Lue keskustelun säännöt.
Teini varastaa herkkuja. Mitä tekisit?
06.02.2017 |
Usein on keksipaketti kadonnut. Viimeisenä pölli mieheltäni 2 karkkipussia jotka tiesi tasantarkkaan kuuluvan miehelleni.
Kysyttäessä sanoo vain ettei hän tiedä asiasta mitään. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin hän. Kohta 16v poika kyseessä.
Alanko minä viemään hänen tavaroitaan prkl
Kommentit (114)
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin aloittajaa. Herkut on meillä jokaisella omat. Vai olisiko reilua että yksi syö kaiken ja muut jää ilman koska eivät kerenneet saada mitään? Meillä ei todellakaan oteta ilman lupaa mitään kaapista.
Kyllä meillä ennen lapset varasteli kaapeista ruokia. Kaikki ruokasoodat ja leivinjauheetkin avasivat. Kaikki jauhopussit. Säilyketölkit, esim. persikat avasivat ja avattu purkki löytyi aina kaapista. Ei niitä tietenkään syöty oltu, jätetty vaan auki homehtumaan. Nytkin itselläni on karkkipussi omassa vaatekaapissani. Ei siihen muut koske koska söivät omansa jo lauantaina.
No voi ristus! Hommaa ruokaa niille kersoilles. Mahtaa olla nälkä jos jauhopakettejakin kaivellaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko joku sanonut ettei hän saa syödä kotona? Laitoin esimerkin hänen syömisistään ja kerroin että miksei teini saa syödä herkkuja pöydältä, KOSKA SÖISI NE KAIKKI!
Hän saa aivan vapaasti vetää sen pussillisen leipää, mutta jos tänne on JOLLEKKIN MUULLE ostettuna jotain, niin niitä hän ei saa syödä. Teinillä on kaapissa aina esim litran jogurttipurkki, ei miehenikään mene sitä ikinä juomaan, koska se on teinille.
Mies meillä pääsääntöisesti maksaa kaiken ruoan, joten hänellä on kyllä oikeus ostaa itselleen niitä herkkuja just niin paljon kuin tykkää. Hän on tällä hetkellä ainoa työssäkävijä ja kustantaa minunkin lapseni syömiset.
Silloin kun taloudessa asuu muitakin, todellakin täytyy kysyä että voiko ottaa, koska aina ei kaikki ole yhteisiä
Tässäpä se syy taas tuli, miksi wt-muijat niitä isäpuolia hankkii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, moni on kirjoittanut että kaapeista saa syödä lupia kysymättä. Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ne tietyt jutut (leivät päällisineen, murot, jugurtit, myslit, kananmunat yms) jotka ovat ns vapaata riistaa välipaloiksi. Mutta on paljon myös ruuanlaittoon/muuhun varattua, mitä ei ole tarkoitus ainakaan luvatta popsia.
Eli jos jotain vähän erikoisempaa haluaa ottaa, kuuluu kyllä kysyä onko ok. Niin aikuisten kuin teinien. Hirveän kiva tulla työpäivän jälkeen kotiin, kun joku on vaikka syönyt iltaruuaksi varatut kanapihvit. Tai kun oletat, että kaapissa on keksejä kun tulee vieraita, ja joku onkin ne syönyt.
Juurikin näin. Lähtökohtaisesti meillä keittiön pöydillä kaikki on syötävissä ilman lupia kyselemättä, leivät, murot jne. Ei teini jääkaapistakaan mene mitään lenkkimakkaraa vetämään, koska tietää että se on varattu ruokaan. Tiesi tasantarkkaan, että nuo karkit on miehen, hän olisi yhden pussin voinut saada jos olisi kysynyt. Karkit oli varattuna miehen työreissuja varten, autoon popsittavaksi.
Miksi sillä miehellä pitää olla omat karkit? Eikö aikuinen ihminen osaa jakaa? Kuulostaa että siellä ei ole yhtään aikuista perheessä.
Se on kyllä raskasta kasvaa sellaisessa perheessä jossa ne ns. aikuiset on lapsellisempia kuin lapsi. Nimimerkillä kokemusta on.
