Mikä on se isoin juttu jonka olet oivaltanut laihdutuksessa?

Kalorit vaan kunnolla alas niin paino kyllä putoaa ennemmin tai myöhemmin vaikka joskus vetäis viikonloppuna pitsaa ja kaljaa. Samaten että ei hermostu jos paino jumittaa, kyllä se sieltä alas tulee pakollakin kun ei toi keho pysty tyhjästäkään energiaa luomaan.

Että ei ole mitään kikkoja, ja en tule laihtumaan pelkän ajatuksen voimalla. :D Laihduttaminen on pitkäveteistä ja puuduttavaa puuhaa, ja minun täytyy vain sietää se ja kaikki siihen liittyvät tunteet jos haluan laihtua.

Ennen vain ajattelin että haluaisin laihduttaa, mutta en kuitenkaan saanut aikaiseksi. Yritin saada pikatuloksia ja korvata herkkuja jollain muilla herkuilla, kuvittelin voivani jotenkin jatkaa ylensyöntiä.

Kunnon ruokaa niin ei tule mielitekoja eikä tule syöpöteltyä leipää. Puoli vuotta takana kerman ja voin käyttöä ruoanlaitossa. Seuraus ettei leipää mene kuin pari palaa viikossa ja sokerijogurtteja ei tee mieli. Sipsejä ja karkkia en ole ostanut viikkoihin. Lenkkeillyt olen paljon. Enää ei tule hirveää väsymystä, kun ei ole töiden jälkeen tarvinnut leipäkasaa syödä. Aikaisemmin järkyt leipäsatsit naamaan ja hirveä verensokerin nousu ja insuliiniryöppy. Seurauksena illan kooma sohvalla.

että nälkä on ihan ok.

Syö säännöllisesti. Syö kasviksia joka aterialla.

Se kuinka paljon kaloreita on ihanpienessä herkussa. Yksi pulla sisältää samanverran kuin tunnin kävelylenkki kuluttaa.. Ja kuinka nopeasti syö sen yhden pullan ja kuinka paljon vaatii kävellä se tunti.

Se, että en tule sen onnellisemmaksi ahtamalla itseni täyteen ruokaa. Päinvastoin.

Se, että ruuan mausta ei tarvitse tinkiä, eikä hylätä lempiruokia, kun kerralla opettelee syömään pienempiä annoksia. 10v jo samalla kaavalla, lähti -30kg, eikä ole tullut takaisin.

N28

Laihduttaminen ja laihdutuskuurit ovat turhaa.

Pitää elää terveellisesti, syödä monipuolisesti ruokaa säännöllisesti ja nauttia siitä. Liikkua ja nauttia siitä. Kun syö terveellisesti ja pysyy kohtuudessa sekä huolehtii siitä että nukkuu tarpeeksi ja iloitsee elämästä, niin asiat ovat hallussa ja tasapainossa.

Laihdutuskuuri vs. elämäntapa siis.

Että pyrin olemaan laihduttamatta enää koskaan. Se on haasteellista, koska haluaisin painon kuitenkin laskevan. 

Että ei pidä laskea vain kaloreita, vaan miettiä vähän muutenkin mitä sinne suuhun laittaa.

Nälkä voittaa aina. Joten syö tarpeeksi ja itsesi kylläiseksi. Tähän auttaa runsas kasvisten syönti pitkin päivää.

Syö hyvältä maistuvaa ruokaa, muuten sorrut myöhemmin ns.epätyydytettynä ylimääräisiin herkkuihin.

Oivalla, että kieltäytymällä epäterveellisistä ruoista et riistä itseltäsi mitään. Sen sijaan syömällä niitä (liikaa) viet itseltäsi mahdollisuuden hyvään oloon ja siihen vartaloon, jonka haluat.

Laihduin ilman liikuntaa intuitiivisen syömisen avulla normaalipainon alarajoille. En kiellä itseltäni mitään, enkä koe luopuneeni mistään. Syön mitä haluan ja lopetan kun siltä tuntuu.

