällä suoraan lukiosta yliopistoon ja korkeakouluun ja oikeastaan kukaan suomenkielisistä kevreistani lukuunottamatta paria 9.5 ja yli keskiarvolla ja L:n paperit omaavaa poikkeusta. Kyllähän se ärsytti silloin kun itsekin joutui jännittämään sen välivuoden. Tuollaisesta helppoudesta se ruotsinkielisten itsetunto ja onnellisuus syntyy. 

Ihan "sattumalta" ruotsinkielisille on kiintiöt ja alemmat pisterajat juuri rahakkaimmille aloille: lääketiede, kauppatiede, oikeustiede.

Mikä estää teitä hankkimasta kunnon ruotsinkielentaidon ja hakemaan sitten jatko-opintoihin sinne "ruotsalaiselle puolelle"? Mikä? Kuka estää? Niin just, EI MIKÄÄN, EI KETÄÄN. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun Ahvenanmaa jätetään pois laskuista. Heillähän on itsehallinto ja omat kielilait eikä heillä edes ole pakkosuomea, joten ei ole syytä laskea ahvenanmaalaisia mukaan ruotsinkielisten kokonaismäärään.

Eikö ole outoa, että pienen 5%:n vähemmistön vaatimuksesta jokainen suomenkielinen joutuu opiskelemaan pakkoruotsia jokaisella opintojen tasolla ala-asteelta lähtien aina yliopistoon ja amk:hon saakka?

Paljon oudompaa on palstapersun ainainen jankkaaminen asiasta, vaikka mitään uutta hänellä ei ole koskaan aiheeseen tuoda.

Tämä on ainut aihe, josta olen persujen kanssa tismalleen samaa mieltä, enkä todellakaan ole ainoa, senhän tutkimuksetkin ovat osoittaneet.

t: vihervassari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä, mutta korkeakoulujen kiintiöt tuottavat sen, että syntyy etuoikeuksia ja etuoikeutettujen ryhmä. Kuvaavaa on, että kaksikielisessä kaveripiirissämme kaikki ruotsinkieliset pääsivät huonommin käydyllä lukiopohjalla ensimmäisellä yrittämällä suoraan lukiosta yliopistoon ja korkeakouluun ja oikeastaan kukaan suomenkielisistä kevreistani lukuunottamatta paria 9.5 ja yli keskiarvolla ja L:n paperit omaavaa poikkeusta. Kyllähän se ärsytti silloin kun itsekin joutui jännittämään sen välivuoden. Tuollaisesta helppoudesta se ruotsinkielisten itsetunto ja onnellisuus syntyy. 

Ihan "sattumalta" ruotsinkielisille on kiintiöt ja alemmat pisterajat juuri rahakkaimmille aloille: lääketiede, kauppatiede, oikeustiede.

Mikä estää teitä hankkimasta kunnon ruotsinkielentaidon ja hakemaan sitten jatko-opintoihin sinne "ruotsalaiselle puolelle"? Mikä? Kuka estää? Niin just, EI MIKÄÄN, EI KETÄÄN. 

Mikä estää ruotsinkielisiä hankkimasta kunnon suomen kielen taitoa ja hakemaan suomenkieliselle puolelle? Miksi heille pitää olla omat ALEMPIEN pisterajojen kiintiöt?

Joensuussa on tavattu ruotsinkielinen viimeksi 1805. Yhä he opiskelevat ruotsia ei mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jasså, säger du det... Det är rart och berikande för hela finland med den svenskspråkiga minoriteten. Basta. 

Vad menar rart och basta?

Rart = herttaista. 

Basta...oikeastaan täysin korrekti ilmaisu on "och därmed basta" mutta arkikielessä sitä käytetään tuossa lyhennetyssä muodossa, "basta". Tarkoittaa suunnilleen; Näin on!

Vanhoille siirtomaille on tyypillistä emämaan kielen pakko-opiskelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea luku taitaa kyllä olla lähempänä 3,5% mutta idea on oikein.

Ja jos otetaan kaksikieliset pois, niin päästää ehkä 1 %:iin. Ja heitä varten koko kansa opiskelee siis pakkoruotsia. Mahdollista vain Suomessa, koska suomalaiset on niin lampaita, että hyppivät kiltisti ruotsinkielisten pillin tahtiin.

*tirsk*

Ei kai sua vaan potuta? ;)

No jokuhan tuota persutinta ahdistaa kun samasta aiheesta pitää tehdä sama avaus ihan koko ajan. Mikä lie pakko-oire.

No niin juuri!

(en ole ap, mutta tuo jolle vastasit)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jasså, säger du det... Det är rart och berikande för hela finland med den svenskspråkiga minoriteten. Basta. 

Vad menar rart och basta?

Rart = herttaista. 