Miksi pitäisi jakaa? Teini syö omansa ja sitten vielä toistenkin omat? Kun lapsia tekee niin eikö silloin saa enää olla mitään omaa?
Tottakai. Oma äitipuolenikin jemmasi kinkkupaketteja tyynynsä alle. Vähän mietin kyllä että ei helevetti, mutta hänhän se aikuinen oli.
Ostaisin teinille joskus jotain hyvää. Onhan se nyt ihan hanurista että muut herkuttelee mutta teini joutuu varastamaan.
Sitäpaitsi jos mun 17v syö keksipaketin, ei se ole varastamista.
Teini saa kyllä herkkuja ja hänellä on usein enemmän rahaa mitä meillä yhteensä, että noinkin iso poika osaa varmaan aivan itse käydä hakemassa sitä karkkia kaupasta jos mieli tekee. Miehelläkin on omaa rahaa ja saa tehdä sillä mitä haluaa, ostaa itselleen vaikka herkkuja.
Miksi miehen pitää ensinnäkin tuhlata omia rahojaan ja sitten vielä hakea ne herkut kaupasta ja teini syö. Teini saa ihan itse hakea itselleen ylimääräistä herkkua, niinhän mekin tehdään?!!
Eri asia olisi jos hänellä ei omaa rahaa olisi ja herkut olisi vain meidän rahoilla ostettavissa, mutta näin ei ole. Nytkin pojalla on enemmän rahaa mitä minulla ja miehellä yhteensä, ei mekään hänen ostamia herkkuja viedä, usei ostaa koulumatkalla kaupasta sipsejä tms.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloituksesta sai mielikuvan teinistä joka pöllii kaupoista ja ehkäpä tilaisuuden tullen kaverieltaan tai koulun kahviosta herkkuja. Se olisi ongelmallista. Nyt on kyse lapsesta joka syö kotonaan olevia nameja. Koska teini on saanut namipusseja niin ettei sun uusi mies tai sinä ole niihin saanut koskea? Tai saanut vastaavaa satsia samaan aikaan. Olisiko lohtu syömistä tai "kosto" ukolle joka vie sen äidin ja syö viellä omia karkkejaan paikassa joka pitäisi olla teininkin turvapaikka. Oletko teinisikin kuullen aina yhtä kärkäs miehesi puolustaja. Asuin itse sijaisperheessä jossa he saivat kasoittain karkkia viikossa yms limuja ja mehuja. Minä sain tikkarin tai lakun. Kyllä muuten huomasin eriarvoisuuden vaikken siitä ikinä valittanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Öö. Meillä teinit saa ostaa kk-rahoillaan herkkuja juuri sen minkä haluavat ja mihin rahat riittää. Ja kyllä ne pitää voida tuoda kotiin ilman pelkoa, että toinen perheenjäsen käy ne syömässä. Kun moni ihmettelee miten voi lojua ylimääräistä herkkua kotona.
Meillä ei vielä teinejä, mutta kumpikin lapsi saa karkkipäivänä tietyllä summalla nameja (tai sipsejä). Toinen yleensä hotkii herkut vauhdilla, toinen saattaa syödä pitkin viikkoa. Ei todellakaan olisi OK, että tuo nopeampi söisi hitaamman herkut vain koska kaikki herkut ovat yhteisiä.
Joo mutta silloin kyse on lapsesta. Tässä kyseessä aikuinen ihminen joka jemmaa itselleen herkkuja.
Niin? Kyllä lapsen pitää opetella kunnioittamaan aikuisen rajoja myös. Jos ostan lapselle ja itselle suklaapatukat ja laitan omani odottamaan, ei lapsella ole asiaa sitä syödä.
Aloittajan tapauksessa vaan ongelmat taitaa olla ihan muualla. Veikkaan ihmissuhderistiriitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä hän ne varasti? Meillä kaikki mikä ruokakaapissa on, on kaikkien syötävissä. Jos joku haluaa jotain herkkuaan hillota, vieköön johonkn omaan piiloonsa sitten. Mutta en kyllä oikein sitäkään tajua, perheessä pitäisi suurimman osan asioista olla yhteisiä.