Kyllä se vaan on niin, että syömisestä on tingittävä.  Ei näillä "syö oikein viisi ateriaa päivässä ja laihdu" vaan yksinkertaisesti voi laihtua.  Tai ainakin niiden "aterioiden" on oltava todella pieniä!  Liikunta auttaa kiinteytymään ja tuo hyvän fiiliksen, mutta sillä ei yksin laihdu.

En ole oikein oivaltanut mitään. Kiloja on lähtenyt yhteensä 20kg, eikä ole tullut takaisin.

Ainoa onnistunut laihdutusyritys on kun söin 500kcal/vrk, mutta eihän tuollaista kukaan jaksa kauaa. Normaalisti syön jotain 2500kcal lihomatta, tiputtamalla kalorit 1200 vain kerrytin lisäkiloja.

Laihduttaminen estää laihtumisen.

Eli ajatuksien pyöriessä laihduttamisessa ahdistuu, joka saa turvautumaan mielitekosyömiseen, vie liikunnan ilon(lopulta harrastus loppuu kokonaan) ja lopulta estää koko projekti.

Laihduta siis ajattelemalla, mikä on sinulle itsellesi hyväksi. Syö ravitsevaa ruokaa, liiku saadaksesi hyvän olon, herkuttele myös säännöllisesti(!). Näin ylimääräinen paino katoaa. Ei välttämättä nopeasti, mutta ajan kuluessa.

20 vuoden laihduttamis-lihomisjakson jälkeen lopetin laihduttamisen. Paino on sen jälkeen pysynyt samassa. Olen terve kiloineni kaikkineni ja suhde ruokaan on tervehtynyt. Suosittelen lämpimästi teille, jotka pudotatte kiloja ensimmäistä kertaa välttämään kitukuureja ja rajuja muutoksia. Elimistö taistelee vastaan ja lopuksi kiloja on enemmän kuin aloittaessa. Hitaasti ja maltilla kannattaa edetä.

Se että naiset laihduttaa aina eikä ne ikinä onnistu.

Kun syö riittävästi aamulla, ei tule päivällä naposteltua herkkuja ja muuta eikä ahmittua lounaalla ja päivällisellä.

Heal the mind and ass will follow.

1) Liikunnasta tulee nälkä ja tekee mieli palkita itsensä kun "tuli vähän urheiltuakin niin voin syödä vähän herkkua".

2) "Kaikki tai ei mitään" / "kerralla kunnolla" tyylillä pari kuukautta on paljon helpompaa ja motivoivampaa ja todennäköisemmin onnistuu kuin joku vuosikausien "elämäntaparemontti" josta lipsutaan heti. Pari kuukautta sitä seisoo vaikka päällään eikä siinä ajassa ehdi mihinkään vitamiinipuutoksiinkaan kupsahtaa.

3) "Lähtee vaan nesteitä" on täyttä potaskaa eikä ole mahdollista "laihtua vain nesteitä".

4) Kaloreiden kyttäys on helppoa ja reilullakin kalorivajeella saa kuitenkin syödä niin paljon ettei nälkä ole kun valikoi sopivaa syötävää. Varsinkin einekset on helppoja kun kalorit lukee suoraan paketin kyljessä. Ulkona syömisen voi tuon aikana unohtaa.

5) Karppaus on melko ankeaa verrattuna vähäkaloriseen jos et ole innokas masterchef.

6) Jos olet pienestä asti ollut ylipainoinen, et edes tiedä mitä "elämänlaatu paranee" tarkoittaa ennen laihtumista.

7) Hikoilu ei laihduta.

8) Tulosten seuraaminen on mukavaa ja motivoivaa kun dieetti toimii. Näppärämpi voi askarrella vaikka excelin joka tekee ennusteita keskipudotuksen perusteella.

9) "Lihoat sitten vaan heti takaisin kun lopetat" on humpuukia ja turhaa pelottelua. 

10) Aineenvaihdunnan hidastumisella pelottelu on myös ihan turhaa humpuukia