Basta...oikeastaan täysin korrekti ilmaisu on "och därmed basta" mutta arkikielessä sitä käytetään tuossa lyhennetyssä muodossa, "basta". Tarkoittaa suunnilleen; Näin on!

Tässä tapauksessa rart voisi olla erikoista. Basta taitaa tulla alunperin italiasta, jo riittää.

Vierailija kirjoitti:

Se on erikoista, että Ruotsin (jossa suomenkielinen vähemmistö on jopa suurempi kuin Suomen ruotsinkielinen vähemmisto) poliitikot ovat todenneet, että Ruotsilla ei ikinä olisi varaa kaksikielisyyteen.

Suomessa kaksikielisyys taas on poliitikkojen mielestä suuren suuri rikkaus.

Kumman maan poliitikot ovat oikeassa?

Suomessa kaikki politiikka on puolustuspolitiikkaa. Ruotsi nyt vaan on ollut ja on vieläkin Suomelle hyvin tärkeä kumppani monessakin eri asiassa.

Ja minäkin haluaisin tietää, olisiko mahdollista saada edes yksi orja kun meidänkin perheessä on kuitenkin ollut ruotsinkielisiä vain pari sukupolvea sitten? Tosiaan yksikin orja riittäisi, tack.

Vierailija kirjoitti:

Joensuussa on tavattu ruotsinkielinen viimeksi 1805. Yhä he opiskelevat ruotsia ei mihinkään.

Ihan sama mitä joensuulaiset opiskelevat, ei ne mitään kuitenkaan opi.

Kyllä jotain vikaa siinä on. Entinen pomoni ketä on suomenruotsalainen nainen alkoi jotain vitun äidinsä nussija paskaa minulle jauhaamaan siitä kuin sanoin saksan kielen olevan paljon kehittävämpi kuin ruotsinkielen suomessa saksan kielen opettajalle ketä oli myös nainen ja hän ei edes hyväksynyt tätä. Katso nyt. Jos mietit että näet ja olet kunnossa ja ajattelet yhtä asiaa ja siinä on 2 yhtä vastaan olemattomassa väitteessä niin miten vitussa sinä väität esim. Feminismin olevan olematonta? Come and get it please. Siis mikä helvetin valhe se on että jos puhut kiinaa niin pärjäät paremmin? Tai jos menet kiinaan niin siellä ei todellakaan ole hyvää internet yhteyttä!

Ehkä minä puhun aina SUÅMEA jä minöä ön väikeä ymmärtää. Jä äinä!

Oikeassa oleva håmå suomenruotsalainen sanoo näin. En minä ole suomenruotsalainen mutta jos yhteiskunta niin väittää niin ehkä teillä on aika oppia rodun jalostuksesta. Ja kehotan.. Ilman muovia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kouluruotsi sinällään ärsytä, kun on sen verran helppo kieli. Pikemminkin ärsyttää nuo yliopistojen kielikiintiöt.

Sama. Minusta on oikeasti hienoa ja rikkaus että maassa on kaksi kieltä, mutta korkeakoulujen kiintiöt tuottavat sen, että syntyy etuoikeuksia ja etuoikeutettujen ryhmä. Kuvaavaa on, että kaksikielisessä kaveripiirissämme kaikki ruotsinkieliset pääsivät huonommin käydyllä lukiopohjalla ensimmäisellä yrittämällä suoraan lukiosta yliopistoon ja korkeakouluun ja oikeastaan kukaan suomenkielisistä kevreistani lukuunottamatta paria 9.5 ja yli keskiarvolla ja L:n paperit omaavaa poikkeusta. Kyllähän se ärsytti silloin kun itsekin joutui jännittämään sen välivuoden. Tuollaisesta helppoudesta se ruotsinkielisten itsetunto ja onnellisuus syntyy. 

Ihan "sattumalta" ruotsinkielisille on kiintiöt ja alemmat pisterajat juuri rahakkaimmille aloille: lääketiede, kauppatiede, oikeustiede.

Niinpä. Ei lähihoitajaksi, eikä edes sairaanhoitajaksi, mutta lääkäriksi. Kun ne suomenkieliset lääkärit ovat niin tyhmiä ja lahjattomia, että eivät voi oppia opiskeluaikanaan ruotsinkieltä. Että sitä kiintiötä ei voi säätää esim. niin että ruotsinkielisessä kiintiössä valitut velvoitetaan suorittamaan opiskelujensa aikana riittävän kielitaidon takaava kielikoe. Ei, vaan karsinta tehdään etnisisn perustein siinä sisäänpääsyvaiheessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joensuussa on tavattu ruotsinkielinen viimeksi 1805. Yhä he opiskelevat ruotsia ei mihinkään.

Ihan sama mitä joensuulaiset opiskelevat, ei ne mitään kuitenkaan opi.

Hahhahha :))

(kiitos, tän naurun mä tarvitsin)