Kyllä se on varastamista jos tietää että ottaa toisen pussin, yleensä lapsikin tietää. Tähän ei liity mitenkään se että teillä kaikki sattuu olemaan yhteistä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en nyt yhtään usko ap:n puhuvan totta. Teini tuskin vie mitään vaan "isä"puoli syyttää teiniä, että saisi sen ulos talosta nopeammin. Ap todennäköisesti tietää että tästä on kyse mutta ei halua uskoa teiniä koska pistää miehen oman lapsensa edelle. Näitä on nähty.
Surullista kun vanhempi laittaa munan/*illun kaipuunsa oman lapsen edelle. Osaatko ap edes hävetä?
Tuo on kyllä totta. Joidenkin uusperheen kuviot ovat taruakin ihmeellisimpiä.
Viimeistään teini-iässä, kun teini laittaa kapuloita rattaisiin, vanhemmat haluavat päästä eroon lapsestaan, eikä ole lainkaan harvinaista, että he tehtailevat lasuja ja saada lapsensa sijoitetuksi muualle, vaikka teini käyttäytyy kuten nuoret käyttäytyvät.
Ei ole kauaa, kun tästä uutisoitiin, ihmetellä täytyy vanhempien vastuuttomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, moni on kirjoittanut että kaapeista saa syödä lupia kysymättä. Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ne tietyt jutut (leivät päällisineen, murot, jugurtit, myslit, kananmunat yms) jotka ovat ns vapaata riistaa välipaloiksi. Mutta on paljon myös ruuanlaittoon/muuhun varattua, mitä ei ole tarkoitus ainakaan luvatta popsia.
Eli jos jotain vähän erikoisempaa haluaa ottaa, kuuluu kyllä kysyä onko ok. Niin aikuisten kuin teinien. Hirveän kiva tulla työpäivän jälkeen kotiin, kun joku on vaikka syönyt iltaruuaksi varatut kanapihvit. Tai kun oletat, että kaapissa on keksejä kun tulee vieraita, ja joku onkin ne syönyt.
Juurikin näin. Lähtökohtaisesti meillä keittiön pöydillä kaikki on syötävissä ilman lupia kyselemättä, leivät, murot jne. Ei teini jääkaapistakaan mene mitään lenkkimakkaraa vetämään, koska tietää että se on varattu ruokaan. Tiesi tasantarkkaan, että nuo karkit on miehen, hän olisi yhden pussin voinut saada jos olisi kysynyt. Karkit oli varattuna miehen työreissuja varten, autoon popsittavaksi.
Miksi sillä miehellä pitää olla omat karkit? Eikö aikuinen ihminen osaa jakaa? Kuulostaa että siellä ei ole yhtään aikuista perheessä.
Se on kyllä raskasta kasvaa sellaisessa perheessä jossa ne ns. aikuiset on lapsellisempia kuin lapsi. Nimimerkillä kokemusta on.
Miksi pitäisi jakaa? Teini syö omansa ja sitten vielä toistenkin omat? Kun lapsia tekee niin eikö silloin saa enää olla mitään omaa?
Tottakai. Oma äitipuolenikin jemmasi kinkkupaketteja tyynynsä alle. Vähän mietin kyllä että ei helevetti, mutta hänhän se aikuinen oli.
Itse jouduin aikanaan uusperheen äitinä piilottamaan jos jotakin miehen lapsilta. Olivat niin totaalisen rajattomia siinä suhteessa, mikään määrä pyyntöjä tai puhetta ei tehonnut. Välillä tuntui, että ihan periaatteesta söivät sen, mikä oli varattu perheen yhteiseksi ateriaksi. Ja välipalojen puutteesta ei varmasti ollut kyse.
Nyt ovat jo aikuisia ja omillaan ja välit ihan kunnossa. Tämä asia vaan oli sellainen, jonka olivat äidillään oppineet eri tavoin.
No mitä taas. Ei toisten herkkuja saa syödä, yhteisiä herkkuja taas voi. Ei todellakaan ole ok vetää napaan toisen jemmat ja kirkkain silmin väittää, ettei ole tehnyt mitään. Kyllä minua harmittaisi, jos puolisoni olisi syönyt sipsini ja häntä, jos hänen karkkipussinsa olisi kadonnut. Aiemmin täällä puhuttiin sivukaupalla vanukasmiehestä ja silloin av-mammat kuorossa huusivat, että ei saa syödä toisen omaa.
