Antaisitteko 1-vuotiaan
isän mukaan, joka on (omasta vapaasta tahdostaan) nähnyt lasta noin 15 kertaa koko lapsen olemassaolon aikana?
Isä olisi halunnut ottaa lapsen viime viikolla pariksi tunniksi, kun vanhempansa saapuivat ulkomailta. Kieltäydyin, koska lapsi on todella riippuvainen minusta ja isä ei ole noudattanut käräjäoikeuden määräämiä tapaamisia eikä saapunut paikalle omalla tapaamisajallaan. Nyt mietin kuitenkin olinko nihkeä ja vaikea? Miten te olisitte toimineet?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit oikein. Jos lapsella on sellainen vaihe menossa että ero äidistä ahdistaa, en minäkään nyt varsinkaan minkään ihan vieraaksi jääneen isän matkaan tuosta noin vain antaisi jotain vielä tuntemattomampia isovanhempia tapaamaan. Kun pahin eroahdistus helpottaa niin sitten toinen juttu.
Joo ja mä kyllä odotan sitoutunista niihin tapaamisiin isän puolelta ennen kuin lapsi lähtee mihinkään. Isä haluaisi ottaa hänet ensi kesänä (lapsi 1,5v) mukaansa lomalle Viroon pariksi viikoksi isovanhempia tapaamaan. En todella voi sellaiseen suostua, kun ämä nyt on mitä on.
Ap
Mitä kesistä ja lomista on sovittu tapaamissopimuksessa?
Niistä ei ole sovittuna vielä mitään. Isä tapaa lasta sopimuksen mukaan luonani nyt kevääseen asti, koska isä ollut marraskuuhun asti poissa kuvioista. En edes tiedä minkälaiset kesäajan tapaamiset olisivat järkeviä, vaikka isä tekisikin korjausliikkeen. Osaako kukaan sanoa, että voiko lapsi matkustaa Viroon esimerkiksi kahdeksi viikoksi?
Ap
Vaikka kuuhun, jos lapsen toinen vanhempi sinne haluaa lähteä.
Niin. Lähinnä meinasin, että voiko noin pieni ihminen olla äidistä erossa kaksi viikkoa toisessa maassa?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikös jossain ole suositus, että lapsi yötä muualla niin monta yötä, kuin ikävuosia? Siis ilman vanhempaa ja nimenomaan sitä ensisijaista hoitajaa. Sun tapauksessa isä on ihan kuin ventovieras. En antaisi lomalle.
Äidilläkö sitten on jotain diktatuurimaista rajatonta valtaa vain päättää ettei anna?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teit oikein. Jos lapsella on sellainen vaihe menossa että ero äidistä ahdistaa, en minäkään nyt varsinkaan minkään ihan vieraaksi jääneen isän matkaan tuosta noin vain antaisi jotain vielä tuntemattomampia isovanhempia tapaamaan. Kun pahin eroahdistus helpottaa niin sitten toinen juttu.
Joo ja mä kyllä odotan sitoutunista niihin tapaamisiin isän puolelta ennen kuin lapsi lähtee mihinkään. Isä haluaisi ottaa hänet ensi kesänä (lapsi 1,5v) mukaansa lomalle Viroon pariksi viikoksi isovanhempia tapaamaan. En todella voi sellaiseen suostua, kun ämä nyt on mitä on.
Ap
Mitä kesistä ja lomista on sovittu tapaamissopimuksessa?
Niistä ei ole sovittuna vielä mitään. Isä tapaa lasta sopimuksen mukaan luonani nyt kevääseen asti, koska isä ollut marraskuuhun asti poissa kuvioista. En edes tiedä minkälaiset kesäajan tapaamiset olisivat järkeviä, vaikka isä tekisikin korjausliikkeen. Osaako kukaan sanoa, että voiko lapsi matkustaa Viroon esimerkiksi kahdeksi viikoksi?
Ap
Vaikka kuuhun, jos lapsen toinen vanhempi sinne haluaa lähteä.
Niin. Lähinnä meinasin, että voiko noin pieni ihminen olla äidistä erossa kaksi viikkoa toisessa maassa?
Ap
Voi. Standardissa tapaamissopimukessa on määritelty, että lapsella on oikeusta tavata toista vanhempaansa kesällä kaksi viikkoa. Eikä äidillä ole oikeutta määritellä mitä ja missä isä viettä aikaa, ketä tapajaa, jne...lapsensa kanssa.
Todellakaan en antaisi yksin mukaan noin epäluotettavalle ihmiselle. Mikäs siinä on että yksin ei mies lasta hae mutta vanhemmille pitäisi esitellä?
Missään tapauksessa ei lähtisi Viroon.
Tulee ihan kylmiä väreitä näistä jutuista.
Mun mielestä teit kurjan tempun erityisesti isovanhemmille. Vaikka et itse heidän kanssa väleissä olekaan, niin lapsen ja isovanhempien suhde on tärkeä voimavara lapsen elämässä. Erityisen kurjaa tuo joustamattomuus on tuossa tilanteessa, kun isovanhemmat asuvat ulkomailla.
Harmittaa, kuinka jotkut kohtelevat lasta kuin omaisuutta. Pohditaan vaan omia ja exän oikeuksia, vaikka oikeampi näkökulma olisi miettiä sitä, miten voi vaalia lapselle tärkeitä ihmissuhteita. Tuo "jos ei tule silloin kun minulle sopii ei tarvitse nähdä lasta ollenkaan" on ehkä kätevä toimintatapa sinulle, ja voi tuntua reilulta rangaistukselta miehelle, mutta lapsi todennäköisesti hyötyisi isänsä ja isovanhempiensa tapaamisesta vaikka (tai varsinkin kun) aiempia tapaamisia on peruuntunut.
Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa, eikä kummallakaan ole mitään oikeutta omia lasta itselleen. Aloittajalla tulee olemaan edessään pitkä ja kivinen tie, jos isä taistelee omista ja ennen kaikkea lapsensa oikeuksista.
Onko isä suomalainen? Onko lapsikaappaus mahdollinen?
Vierailija kirjoitti:
Onko isä suomalainen? Onko lapsikaappaus mahdollinen?
Isä on virolainen. En osaa sanoa voisiko olla palauttamatta lasta, mutta on uhannut ainakin sillä et lapsen kasvettua kertoo lapselle huonoja asioita musta.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko isä suomalainen? Onko lapsikaappaus mahdollinen?
Isä on virolainen. En osaa sanoa voisiko olla palauttamatta lasta, mutta on uhannut ainakin sillä et lapsen kasvettua kertoo lapselle huonoja asioita musta.
Ap
Alapeukutin aiemmin tuota onnea isä valinnasta, mutta onneksi sen voi perua :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko isä suomalainen? Onko lapsikaappaus mahdollinen?
Isä on virolainen. En osaa sanoa voisiko olla palauttamatta lasta, mutta on uhannut ainakin sillä et lapsen kasvettua kertoo lapselle huonoja asioita musta.
Ap
Kaappauksen mahdollisuus kasvaa sitä mukaan mitä lapselle tulee enemmän ikää tapaamistan laajentuessa.
Eikös jossain ole suositus, että lapsi yötä muualla niin monta yötä, kuin ikävuosia? Siis ilman vanhempaa ja nimenomaan sitä ensisijaista hoitajaa. Sun tapauksessa isä on ihan kuin ventovieras. En antaisi lomalle.