Lapselle tekisin selväksi rauhallisessa keskustelussa seuraavat pointit: yhteiset perusruoat kuuluvat kaikille, toiselle erityisesti ostettu herkku (merkataan tarpeen vaatiessa lapulla, tussilla tms., jos ei muuten eroteta yleisistä) on toisen, eikä sitä saa syödä ja että yhteiset herkut on vapaata riistaa, mutta niissäkin tulee miettiä kohtuutta ja sitä, haluaisiko joku muukin syödä niitä ja viimeiseksi, että lapsi voi hankkia itselleen herkkuja omilla rahoillaan tai pyytää vanhempaa ostamaan herkkua halutessaan. Tämän jälkeen olisi parempi olla selvillä reiluudesta sekä muita ajatellen että omaa kohtuullista herkuttelua miettien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, moni on kirjoittanut että kaapeista saa syödä lupia kysymättä. Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ne tietyt jutut (leivät päällisineen, murot, jugurtit, myslit, kananmunat yms) jotka ovat ns vapaata riistaa välipaloiksi. Mutta on paljon myös ruuanlaittoon/muuhun varattua, mitä ei ole tarkoitus ainakaan luvatta popsia.
Eli jos jotain vähän erikoisempaa haluaa ottaa, kuuluu kyllä kysyä onko ok. Niin aikuisten kuin teinien. Hirveän kiva tulla työpäivän jälkeen kotiin, kun joku on vaikka syönyt iltaruuaksi varatut kanapihvit. Tai kun oletat, että kaapissa on keksejä kun tulee vieraita, ja joku onkin ne syönyt.
Juurikin näin. Lähtökohtaisesti meillä keittiön pöydillä kaikki on syötävissä ilman lupia kyselemättä, leivät, murot jne. Ei teini jääkaapistakaan mene mitään lenkkimakkaraa vetämään, koska tietää että se on varattu ruokaan. Tiesi tasantarkkaan, että nuo karkit on miehen, hän olisi yhden pussin voinut saada jos olisi kysynyt. Karkit oli varattuna miehen työreissuja varten, autoon popsittavaksi.
Miksi sillä miehellä pitää olla omat karkit? Eikö aikuinen ihminen osaa jakaa? Kuulostaa että siellä ei ole yhtään aikuista perheessä.
Se on kyllä raskasta kasvaa sellaisessa perheessä jossa ne ns. aikuiset on lapsellisempia kuin lapsi. Nimimerkillä kokemusta on.
Miksi pitäisi jakaa? Teini syö omansa ja sitten vielä toistenkin omat? Kun lapsia tekee niin eikö silloin saa enää olla mitään omaa?
Tottakai. Oma äitipuolenikin jemmasi kinkkupaketteja tyynynsä alle. Vähän mietin kyllä että ei helevetti, mutta hänhän se aikuinen oli.
Itse jouduin aikanaan uusperheen äitinä piilottamaan jos jotakin miehen lapsilta. Olivat niin totaalisen rajattomia siinä suhteessa, mikään määrä pyyntöjä tai puhetta ei tehonnut. Välillä tuntui, että ihan periaatteesta söivät sen, mikä oli varattu perheen yhteiseksi ateriaksi. Ja välipalojen puutteesta ei varmasti ollut kyse.
Nyt ovat jo aikuisia ja omillaan ja välit ihan kunnossa. Tämä asia vaan oli sellainen, jonka olivat äidillään oppineet eri tavoin.
No meillä se rajaton oli kyllä se äitipuoli.
Maaginen sana: uusperhe. Kaikki mitä teini tekee on ok, koska uusperhe. Kaikki miten vanhempi yrittää kasvattaa, pitää sääntöjä jne on pahasta, koska uusperhe. Kaikki mitä äiti/isäpuoli tekee on saatanasta, koska uusperhe.
Ydinperheessä ei ole ok, että syödään toisten herkkuja salaa (jos ne on selkeästi jonkun toisen). Miksi uusperheessä sitten olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, moni on kirjoittanut että kaapeista saa syödä lupia kysymättä. Kyllä meillä lähtökohtaisesti on ne tietyt jutut (leivät päällisineen, murot, jugurtit, myslit, kananmunat yms) jotka ovat ns vapaata riistaa välipaloiksi. Mutta on paljon myös ruuanlaittoon/muuhun varattua, mitä ei ole tarkoitus ainakaan luvatta popsia.
Eli jos jotain vähän erikoisempaa haluaa ottaa, kuuluu kyllä kysyä onko ok. Niin aikuisten kuin teinien. Hirveän kiva tulla työpäivän jälkeen kotiin, kun joku on vaikka syönyt iltaruuaksi varatut kanapihvit. Tai kun oletat, että kaapissa on keksejä kun tulee vieraita, ja joku onkin ne syönyt.
Juurikin näin. Lähtökohtaisesti meillä keittiön pöydillä kaikki on syötävissä ilman lupia kyselemättä, leivät, murot jne. Ei teini jääkaapistakaan mene mitään lenkkimakkaraa vetämään, koska tietää että se on varattu ruokaan. Tiesi tasantarkkaan, että nuo karkit on miehen, hän olisi yhden pussin voinut saada jos olisi kysynyt. Karkit oli varattuna miehen työreissuja varten, autoon popsittavaksi.
Miksi sillä miehellä pitää olla omat karkit? Eikö aikuinen ihminen osaa jakaa? Kuulostaa että siellä ei ole yhtään aikuista perheessä.
Se on kyllä raskasta kasvaa sellaisessa perheessä jossa ne ns. aikuiset on lapsellisempia kuin lapsi. Nimimerkillä kokemusta on.
Miksi pitäisi jakaa? Teini syö omansa ja sitten vielä toistenkin omat? Kun lapsia tekee niin eikö silloin saa enää olla mitään omaa?
Tottakai. Oma äitipuolenikin jemmasi kinkkupaketteja tyynynsä alle. Vähän mietin kyllä että ei helevetti, mutta hänhän se aikuinen oli.
Itse jouduin aikanaan uusperheen äitinä piilottamaan jos jotakin miehen lapsilta. Olivat niin totaalisen rajattomia siinä suhteessa, mikään määrä pyyntöjä tai puhetta ei tehonnut. Välillä tuntui, että ihan periaatteesta söivät sen, mikä oli varattu perheen yhteiseksi ateriaksi. Ja välipalojen puutteesta ei varmasti ollut kyse.
Nyt ovat jo aikuisia ja omillaan ja välit ihan kunnossa. Tämä asia vaan oli sellainen, jonka olivat äidillään oppineet eri tavoin.
No meillä se rajaton oli kyllä se äitipuoli.
Juu toki, kommentoinkin vaan miten meillä oli.
Vierailija kirjoitti:
Teini saa kyllä herkkuja ja hänellä on usein enemmän rahaa mitä meillä yhteensä, että noinkin iso poika osaa varmaan aivan itse käydä hakemassa sitä karkkia kaupasta jos mieli tekee. Miehelläkin on omaa rahaa ja saa tehdä sillä mitä haluaa, ostaa itselleen vaikka herkkuja.
Miksi miehen pitää ensinnäkin tuhlata omia rahojaan ja sitten vielä hakea ne herkut kaupasta ja teini syö. Teini saa ihan itse hakea itselleen ylimääräistä herkkua, niinhän mekin tehdään?!!
Eri asia olisi jos hänellä ei omaa rahaa olisi ja herkut olisi vain meidän rahoilla ostettavissa, mutta näin ei ole. Nytkin pojalla on enemmän rahaa mitä minulla ja miehellä yhteensä, ei mekään hänen ostamia herkkuja viedä, usei ostaa koulumatkalla kaupasta sipsejä tms.
Ap
Lain mukaan lapsen elatusvelvollisuus on vanhemmilla - ruoka, asuminen, vaatetus jne. Ja siksi yhteiskunta tukee maksamalla lapsilisät ja yh saat vielä tukea elatusmaksujen muodossa ja myös sinä olet 50% elatusvelvollinen.
Lapsen rahat tilillä on hänen, eikä niitä ole tarkoituskaan käyttää perheen tai edes lapsenruokaan.
Sinähän olet kummallinen äiti, kun oletat lapsen ostavan rahoillaan ruuat ja herkut, vaikka lapsi on alaikäinen.
Kuulostaa siltä, että teet kaikkesi päästäksesi teinistä eroon ja nyt keräilet täältä vinkkejä sen toteuttamiseen.
Hanki kotiin sen verran ruokaa ja herkkuja, että niitä saa kuka vain syödä eikä ole kenenkään omia.
Jos herkut on ongelma niin osta niitä vaan tietylle päivälle, syökää yhdessä silloin niin tarvitse kenenkään jemmailla itselleen tai varastaa.
Minusta suurin ongelma on se karkkipussejaan jemmaileva ukko! Varmasti ikävä isäpuoli pojalle ja äiti vielä sitä puolustelee!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teini saa kyllä herkkuja ja hänellä on usein enemmän rahaa mitä meillä yhteensä, että noinkin iso poika osaa varmaan aivan itse käydä hakemassa sitä karkkia kaupasta jos mieli tekee. Miehelläkin on omaa rahaa ja saa tehdä sillä mitä haluaa, ostaa itselleen vaikka herkkuja.
Miksi miehen pitää ensinnäkin tuhlata omia rahojaan ja sitten vielä hakea ne herkut kaupasta ja teini syö. Teini saa ihan itse hakea itselleen ylimääräistä herkkua, niinhän mekin tehdään?!!
Eri asia olisi jos hänellä ei omaa rahaa olisi ja herkut olisi vain meidän rahoilla ostettavissa, mutta näin ei ole. Nytkin pojalla on enemmän rahaa mitä minulla ja miehellä yhteensä, ei mekään hänen ostamia herkkuja viedä, usei ostaa koulumatkalla kaupasta sipsejä tms.
Ap
Lain mukaan lapsen elatusvelvollisuus on vanhemmilla - ruoka, asuminen, vaatetus jne. Ja siksi yhteiskunta tukee maksamalla lapsilisät ja yh saat vielä tukea elatusmaksujen muodossa ja myös sinä olet 50% elatusvelvollinen.
Lapsen rahat tilillä on hänen, eikä niitä ole tarkoituskaan käyttää perheen tai edes lapsenruokaan.
Sinähän olet kummallinen äiti, kun oletat lapsen ostavan rahoillaan ruuat ja herkut, vaikka lapsi on alaikäinen.
Kuulostaa siltä, että teet kaikkesi päästäksesi teinistä eroon ja nyt keräilet täältä vinkkejä sen toteuttamiseen.
Ei miehenkään ole mikään pakko ostella lapselle herkkuja omilla rahoillaan. Hän ei ole elatusvelvollinen. Miksei mies saisi ostaa pelkästään itselleen herkkuja? Saa teinikin näin tehdä. Tietysti jokainen saa ostaa itselleen mitä tykkää. Minä olen elatusvelvollinen, mutta se ei tarkoita sitä että teini saa vetää kaikki herkut mitä talosta löytyy. Jos hän tahtoo ylimääräistä niin voi sitä käydä omilla rahoillaan ostamassa.
Meillä on minun omat, teinin omat, miehen omat ja sitten ne yhteiset. Mies voi laittaa vaikka koko palkkansa haisemaan herkkuihin, kuten teinikin voi tehdä.
Jos teini käy ostamassa kaupasta karkkia (kuten mies teki eilen) ei meillä ole mitään asiaa mennä niitä ottamaan.
Samat jutut pätee kaikissa muissakin jutuissa, ei pelkästään herkuissa.
Ap
Ap on selkeästi liian typerä ja wt ymmärtämään järkeä, ettei kannata edes yrittää. Ootkos kuullut koskaan syömishäiriöistä?
Mä en nyt yhtään usko ap:n puhuvan totta. Teini tuskin vie mitään vaan "isä"puoli syyttää teiniä, että saisi sen ulos talosta nopeammin. Ap todennäköisesti tietää että tästä on kyse mutta ei halua uskoa teiniä koska pistää miehen oman lapsensa edelle. Näitä on nähty.
Surullista kun vanhempi laittaa munan/*illun kaipuunsa oman lapsen edelle. Osaatko ap edes hävetä?